Toisen vuoden opiskelijoiden palaute on jälleen kahlattu läpi. Kriittisen palautteen ykköseksi nousi kestoaihe kurssikirjojen riittävyys – tai niiden riittämättömyys.
- kurssikirjojen riittämättömyys
- aukioloajat
- palvelujen vieraus
- liian vähän tai ei ollenkaan tiedonhaun ohjausta
- liian paljon tiedonhaun ohjausta
Ymmärrän hyvin opiskelijan tuskan, kun tentti lähestyy ja kurssikirjaan on ”kilometrin mittainen” varausjono. Asiaa voi kuitenkin tarkastella monesta eri näkökulmasta:
Yleisesti ottaen kirjastoinstituution toiminnan ydin on välittää laaja-alaisesti monipuolisia aineistoja asiakaskunnalleen. Tätä tehtävää kirjasto toteuttaa muodostamalla tarvittavia kokoelmia, dokumentoimalla ja järjestämällä tietoa sekä lisensoimalla kalliitakin e-aineistoja asiakkaan käyttöön. Huoli kirjastojen tulevaisuudesta ja pelko asiakkaiden menettämisestä kaupallisille toimijoille on suunnannut toimintoja myös toisaalle, kuten esim. treffi-iltojen järjestämiseen tai työkalujen lainaamiseen. Nyt on kuitenkin selvästi nousemassa keskustelu kirjaston roolista ja merkityksestä, jossa huhuillaan kirjaston alkuperäisen perusajatuksen perään. (Esim. Kirjastolehti 1 /2013)
Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin myötä merkittävä osuus rahoituksesta tulee 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden ja valmistuneiden määrästä. Uudet mittarit tietysti laittavat miettimään, millaisia paineita tämä aiheuttaa kokoelmatyöhön. Onko ensisijaista taata kaikille kurssikirja, jotta saadaan opiskelijat nopeasti tuutista ulos vai laaja-alaisempi toiminta. Emme kuitenkaan haluaisi olla pelkkä kurssikirjalainaamo vaan haluamme tuottaa monipuolisia palveluja, joiden toteuttamisessa pitkälle koulutettu ja osaava henkilökuntamme pääsee toteuttamaan työnimua ja iloa.
Olen myös puhtaasti henkilökohtaisista syistä miettinyt tätä kurssikirja-asiaa. Tämän vuoden alussa Helsingin Sanomissa viitattiin tapaukseen, jossa oppilas joutui lopettamaan lukion, koska perheellä ei ollut varaa hankkia tarvittavia koulukirjoja (HS 9.1.2013, ”Leipää ilman, kirjoja vailla”). Oma lapseni on ammattiopistossa ja kyllä ammatillisenkin koulutuksen kirjahankintoihin kuluu kiitettävä määrä euroja. Koska toisen asteen oppikirjojen saatavuus kirjastojen kautta on käytännössä nolla, olenkin hieman ärtyneenä pohtinut kysymystä: miksi yhteiskunnan tulisi kustantaa kurssikirjat korkeakouluopiskelijoille? Kysymystä voi siis tarkastella myös koulutusasteiden tasa-arvoisesta kohtelusta käsin.
Edellä olevat ajatelmat eivät suinkaan tarkoita sitä, ettemmekö haluaisi tehdä mitään kurssikirja-tilanteelle. Tehostamme kirjojen varaustilanteen seurantaa ja tarvittaessa teemme lisähankintoja. Meille voi tehdä hankintaehdotuksen netin kautta tai sähköpostitse kirjasto(at)metropolia.fi. Näin myös opettaja voi varmistaa että tarvittavaa aineistoa on hankittu kirjastoon (erityisesti silloin kun kyseessä on uusi kurssiaineisto). Lisäämme tiedotusta elektronisista aineistoistamme, sillä usein myös sieltä löytyy tarvittavia kurssikirjoja.
Kiitän opiskelijoita saamastamme palautteesta. Yhdessä voimme tehdä kirjaston palveluista entistä parempia.
Hellevi
Ei kommentteja