Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Arkistoa elokuu, 2018

0

Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja – kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä

vierailija · 28.8.2018

Tässä on jo pitkään hoettu, että vain muutos on pysyvää, on ajateltava toisin, rikottava siilot, mentävä epämukavuusalueelle ja uskallettava mokata. Kuitenkin muutoksen tekeminen käytännössä muistuttaa usein vuoristorataa, jossa onnistumisen huiput motivoivat, mutta epämukavuusalueen laaksot ovat pimeitä ja ahdistavia.

Metropoliassa järjestetään epämukavuusalueelle meno ja inspiroiva monialainen työelämäyhteistyö 10 opintopisteen innovaatio-opinnoilla. Erotuksena oman alan harjoittelulle ja projektioppimiselle innovaatioprojektien tiimit muodostuvat eri alan opiskelijoista ja haasteet tulevat työelämän eri alueilta.

Teiniminnotalkoiden innovaatio-opinnot erosivat Metropolian kaikille opiskelijoille kuuluvista opinnoista siten, että niissä osallistujat olivat sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoita, että ammattikoululaisia ja toteutus oli rakennettu turnajaisen eli kilpailun muotoon. Arviointikriteereissä painotettiin innovaatio-osaamisen kehittymistä uuden tuotteen tai palvelun rakentamisen rinnalla. Innovaatio-opinnot huipentuivat innovaatioiden esittelyyn Omnian ammattiopistolla Espoossa 9.10.2017.

Tällä hetkellä opiskelevat nuoret ovat keski-ikäisiä asiantuntijoita 2040 ja 2050-luvuilla

Tulevaisuusajattelu ja aktiivinen tulevaisuuteen suuntautuminen eli tulevaisuusorientaatio on yksi Teiniminno Superturnausmallin oppimistavoitteista. Heron, Lindforsin ja Taatilan (2017) mukaan tulevaisuusorientaatio on yksi innovaatio-osaamisen seitsemästä yläluokasta, kaikkien luokkien ollessa:

1. Tulevaisuusorientaatio
2. Henkilökohtaiset ominaisuudet
3. Luovan ajattelu taidot
4. Sosiaaliset taidot
5. Projektin hallinta
6. Sisältöosaaminen
7. Käytännön tekeminen (making skills).

Tulevaisuudentutkimuksen uranuurtajiin kuulunut Anita Rubin (1952-2015) määritteli tulevaisuusajattelun sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen muutoksen työkaluksi. On tärkeä sekä saada selvyyttä siitä, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu, että löytää niistä perusteet tällä hetkellä tehtäville valinnoille.

Mitkään uudet ajatukset tai ideat eivät sellaisenaan ole liian ihmeellisiä tai mahdottomia. Siksi innovaatioturnaukseen sisällytetty tulevaisuuspäivän piti olla luovuuteen ja mielikuvitukseen innostava ja luottavaisen työskentelyilmapiirin mahdollistava. Hurjat visiot eivät kuitenkaan riitä, vaan on tärkeää, että tulevaisuuden tekijöitä ohjataan olemaan loogisia ja järjestelmällisiä (Rubin 2004).

Siksi turnauksen alussa opiskelijaryhmät osallistuivat tulevaisuuspäivään.

Tulevaisuustyöpaja tulevaisuusorientoituneen ajattelun ja toiminnan käynnistäjänä

Syksyn 2017 Teiniminnotalkoiden innovaatio-opintoihin liitetty yhden päivän mittainen tulevaisuustyöpaja toteutettiin elokuun lopussa. Työpajan tavoitteena oli taustoittaa tulevan innovaation käyttöympäristöä ja oppia tulevaisuusajattelun perusteita. Työpajaan osallistui 50 opiskelijaa ja 5 työtä fasilitoivaa opettajaa. Menetelmäksi valikoitui tulevaisuuden muistelu, jossa tehtävänä oli kertoa, kuinka oman tiimin innovatiiviset ratkaisut näkyvät vuonna 2030. Tietolähteinä mahdollisista tulevaisuuksista käytettiin Sitran Megatrendikortteja.

