Viime jutussa aloitettu teema, työmme verkottuminen oman talon sisällä ja sen ulkopuolelle, jatkuu. Kaksi asiantuntijaamme vastaa myös tänään neljään kysymykseen:
- Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette?
- Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa?
- Entä vaikeinta?
- Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?
Päivi Kumar / Metropolian viestintäverkosto
1. Viestintäverkosto on Metropolian viestintäyksikön perustama. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet viestinnästä ja haluavat jakaa aiheeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Verkostolla on vuosittain kolme tai neljä puolen päivän tilaisuutta ja joskus myös koulutuksia. Olen ollut mukana vuodesta 2011.
2. Kaikkein parasta on se, että saa uusinta tietoa Metropolian viestinnästä ja myös strategiasta. Kuulen missä mennään ja saan käyttökelpoisia ideoita kirjaston viestinnän kehittämiseen. Viestinnästä kiinnostuneiden ihmisten parissa on myös mukavaa: heillä on kyky dialogiin ja yhdessä ideoimiseen.
3. Vaikeinta on joskus sovittaa omat kiireet niin, että löytää aikaa osallistumiseen.
4. Kerran minua pyydettiin kertomaan verkoston tilaisuudessa kirjaston some-viestinnästä. Tarkoitus oli kannustaa ihmisiä sosiaaliseen mediaan. Päätin kertoa omasta matkastani someen ja sen vaikutuksista identiteettiini työssä ja vapaa-ajalla. Näin henkilökohtaisesta aiheesta kertominen pelotti, mutta olin lopulta tyytyväinen siihen, etten rajannut aihetta kirjaston erilaisten somepalveluiden esittelyyn. Minusta sosiaaliseen mediaan meneminen on aina henkilökohtainen prosessi, jota on vaikea ulkoapäin ohjailla. Oman prosessin avaaminen voi saada jonkun miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja ehkä sitä kautta innostaa menemään mukaan.
Anna Kanerva Lamppu / Kansallinen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailuryhmä Luumu
1. Luumu-ryhmä on perustettu toimimaan kansallisena musiikin luetteloinnin ja sisällönkuvailun kehittämisen ja ongelmanratkaisun ryhmänä. Se keskittyy nyttemmin erityisesti musiikin asiasanastoihin, ontologioihin ja YKL-luokitukseen sekä henkilöiden, yhteisöjen ja teosten ohjeellisiin nimimuotoihin.
Ryhmässä käsitellään musiikinluetteloinnissa esiin nousseita hankalia nimenmuotoja ja päätökset kirjataan ohjeluetteloon. Lisäksi käsitellään Musaan ehdotettuja asiasanoja ja luokituksen muutostarpeita.
Ryhmä osallistuu tällä hetkellä myös RDA-kuvailusääntöjen käyttöönoton valmisteluun. Musiikkiteosten kuvailun osalta käymme läpi kansallisia linjauksia ja edessä on vielä suomalaisten esimerkkien laatiminen.
2. Parasta on se, että ryhmässä pääsee keskustelemaan kuvailusta yli organisaatiorajojen. Ryhmässä on jäseniä Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, AMK-kirjastosta, yleisistä kirjastoista, BTJ:stä ja Yleisradion levystöstä. Ryhmässä on paljon työstään syvästi innostuneita ja kiinnostuneita ihmisiä ja se inspiroi itseänikin.
3. Vaikeudet liittyvät vahvuuksiin. Näkökulmat vaihtelevat ryhmässä ja välillä on vaikeaa löytää konsensusta, kun järjestelmät ja kuvailun tarpeet eri organisaatioissa ovat erilaisia.
4. Koko ajan tulee vastaan kaikkea mielenkiintoista ja yleissivistys kasvaa. On hauskaa perehtyä musiikin uusiin virtauksiin ja esim. yrittää määritellä harvinaisia soittimia.
Kiitos taas vastaajille! Edellinen osa sai aikaan sen, että vielä muutama verkostolainen innostui kertomaan – eli jatkamme teemaa vielä seuraavalla kerralla.
-Raisa
Ei kommentteja