Vielä reilu kuukausi sitten työpaikan ikkunan takana virtasi Kyrönjoki, mutta nyt siellä hyrisee Kehä ykkösen autojonot. Päivittäinen työmatka on muuttunut kahdeksan minuutin pyöräilystä 30 minuutin metromatkaan.
Työpaikka vaihtui ja samalla kotikunta
Liki 20 vuotta yhdessä ja samassa amk-kirjastossa sai miettimään, olisiko vielä mahdollista työskennellä jossain muuallakin, ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Kun mielenkiintoinen työpaikkailmoitus plinahti sähköpostiin viime syksynä, johti yksi asia toiseen, ja nyt on ensimmäinen työkuukausi takana Metropolian kirjastossa. Työpaikan lisäksi vaihtui kotikunta, joten alkuvuosi on ollut uuteen opettelun aikaa.
Kuva: Matti Elomaa
Oudot nimet ja uudet salasanat
Soffari, Tukho ja Bule. Juvis, Häyris, Pykki ja Karhis… uusi työntekijä pysyy hereillä, kun paikoista ja ihmisistä puhutaan lempinimillä. Vanhat käyttäjätunnukset napsuvat näppäimistölle ja hetken virheilmoitusta näytöllä tuijotettuani tajuan, ettei vanhan työpaikan tunnuksilla pääsekään uuden työpaikan järjestelmiin. Outoa. Samoin kirjastonkäytön opastuksissa vanhat sanat tulevat selkärangasta, ja kehotan opiskelijaa kirjautumaan Seamkin tunnuksilla MetCatiin jne. Autopilotilta käsiohjaukseen siirtyminen vaatii keskittymistä, mutta huomaan näidenkin asioiden alkavan sujua. Pikkuhiljaa “me” tai “meillä” ei enää aina tarkoitakaan entistä työpaikkaa, vaan yhä useammin nykyistä työyhteisöä.
AMK-kirjasto on tuttu ympäristö
Asettuminen uuteen työpaikkaan on ollut yllättävän helppoa ja sujuvaa. AMK-kirjastosta toiseen siirtymisessä vahvuutena on se, että iso osa työkaluista ja -menetelmistä on samankaltaisia, tai jopa ihan samoja. Tuttuus antaa heti alkuun onnistumisen kokemuksia, vaikka esim. organisaatio, sen sisäiset käytännöt ja työkaverit ovatkin uusia.
Yhteinen huumori – ihan parasta!
Yksi tärkeimpiä asioita uuteen työyhteisöön asettumisessa on kyllä ollut se, että yhteinen huumori on löytynyt! Rentous ja samankaltainen ajatuksenjuoksu, joskus vähän hassukin, lämmittää mieltä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tekee työnteosta mukavaa. Ihmiset tulevat paremmin tutuiksi kuin vain työrooliensa kautta. Tämän lisäksi meillä Metropolian kirjastossa on läsnä AMK-kirjaston henki, pirteä ja ketterä asiakaslähtöinen asenne ja minulla on senkin takia ollut kotoinen olo heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Ai niin, ja Sodexon ruoka! Se on samanmakuista, söit sitä sitten Kyrönjoki tai Kehä Ykkönen -näköalalla.
Paula Isoaho
Ei kommentteja