Opiskelijat kuvasivat prosessia oppimispäiväkirjoissaan mm. näin: “Torstaina jatkoimme tiimityöskentelyn parissa, ja pohdimme tulevaisuutta ja haasteenantajaa. Miltä haasteenantaja näyttää tulevaisuudessa? Kuka on tulevaisuuden asiakas? Kirjoitimme aiheesta tarinan, ja lopuksi yhdistimme tarinamme kahden muun saman haasteenantajan tiimin tarinan kanssa. Iltapäivällä esittelimme tarinan muille.”

Tulevaisuustyöpajan tuotokset eli tulevaisuustarinat osoittivat, että opiskelijoilla oli jo paljon näkemyksiä tulevaisuudesta. Megatrendeistä erityisesti digitalisaation mahdollisuudet muuttaa yhteiskuntaa olivat tuttuja, mutta myös ilmastonmuutos, kaupungistuminen, eriarvoistuminen ja yksinäisyys näkyivät tulevaisuustarinoissa. Tietoa osattiin myös soveltaa haasteenantajan tulevaisuuden toimintaympäristön ja asiakkaan kuvailuun. Haasteenantaja oli myös nostettu toimijaksi jokaiseen tarinaan. Kaikista tarinoista löytyvät siis toimijat, asiakkaat, muutos/innovaatio, arvot sekä resurssit, joiden avulla muutos on mahdollista. Tulevaisuustarinat kertoivat opiskelijoiden kykenevän tulevaisuusajatteluun ohjatussa työpajamuodossa.

Olen saanut toimia ohjaavana innovaatio-lehtorina TeiniMinnotalkoot-hankkeessa kolmen seitsemän viikon innovaatio-opintojen ajan (2017-2018). Kirjoitin omasta kehittämiskohteestani eli tulevaisuusajattelun liittämisestä innovointiprosessiin artikkelin Tulevaisuusajattelun herättelyä innovaatio-opinnoissa -hankkeen julkaisuun Minnotalkoot – Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta (Hero, Laura-Maija (toim.), 2018).

Opiskelijoiden tekemät tulevaisuustarinat esitellään artikkelissani sellaisenaan, joten voit lukea siitä mitä tapahtui synkkänä ja myrskyisenä yönä 2030 ja kuinka robotinkorjaaja karkaa Lapin erämaahan.

Kehittämistä vielä riittää

Superteam-turnaus kesti seitsemän viikkoa. Tulevaisuusajattelun kannalta haasteeksi muodostui tulevaisuuskuvien pitäminen mukana koko turnauksen ajan. Haasteeksi muodostui tulevaisuuskuvien pitäminen mukana koko seitsemän viikon ajan. Mukana olleet yritykset tavoittelivat ratkaisuja nykyhetken ongelmiin ja palautekeskusteluissa ei puhuttu pitkän tähtäimen tavoitteista tai arvoista. Olisi hienoa saada yritykset mukaan tulevaisuustyöpajaan!

Innovaatio-osaamisen muut osaamisalueet, kuten luova ajattelu, sosiaaliset taidot, projektin hallinta, sisältöosaaminen ja käytännön tekeminen ovat tuttuja kaikille ja niitä harjoitellaan koko opintojen ajan. Tulevaisuusorientaatio sitä vastoin on systemaattisena osaamisena uusi tuttavuus ja siksi opettajille olisi järjestettävä jatkokoulutusta ja vertaistukea tulevaisuusorientaation ohjaamiseen. Siihen on kiinnostusta ja intoa, mutta tarvitaan lisää mahdollisuuksia oppia ja kehittää omaa osaamista. Opettajien kehittyvän osaamisen myötä he pystyvät innostamaan opiskelijoita tekemään tulevaisuutta ottaen huomioon sekä haasteet ja mahdollisuudet.

