Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat kesällä 2021 Osaamisen tunnistamisen työryhmän, jonka tehtävänä on edistää epävirallisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tässä yhteydessä epävirallisella osaamisella tarkoitetaan viralliseen koulutusjärjestelmään ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Esimerkkinä vaikkapa yritysten sisäiset henkilöstökoulutukset tai ammattiliiton tarjoamat työelämä- ja teemakoulutukset. (1)
Osaamisen tunnistamisen elementit
Eedla Rahikainen jakoi Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt -verkkotilaisuudessa (2) samannimisen hankkeen tekemän selvityksen keskeisiä tuloksia.
Hankkeen aikana on todettu, etteivät työnantajat osaa tunnistaa tai myöskään hyödyntää henkilöstön epävirallista osaamista siinä laajuudessa kuin se olisi mahdollista.
Esteenä osaamisen tunnistamiselle voivat olla yrityksen sisäiset rakenteet, jotka keskittyvät vain formaalin osaamisen tunnistamiseen sekä tutkintokeskeiset mielikuvat osaamiseen liittyen. Koulutuksen, sertifikaattien tai työn kautta hankittu osaaminen tunnistetaan melko hyvin, mutta epävirallinen osaaminen, joka on hankittu vaikkapa harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta, jää useasti pimentoon. Toisaalta myös työntekijöillä voi olla hankaluuksia sanoittaa ja tehdä näkyväksi omaa osaamistaan. Rekrytointitilanne on työpaikoilla edelleen tyypillisin ja ehkä usein myös ainoa tilanne, jossa yksilön osaaminen arvioidaan perusteellisesti.
Hankkeen loppuraporttiin on koottu laaja tietopaketti osaamisen tunnistamisen tueksi. Mukana on hyviä käytänteitä sekä konkreettisia menetelmiä, kuten osaamismerkit, osaamisen viitekehykset sekä tekoälypohjaiset työkalut. (3) Itse osaamisen tunnistaminen on jaoteltu selkeäksi, viisivaiheiseksi prosessiksi:
- Osaamisen huomaaminen
- Osaamisen sanoittaminen
- Osaamisen näkyväksi tekeminen
- Osaamisen arvonanto
- Osaamisen todentaminen
Digitaaliset osaamismerkit
Digitaalinen osaamismerkki on todennettu ja tunnustettu todiste aiemmin hankitusta osaamisesta. Osaamismerkin saadakseen hakijan on jollain tavoin todistettava osaamisensa merkin myöntävälle taholle. Merkki itsessään sisältää tiedon siitä millainen osaaminen on kyseessä, kuinka osaaminen on osoitettu ja arvioitu, ja kuka merkin on myöntänyt. Osaamismerkit ovat yksi tapa todentaa epävirallista osaamista joustavasti, sillä niiden myöntäjän ei tarvitse olla oppilaitos eikä hakijan tarvitse olla opiskelija. (4, 5) Osaamismerkit toimivat yhteen osaamisen tunnistamisen kaikkien viiden vaiheen kanssa.
Työelämän ja rekrytoinnin näkökulmasta osaamismerkit antavat konkreettisen ja helposti vertailtavissa olevan tavan tunnistaa työnhakijan osaamistasoa. Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyjä aloilla, joilla formaali koulutus ei ole osaamisen keskiössä, ammattinimikkeet eivät ole vakiintuneet ja joissa osaamistarpeet muuttuvat suhteellisen nopeasti. Esimerkiksi sopii mainiosti peliala.
Vaikka osaamismerkeissä ei ole merkitystä sillä, missä osaaminen on hankittu, on niiden hyödyt huomattu myös oppilaitoksissa. Euroopassa monet yliopistot ovat ottaneet osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden osaamisen tunnustamisen välineinä. Suomessa sen sijaan ammattikorkeakoulut ovat aktiivisemmin kehittäneet osaamismerkkijärjestelmiä.
Oppilaitosten lisäksi muun muassa erilaiset yhdistykset ja kuntatoimijat ovat luoneet omia osaamismerkistöjä osaamisen tunnistamiseen. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:llä digiosaamismerkkejä on käytetty tukena osaamisen johtamisessa.
Kuva: RosZie / Pixabay
Metropolia kehittää pelialan osaamisen tunnistamista
Metropolia koordinoi kuuden oppilaitoksen yhteishanketta ‘Osaamisen pelimerkit’ vuosina 2017-2020. Hanke kartoitti pelialan moninaisten nimikkeiden ja työtehtävien taustalta löytyviä yksittäisiä osaamisia ja loi niiden avulla uuden osaamiskartan, alakohtaisine osaamistavoitteineen. (6)
Alkuvuodesta 2024 Metropoliassa käynnistyi uusi Gamebadges – Skill Mapping and Micro-Credentials for the Game Industry -hanke joka hyödyntää tätä aiemmin luotua pohjaa tuodakseen pelialan osaajien ulottuville Euroopan laajuisen pelialan osaamismerkki-ekosysteemin.
Yhtenäinen malli tarjoaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineet sekä junioritason osaajille, kuten valmistuville opiskelijoille, että pidempään työelämässä toimineille. Näin sekä oppilaitokset että yritykset voivat ottaa osaamismerkit käyttöön sopivaksi katsomassaan laajuudessa. Gamebadges toteutetaan yhdeksän eurooppalaisen organisaation yhteistyönä ja hanketta rahoitetaan Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -ohjelmasta. (7)
Kirjoittajat
Ria Gynther on vuodesta 2017 lähtien keskittynyt pelialan kehittämiseen, ja tällä hetkellä hän toimii projektikoordinaattorina Metropolian Gamebadges-hankkeessa.
Saija Heinonen on Gamebadges-hankkeen projektipäällikkö ja luotsasi myös 2020 päättynyttä Osaamisen pelimerkit -projektia.
Lähteet
1. Valtioneuvosto. 2021. Osaamisen tunnistamisen työryhmä (valtioneuvosto.fi). OKM044:00/2021
2. Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt -verkkotilaisuus 16.4.2024, Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt -hankesivu (tieke.fi)
3. Rahikainen, E. et al. 2024. Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt. Loppuraportti (PDF).
4. Sjöblom, M. 2024. Tunnistetaan ja näytetään osaaminen osaamismerkein (tieke.fi) Tieke
5. Tampereen yliopisto. 2022. Digitaaliset osaamismerkit (tuni.fi).
6. Osaamisen pelimerkit. 2021. Osaamisen tunnistaminen osaamismerkeillä – pelialan osaamistavoitekartta.
7. Gamebadges. 2024. Gamebadges – Skill Mapping and Micro-Credentials for the Game Industry (gamebadges.eu).
Kuvat
RosZie. 2022. Teamwork-team-together-community-7423957 (pixabay.com). Pixabay
Ei kommentteja