Olin mukana Metropolian opintomatkalla Pietarissa. Perinne näiden matkojen järjestämiseen juontaa juurensa jo yli 10 vuoden takaa. Tällä kertaa mukana oli myös Laurean opiskelijoita ja pari opettajaa. Minulla ja työkaverillani Susannalla oli omia kirjastovierailuja, joten emme liikkuneet koko ajan ryhmän mukana.
Kirjat käyttöön vain tilauksesta
”Venäläisten kapakoiden historia” oli yksi monista harvinaisista kirjoista, joita Saint-Petersburg State University of Economics -kirjaston asiakkaat eivät niin vain pääse selaamaan. Asiakkaat etsivät kirjat kirjaston verkkopalvelusta ja käyvät lainaamassa tilaamansa kirjat lainaustoimistosta.
Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita palvellaan erityisen hyvin. Valmis kirjapaketti odottaa lainaustoimistossa lukukauden alussa.
Sotkun hinnat!
Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University -kampuksen kahvilassa munkki ja tee maksoivat 20 ruplaa (noin 35 senttiä). ”Täällähän on Sotkun hinnat!”, opiskelijat riemuitsivat. Laajalta kampukselta löytyy kaikkea mitä opiskelija tarvitsee: luentosalit, labrat, ruokala, wifi, kahvilat, kirkko ja puisto. Kirjastoon emme valitettavasti päässeet, koska päärakennus oli suljettu ulkopuolisilta 3.4. sattuneen metro-onnettomuuden takia.
Perinteet kunniassa
Venäläiset arvostavat klassikoitaan, edelleen. Se näkyy myös siinä, että osa Pietarin yleisistä kirjastoista on nimetty kirjailijoiden mukaan. Vierailimme Nikolai Gogolin kirjastossa. Jo ovella oli vastassa pahvinen Gogol ja kyrillinen G-kirjain toistui kaikissa kylteissä. Kirjaston pihalla makasi iso kivinen nenä!
Venäjän kansalliskirjastosta löytyy lukutilaa: 200-paikkaisessa lukusalissa oli perjantaiaamuna vain muutama asiakas. Täällä oli sama toimintatapa kuin yliopistokirjastossa: kirjoja saa nähtäväksi vain tilaamalla. Asiakkaat eivät pääse kirjahyllyjen luo.
Lopuksi kirjavinkki! Arkadia-ohjelmistoyrityksen luennolla kuulimme mielenkiintoisesta e-kirjasta: ”Why Russians Don’t Smile” .
-Kaisu
Ei kommentteja