Teiniminnotalkoot antoi minulle mahdollisuuden syventää omaa osaamistani tulevaisuusorientaation ohjaamisessa. Tutkimukseen keräämäni materiaalin analysointi ja artikkelin kirjoittaminen antoi monia oivalluksen hetkiä. Olen lisännyt tulevaisuustarinoiden tekoa innovaatioteorian opetukseen sekä osaamisportfolioiden ohjaamiseen. Tunnistan myös opiskelijoiden tulevaisuusajattelua entistä paremmin ja tarjoilen tässä lopuksi sitaatin, johon törmäsin opinnäytetyön ohjauksen yhteydessä.

”Uskaltaisin väittää, että ei ole mitään järkeä enää duunata yhtään mitään, ellei asioita ajattele kestävän kehityksen kannalta, sillä se ei vaan yksinkertaisesti enää toimi.” Kulttuurituotannon opiskelija Leena Tsuchiya – (opinnäytetyön ideapaperi 22.1.2018).

Omaa tulevaisuusajattelua voi harjoitella kuuntelemalla ja lukemalla esim.
•Tulevaisuus hanskassa ilmastopodcastia Jari Hanska Yle Areenalta.

•Ennakointikupla, Podcast tulevaisuuksientutkimuksesta tulevaisuuksientutkijoille. Mikko Dufva, ennakoinnin johtava asiantuntija Sitrassa.

•Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset julkaistu 4.6.2018.

•Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.

•Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta (2017). Sitra.

•Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. Sitra.

+1
innovaatio-opinnotteiniMINNOtulevaisuusajatteluturnajaiset
Kommentoi (0)
0

Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla

Kaisa Puuronen · 21.8.2018
Tikkuraitti
Tikkuraitti - Jaettu Virtuaalitodellisuus

Voiko kaupunkilaisen ääni kuulua virtuaalitodellisuussovelluksen (VR-sovellus) kautta kunnan päätöksenteossa? Kaupungeissa halutaan kokeilla osallistavia menetelmiä uusia palveluita suunniteltaessa. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä kehitti Santeri Saarisen johdolla VR-sovellusta, joka soveltuu erityisesti kaupunkien tarpeisiin. Vielä kehitteillä olevaa sovellusta pilotoitiin ensimmäisen kerran keväällä Vantaan Tikkurilassa ja se nimettiin Tikkuraitiksi.

Siis, että mikä jaettu VR-sovellus?

Yksinkertaisesti voisimme VR-sovelluksen sijaan puhua VR-pelistä. Pelistä, jota voi pelata paikasta riippumatta yhtä aikaa muiden pelaajien kanssa. Helposti herää kysymys: No, mitä uutta siinä sitten on?

Uutta on se, tämän pelin käyttäjinä ovat tavalliset kaupunkilaiset, joista monelle virtuaalitodellisuus on uusi ja tuntematon toimintaympäristö. Kokemuksellisuudessaan se on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi perinteiset peliympäristöt.

Lisäksi pelin sisään rakennettu vaikuttamismahdollisuus tekee tästä VR-pelistä ainutlaatuisen. Peli on käytännössä virtuaalinen tila yhteissuunnittelulle.

Pelissä luodaan todellisuutta muistuttava moniulotteinen kaupunkitila, jossa useat henkilöt voivat fyysisestä sijainnistaan riippumatta toimia yhtäaikaisesti. He voivat kommentoida ja keskustella sekä tehdä konkreettisia muutoksia ympäröivään kaupunkitilaan yhdessä muiden pelin osallistujien kanssa.

Pelin lopullisen version valmistuttua käyttäjä voi halutessaan ottaa myös videoita tallentaakseen muiden katseltavaksi tekemiään muutoksia.

Huikeata, eikö totta!

Tulikoe – VR-sovellus loppukäyttäjien testiin

Vantaalla tehty pelin pilottikokeilu toteutettiin yhtäaikaisesti Vantaan kaupungintalolla, kirjastolla ja Tampereella, missä VR-sovelluksen Game Master hallinnoi ja ohjasi käyttäjiä pelin sisältä käsin. Käyttäjäryhmät olivat nuoret aikuiset, rakennusvalvonta (KUNTEK) suunnittelijat, alueen yrittäjät ja kuntapäättäjät. Testikohderyhmiltä kerättiin palautetta pelin jatkokehittämisen tueksi. Käyttäjäpalautteen keskiössä oli kiinnostavuus ja käytettävyys.

