Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erilaisten asiakkaiden erilaiset tarpeet. Monikulttuurisen hoitotyön tutkijat ja asiantuntijat ovat tuoneet esille, että kulttuurin ilmiön tutkiminen ja tunnistaminen on otettava huomioon myös terveydenhuollossa. Kulttuurin vaikutuksia tulee pohtia muun muassa asiakkaan terveyden lukutaitoon, terveyskäyttäytymisen muotoutumiseen kuin bioetiologisiin tekijöihin eli siihen, miten perintötekijät ovat liitoksissa terveyteemme. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme kansainvälisen vaihdon merkitystä kulttuurisen kompetenssin kehittymisessä.
Kulttuurinen kompetenssi
Kulttuuriosaaminen tarkoittaa erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämistä, kykyä viestiä muiden kulttuurien edustajien kanssa ja kykyä sopeutua (tarvittaessa) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin. Kompetenssilla tarkoitetaan kelpoisuutta, osaamista ja pätevyyttä. (YSA 2016). Papadopoulos (2003) määrittelee kulttuurisen kompetenssin kyvyksi reagoida tehokkaasti eri kulttuureista ja taustoista tuleviin ihmisiin siten, että se voi auttaa terveysalan ammattilaisia tarjoamaan palveluja, jotka vastaavat potilaiden kulttuurisiin ja viestintätarpeisiin. Kulttuurinen kompetenssi koostuu Campinha-Bacoten (2002, 2018) mukaan kulttuurisesta tietoisuudesta, tiedosta ja taidoista sekä tahdosta/motivaatiosta ja kulttuurisesta vuorovaikutuksesta.
Terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee kulttuurista kompetenssia hoitotyön toteuttamiseksi. Kulttuurinen kompetenssi voidaan nähdä prosessina, joka vaikuttaa ihmisen arvomaailmaan, asenteisiin ja toimintaan, ja se kehittyy ajan myötä. Tiedostamalla halunsa kehittää kulttuurista tietoisuutta, tietoja ja taitoja ja haluamalla tutustua vieraan kulttuurin edustajiin, voi kehittää omaa kulttuurista kompetenssiaan.
Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuurinen kompetenssi
Dunagan ym. (2016) tekemässä tutkimuksessa kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijoiden ilmoittamia ennakkoluuloja. Tutkimuksessa todettiin, että kulttuuriseen kompetenssiin johtavan prosessin esteiden, kuten ennakkoluulojen, poistaminen voi olla vaikeaa. Opiskelijat voi kuitenkin saada reflektoimaan esimerkiksi luokkahuoneessa, simuloiduissa tilanteissa tai kliinisissä harjoitteluissa vaikeita kysymyksiä, kuten miten he voivat osoittaa kunnioitusta potilaita kohtaan, tai ansaitsevatko jotkut potilaat parempaa hoitoa kuin toiset rodun, uskonnollisen vakaumuksen tai muiden erojen perusteella. Opiskelijalähtöinen toiminta keskittyen näihin vaikeisiin kysymyksiin voisi auttaa opiskelijoita ymmärtämään empatiaa, ihmisarvoa ja kunnioitusta, ja siten edistää heidän kulttuurista kompetenssiaan hoitotyössä.
Kansainvälinen vaihto-opiskelu on yksi keino kehittää kulttuurista kompetenssia, vaikkapa kliinisessä harjoittelussa. CIMOn Global Mindedness -kyselyn perusteella kansainvälinenvaihto ulkomailla opiskelijoiden oman arvion mukaan oli kehittänyt sekä sosiaalisia- että vuorovaikutustaitoja. Lisäksi se oli kasvattanut kykyä toimia erilaisissa kulttuureissa sekä lisännyt ymmärrystä siitä, kuinka toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Enemmistö opiskelijoista koki ulkomaanjakson vaikuttaneen näkemykseen omasta itsestä tai vaihdon kohdemaasta ja kotimaasta. (CIMO 2015.)
Kansainväliset projektit Metropoliassa kulttuurisen kompetenssin kehittäjinä
Kansainvälisellä liikkuvuudella voidaan vahvistaa kulttuurista kompetenssia parhaiten silloin, kun kansainvälinen yhteistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Projektiyhteistyöllä varmistetaan tavoitesuuntainen toiminta. Opiskelijat ovat olleet aktiivisia toimijoita esimerkiksi seuraavissa projekteissa:
- Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management
- Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly
- The common risk factor- Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan
- MANPIT, Metropolia and NP innovate together.
