Metropolia täyttää 10 vuotta tänä syksynä. Saman ajan kirjasto on palvellut asiakkaitaan. Pyysimme työntekijöiltämme muistoja menneeltä vuosikymmeneltä. Saimme tarinoita kohtaamisista asiakkaiden kanssa. Tässä parhaat palat:
Kirjastokortti sai pusun
“Palvelutiskillä pyysin asiakkaalta kirjastokortin. Hän otti kortin suurieleisesti esille ja antoi sille mojovan pusun. Sen jälkeen hän ojensi kortin minulle. Katsoin tätä esitystä ja ajattelin hämmästyneenä: tässäpä on todellinen kirjaston ystävä!”
Kirjastontäti pääsi muistoalbumiin?
“Nuori miespuolinen vaihto-opiskelija palautti lainansa palvelutiskille kurssinsa päätteeksi. Ojensi kätensä kättelyyn ja kiitti hyvästä palvelusta. Otti vielä kännykkänsä taskusta ja kysyi: saanko ottaa sinusta valokuvan muistoksi? Siinäpä yli kuusikymppiseltä kirjastotädiltä meni pasmat sekaisin…”
Asiakkaat työkavereina
“Omatoimiaika (tai itsepalvelu kuten sitä aluksi nimitimme) muutti isosti kirjastotilan merkitystä ja omia asenteitamme. Aikaisemmin ajoimme asiakkaat ulos iltapäivisin kirjaston sulkeutuessa. Ties mitä kirjastossa olisi tapahtunut ilman valvovaa silmäämme? Aamulla avasimme oven ja useimmiten siellä oli jono oven takana. Nykyisin asiakkaat käyttävät kirjastoa omatoimisesti aamusta iltaan, lainaavat ja palauttavat automaateilla kameroiden vartioidessa kirjastoa. Aina kun tulen aamulla töihin, on paikalla aina joku aamuvirkku opiskelija. Kun lähden iltapäivällä tai illalla, jatkuu äänten sorina ryhmätyötiloissa. On kuin työskentelisimme samassa paikassa, se on mukava tunne!”
Tuhma niitti
“Yksi tapaus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Sen takia tiedän, että kirjaston asiakaspalvelussa voi tapahtua ihan mitä vain. Asiakas tuli sanomaan, että niitti on mennyt monisteessa huonoon kohtaan. Ystävällisesti autoin häntä niitinpoistajan avulla ja niitti irtosikin. Pahaksi onneksi niitti lensi suoraan asiakkaan rintojen väliin. Siinä hän sitä sitten ravisteli pois paitansa alta. Yritin paikkailla aiheuttamaani vahinkoa huumorilla ja sanoin, että ohhoh sepäs oli tuhma niitti. Jälkikäteen sitten siunailin, että onneksi niitti ei lentänyt silmään, mutta että pitikö sen kaikista maailman paikoista juuri sinne lentää.”
Ei kommentteja