Kokemukset kaupungintalolla olivat positiivisia. Kaupungin kehittämistyötä tekevät henkilöt ja luottamushenkilöt suhtautuivat myönteisesti uusien teknologioiden käyttöön ja uskaltautuivat rohkeasti kokeilemaan jaettua VR-sovellusta. Heistä oli mielenkiintoista päästä itsekin tarkastelemaan millaisia vaikuttamismahdollisuuksia heille on tarjolla.

Nuorten testiryhmä oli innoissaan päivän sisällöstä. He olivat mielissään, että kehitteillä on vaikuttamisen keino, jota he voisivat olla valmiita käyttämään sen kiinnostavuuden vuoksi. Testaukset sujuivatkin iloisissa merkeissä.

Käyttäjille kokemuksellisuus pelin sisällä oli vahvaa ja tämä sai aikaan erilaisia tunteita hämmästyksestä naurun hörähdyksiin. Palaute heiltä olikin pääosin positiivista ja he olivat suurimmalta osin halukkaita ottamaan käyttöön kyseisen palvelun, jos sellainen olisi vapaasti tarjolla. Kritiikkiä tuli pelin keskeneräisyydestä, mutta se oli odotettavissakin kehitystyön tässä vaiheessa.

Käyttäjäpalaute oli kokonaisuudessaan hurjan hyvää siitäkin huolimatta, että lähdimme testaukseen keskeneräisellä tuotteella. Ihmiset ovat selkeästi kiinnostuneita uusista teknologioista, eivätkä pidä niitä vaikeina käyttää. Jo lyhyen kokeilun aikana on mahdollista oppia täysin uusi työkalu ja sitä pidettiin erittäin mielenkiintoisena käyttää. Kuntalaiset pääsivät suoraan vuorovaikutukseen kaupungin henkilöstön kanssa ja kokemukset olivat positiivisia.

Avoimuutta kuntalaisten suuntaan

Paras anti testauksessa oli jaetun VR-sovelluksen yhteiskäytön onnistuminen. Toki joitain haasteitakin oli, mutta vuorovaikutus käyttäjien välillä onnistui tästäkin huolimatta.

Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Electrian toteuttama lopullinen versio VR-sovelluksesta luovutetaan Vantaan kaupungin elinkeinopalveluille tänä syksynä. Se, mistä sen löytää jatkossa on kaupungin päätettävissä. Electriassa toivomme, että sovellusta käytettäisiin aktiivisesti jaetun kaupunkivision löytämiseksi Tikkuraitin remontin yhteydessä.

Täytyykin loppuun todeta Vantaan kaupungin tekevän hienoa työtä etsiessään uusia keinoja osallistaa kuntalaisia kaupungin kehittämiseksi! Viestiminen kaupunkilaisten suuntaan on aktiviista tapahtumissa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Vantaalaisten kelpaa olla ylpeitä kaupungistaan!

Videolta voit katsoa miltä Tikkuraitti-virtuaalipelin testaus näyttää.

Seuraa kehitystyötä Vantaan kaupungin facebookissa ja Metropolian Facebookissa

0
kaupunkilaisetkaupunkisuunnitteluosallistaminenTikkuraittiVantaavirtual realityVR
Kommentoi (0)

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, hanketyön ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen. Tällä hetkellä hän toimii viestintäsuunnittelijana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Hankeviestintä ja resurssit

    23.2.2021
  • Tyhjä ravintolan terassi, punaiset tuolit

    Ota oppia yrittäjästä

    18.2.2021
  • Näkökulmia prototyyppeihin

    11.2.2021

Arkisto

  • ▼2021 (11)
    • ▼helmikuu(5)
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ►2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ►huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ►2019 (55)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ▼2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ▼elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Tikissä
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.