Syksyinen Tallinna antoi onnistuneet puitteet ECIL -konferenssille (European Conference on Information Literacy) viime lokakuussa. Kiinnostuin eniten erilaisista tiedonhankinnan ohjauksen ideoista ja kokeilusta, joissa on tavoiteltu opiskelijalähtöisyyttä. Ajatuksena oli tietenkin tuoda uusia vinkkejä omaan työhömme Metropolian kirjastoon. Nyt, pari kuukautta konferenssin jälkeen, päällimmäisinä mielessä ovat tuliaiset Dubaista ja Amsterdamista.
Shoppaa!
Opinnäytetyötään aloittavalla opiskelijalla ei välttämättä ole selkeää kuvaa itse tutkimusprosessista ja tiedonhankinnasta. Tehtävä voi näyttäytyä monimutkaisena ja vaikeana, epäonnistuminenkin pelottaa.
Tavallista on myös käsitys, että googlaaminen riittää opinnäytetyön tiedonhakuun. Näin kertoi kokemuksistaan Lorraine Kelley Middlesex Universityn kirjastosta Dubaista. Opinnäytetyötään pohtivien hämmennys on varmasti tunnistettavissa meilläkin esimerkiksi opinnäytetyöpajoissa.
Kelley on löytänyt helposti lähestyttävän tavan havainnollistaa tiedonhankinnan vaiheita. Hän antaa Sophie Kinsellan Himoshoppaajan johdatella kuulijan hauskasti tiedonhakijan työvaiheisiin. Riippumatta kulttuuritaustasta, iästä tai taitotasosta esimerkkiin on helppo samaistua tai ainakin siitä voi tunnistaa tapauksen. Kuulija voi ymmärtää tiedonhankinnan prosessin omien kokemustensa kautta. Kaikkihan me shoppaamme tavalla tai toisella.
Tallinnassa Kelleyn kuuden minuutin esitys sai yleisön hersyvään nauruun. Minäkin nauroin, vähän myös itselleni ja ammattijargonin käytölleni.
Flippaa!
Perinteisessä opetusmallissa opettaja opettaa tunnilla uuden asian ja opiskelijat saavat kotitehtäviä opitun soveltamiseen. Käänteinen opetus eli flipping classroom, tuttavallisemmin flippaaminen, tarkoittaa asian kääntämistä toisin päin. Opiskelijat opiskelevat uuden asian etukäteen ja tunti käytetään aiheesta keskusteluun ja harjoitteluun.
What is deskresearch from Informatievaardigheden on Vimeo.
Hogeschool van Amsterdamissa (HVA) on kokeiltu flippaamista tiedonhankinnan koulutuksissa jo parin vuoden ajan. Samalla oppimistuloksia on vertailtu perinteisen mallin mukaan toteutettujen työpajojen ja flipping classroom -ryhmien välillä. Harrie van der Meer, joka vastaa HVA:n kirjaston verkko-opetuksesta, kertoo tulosten olleen tähän mennessä hyvin samansuuntaiset, suuria eroja ryhmien välillä ei ole löytynyt. Tehokkuudessaan flipping classroom -ryhmät kuitenkin puoltavat paikkaansa. Menetelmä säästää informaatikoiden aikaa. Kun opiskelijat tutustuvat aiheeseen etukäteen videoiden avulla, on työpajojen kestoa voitu lyhentää kahdesta tunnista tuntiin. Luennoista luopumalla työpajat ovat muuttuneet entistä vuorovaikutteisimmiksi. Teoriaosuudeksi riittää viiden minuutin kertaus pääkohdista. Muutoin painopiste on opiskelijoiden kysymyksissä ja yksilöllisemmässä ohjauksessa – siinä tärkeimmässä.
Keywords from Informatievaardigheden on Vimeo.
Videot ovat meilläkin Metropolian kirjastossa ajankohtainen aihe, kun oma videoprojektimme on juuri käynnistynyt. Projektin ensimmäisessä vaiheessa suunnittelemme ja teemme videoita Metropolia Masters’ -koulutuksen tarpeisiin.
Maarit
Lisätietoa:
Kelley, Lorraine. Confessions of a (Research) Shopaholic : How doing research is like shopping: A five-step model. – Research Matters (2015:2), 4-5.
Hogeschool van Amsterdam. Smartsearching
https://bib.hva.nl/en/informatievindenenverwerken/Pages/smartsearching.aspx
Ei kommentteja