Metropolian koordinoimissa kansainvälisissä projekteissa opiskelijat ovat päässeet toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä projekteihin osallistuessaan. Metropolian opiskelijoille erilaisia tapoja osallistua osana opintojaan ovat olleet
- suorittaa projektin aikana kolmen kuukauden harjoittelun
- suorittaa lyhyemmän yhden tai kahden viikon intensiivisen harjoittelun
- osallistua kotikansainvälistymistä tukeviin tapahtumiin, kuten kansainvälisyysviikon ohjelmaan
- osallistua projektin tuottamiin yhteiskehittely- ja koulutustilaisuuksiin
- osallistua verkkokursseihin.
Opiskelijat ovat osallistuneet projektin aikana muun muassa projektin toimintaan järjestämällä Suomeen tuleville opiskelija- ja opettajavieraille ohjelmaa. Suuhygienistiopiskelijat ovat esimerkiksi järjestäneet viime vuosina vierailuja vierailijoille Suomenlinnaan ja Porvooseen. Näitä aktiviteetteja suunnitellessaan he ovat pohtineet ja suunnitelleet ohjelmaa vierailijoiden näkökulmasta ja päässeet harjaantumaan kulttuurisissa tiedoissa ja taidoissa.
Esimerkiksi The common risk factor -projektissa keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa yhteinen kansainvälinen verkkokurssi. Verkkokurssin kehittämiseen on kuulunut opintojakson sisällön tuottamista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tätä on tuotettu esimerkiksi ohjatulla opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyllä, jonka aikana opiskelijoiden substanssiosaaminen suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä on lisääntynyt erityisesti globaalin ja vertailevan sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Opiskelijat pohtivat, miten sosiaalipolitiikalla ohjataan kansalaisia tekemään terveellisimpiä elämäntapavalintoja, ja kuinka nämä keinot eroavat Suomessa ja Japanissa.
Mitä ja miten opiskelijat oppivat?
Opiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin kulttuurisen vuorovaikutuksen osa-alue vahvistuu opiskelijoiden ollessa kansainvälisessä vaihdossa. He oppivat ilmaisemaan omia mielipiteitään rakentavammin, koska uudessa ja vieraassa kulttuurissa omien mielipiteiden esittäminen ei voi tapahtua siten, kuten Suomessa on tottunut tekemään. Altistuminen itselle vieraalle toimintaympäristölle saa opiskelijan reflektoimaan ja pohtimaan omia vuorovaikutustapojaan. Erityisesti vapaamuotoinen vuorovaikutuksen toteutuminen on tärkeää.
Suuhygienisti-opiskelijat ovat tuoneet esille kansainväliseen vaihtoon liittyviä huomioitaan: erittäin antoisaa on ollut keskustella muiden paikallisen kohdemaan opiskelijoiden ja muista maista tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa vaikkapa lounastamisen merkeissä. Kulttuurisen kompetenssin oppiminen ei ole tähtitiedettä, vaan se voi olla arkipäivän elämää yhdessä muiden kanssa!
Projektit
Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management, Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly, The common risk factor – Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan, sekä MANPIT, Metropolia and NP innovate together ovat saaneet rahoituksen Opetushallituksen Aasia-ohjelmasta.
Kirjoittajat
Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja. Hänellä on useiden vuosien ajalta työkokemusta sekä oman alansa työskentelystä ulkomailla, että toimimisesta kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainväliset verkostot, kansainvälinen yhteistyö ja koulutusvienti ovat lähellä hänen sydäntään.
Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti opiskelijoiden oppimisen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Suun terveyttä hän vahvistaa muun muassa suuhygienistiopiskelijoiden kanssa Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Lähteet:
- Campinha-Bacote, J. (2002). The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: A Model of Care. Journal of Transcultural Nursing, 13: 3, 181-184.
- Campinha-Bacote, J. (2018) ”Cultural Competemility: A Paradigm Shift in the Cultural Competence versus Cultural Humility Debate – Part I” OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing Vol. 24, 1.
- CIMO. (2015). Muuttaako ulkomaanjakso opiskelijan asenteita? FAKTAA EXPRESS 1A/2015. PDF-dokumentti.
- Dunagan, P. & Kimble, L. & Gunby, S. & Andrews, M. (2016) ”Baccalaureate Nursing Students’ Attitudes of Prejudice: A Qualitative Inquiry”, .Journal of Nursing Education; Thorofare Vol. 55, Iss. 6, 345-348.
- Papadopoulos, I. (2003). The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence in nursing. Journal of Health, Social and Environmental Issues. Vol 4. 1-5.
- YSA (2016). -Finto Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. YSA-Yleinen suomalainen asiasanasto Haku sanalla kompetenssi.
Ei kommentteja