Apua! Raportti on valmis, mutta lähdeluettelo puuttuu! Näin ei ole enää pariin vuoteen päässyt käymään Leppävaaran kampuksella. Ei ainakaan kolmannen vuoden opiskelijoiden kohdalla. Eikä ainakaan niiden kohdalla, jotka ovat olleet mukana englannintunnilla kirjastossa.
Leppävaaran kampuksella 3. vuoden opiskelijoiden yksi englannintunti on pidetty kirjastossa. Tunnilla on ollut mukana englanninopettajan lisäksi informaatikko. Tämä työpajaksi kutsuttu sessio on kestänyt yleensä 2-3 tuntia.
Työpajassa informaatikolla ja opettajalla on yhteinen päämäärä: opiskelijoiden tulee löytää luotettavia lähteitä. Opiskelijoilla taas on aito tehtävä: löytää teoreettista tietoa oman projektin aihepiiristä. Ja kirjoittaa aiheesta englanninkielinen raportti, jossa kuuluu olla lähdeluettelo.
Parhaassa tapauksessa raportti on osa kahden kurssin suoritusta. Esimerkiksi tammikuussa osalla mediatekniikan opiskelijoista oli Tekniikan englannin raportointi -kurssin kanssa samaan aikaan Mediatuotteen suunnittelu -kurssi. Molemmille kursseille kelpaa sama raportti: toista opettajaa kiinnostaa kieli, toista taas sisältö. Aina näin onnekkaasti ei ole. Tällöin opiskelija itse valitsee raportin aiheen ja laatii raportin englannin kurssia varten.
Työpajassa on ideana, että tekemällä opitaan. Informaatikko aloittaa lyhyellä alustuksella: hakusanat, käsitekartta ja sanakirjat. Tämän jälkeen jokainen opiskelija tekee käsitekartan omasta aiheestaan. Sitten on aika esitellä kirjaston laajasta elektronisesta aineistosta kullekin ryhmälle sopivimmat tietokannat ja palvelut. Suurimman osan aikaa opiskelijat tekevät tiedonhakuja itsekseen ja yhdessä. Kun opiskelijoilla on jotain löydettynä, puhutaan myös lähdekritiikistä. Lopuksi opiskelijat lataavat lähdeviitteet kurssin Tuubi-työtilaan.
Työpajan aikana informaatikko vastaa tietokantoihin liittyviin teknisiin kysymyksiin: Miksi en saa tätä artikkelia auki? Miksi en löydä yhtään sopivaa artikkelia? Aina paikalla on myös niitä opiskelijoita, joilla on haastavampia kysymyksiä: Miten saan hakutulokseen vain MIT:ssä julkaistut artikkelit? Näin informaatikkokin oppii joka kerta jotain uutta, kun useimmiten yhdessä tutkitaan hakumahdollisuuksia. Myös englanninopettaja on koko ajan paikalla ja vastaa esimerkiksi englanninkielisiä termejä ja lähdeviitteitä koskeviin kysymyksiin.
Tiedonhankinnan opettajan, Tampereen yliopiston tutkijan Kai Halttusen kanssa on helppoa olla samaa mieltä. Hän toteaa, että tiedonhankinnan ohjaaminen ilman aitoa tehtävää ei kannata. Se on ”hukkaan heitettyä aikaa”. Aineenopettajan antama opiskelutehtävä rajaa ja antaa ideoita tiedonhakutilanteeseen. Se on apuna myös, kun on aika arvioida hakutuloksia.
Työpajojen vaikuttavuus näkyy myös opiskelijoiden raporteissa. Yksi englanninopettaja kertoi, että ennen yhteistyötä kirjaston kanssa suurin osa opiskelijoista viittasi vain Wikipediaan tai muihin vapaan verkon aineistoihin. Työpajatuntien jälkeen lähdeluetteloiden taso on noussut ja se näkyy myös raporttien teksteissä. Kun lukee akateemisia ja luotettavia artikkeleita sekä kirjoja, se vaikuttaa myös ajatteluun ja tekstintuottamiseen.
Kirjaston ja englannin opettajien yhteistyöstä on muodostunut hyvä ja toimiva käytäntö Leppävaaran kampuksella. Toinen vuosi on menossa. Toivottavasti tämäntyyppinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa!
Kaisu
Lähde: Lankinen, T. 2012. ”Hukkaan heitettyä opetusta”. Tampereen tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen 23.3.2012.
1 Kommentti
Juuri tällaista tiedonhaun opetus on pahaimmillaan, opetukseen integroitua ja opiskelijalle mielekästä. Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja kehittyy. Ja toivottavasti tätä toimintatapaa olisi mahdollisuus kokeilla myös muissa yksiköissä.