2512 kertaa kiitos!

Jos pidät kirjoittamisesta, tekoälyn kanssa pidät siitä vielä enemmän. Jos et, niin varoitan: tekoälyavustaja voi muuttaa mielesi. Mieti hetki opiskelua tai elämää ilman harmaan näytön kammoa, huvenneiden ideoiden herättelyä, lähteiden ähkyistä etsintää ja kuumottavaa kääntämistä, unohtuneita aloituksia ja väsyneitä lopetuksia. Tai muistele käsitesolmuja, sanasokeutta, kirjoitusjumeja tai ajatuskatkoja, näytön ääressä yksin harovia sormia ja viikkokausien odottelua haaleasta tekstipalautteesta. Aivan, kirjoittaminen on prosessi ja siinä on puolensa, mutta monesti on vain pakko alkaa taas.   – Mitäpä jos kokeilisit seuraavalla kerralla tekoälyä? Kun generatiivisen tekoälyn avustamasta kirjoittamisesta puhutaan, puhutaan tekstityöstä esimerkiksi ChatGTP:n tai Copilotin kanssa. Niin myös tässä kirjoituksessa. Kaveriksi käyvät yhtä hyvin myös muut tekoälyä hyödyntävät työkalut kuten Google-kääntäjä ja sen edistyneempi kollega DeepL. Myös tutussa Wordin tekstinkäsittelyohjelmassa on tekoälyominaisuuksia. Tekoälyhuolista hyötyihin Teknologiaa tervehditään yleensä ilolla. Mutta huomannette, että kun puhutaan tekoälystä tekstien tuottamisessa, Pisa-kansa huolestuu heti tekstitaitojen kapenemisesta. On toki aiheellista tuoda esiin ilmiön huonot puolet: eettiset epäilyt, plagioinnin pelko, vilppipandemian riskit, vanhalla tai vinoutuneella datalla koulutettujen kielimallien vajavaisuus ja vanhuus, hillitön hallusinointi tai disinformaatiotulva, oman ajattelun latistuminen, kritiikin kato ja tekstitaitojen tasapäistyminen. Ovathan ne kaikki tutkitustikin1 tekstityömme päälle lankeavia varjoja, mutta mitä jos liikkuisimme hetkeksi valon puolelle? Mitä jos tekoälyn avulla kirjoittaminen onkin hauskaa?2 Mitä jospa se lisäisikin hyvinvointiasi ja työtyytyväisyyttäsi! Tekoälyavusteinen kirjoittaminen lähti laukalle saman tien, kun ChatGPT loppuvuonna 2022 OpenAI:ssa julkaistiin. Sen jälkeen sitä ovat harrastaneet ahkerasti ainakin kaikki nohevat nörtit ja julkaisupisteistä kilpailevat tieteentekijät ja englantia toisena kielenä käyttävät asiantuntijat. Näin väitetään parin viimeisen vuoden aikana ilmestyneissä tutkimuksissa ja niistä kootuissa uunituoreissa kirjallisuuskatsauksissa.3 Kokeilleet tietävät, mitä tekevät. He tietävät, että uhkakuvista huolimatta tekoälystä on kirjoittamisprosessissa etua. Saman totesi myös vastikään Time-lehdessä tuskaansa purkanut tekstinohjaaja: Otin loparit, sillä kyllästyin antamaan palautetta tekoälyn tuottamista teksteistä. Tekoälystä eivät luovu nekään opiskelijat, jotka osaisivat itsekin.4 Miksihän? Tekoälyavusteisen kirjoittamisprosessin voimakohtia Kirjoittaminen on tunnetusti monivaiheinen prosessi. Tekoälyllä vaiheita voi lukemieni tutkimusten5 ja tekstintekijän ja -ohjaajan oivallusteni perusteella buustata merkittävästi. Tekoäly tuo prosessiin selvästi uutta nostetta. Se näkyy erityisesti seuraavissa prosessin kohdissa. Aloittaminen, ideointi ja luonnostelu Tekstitehtävien viivyttely väistyy, kun tietää, että tukea niiden tekemiseen on saatavilla. Aloittamista helpottaa, kun tajuaa, että ChatGPT:ltä tai Copilotilta voi vapaasti kysyä neuvoa aiheista, aihepiirin rajauksesta ja relevanteista näkökulmista. Järjestä aivoriihi tai ideamyrsky. Pyydä tekoälyä generoimaan yhtä monta tulokulmaa kuin työryhmässäsi on jäseniä. Tai valitse joukosta sytyttävin ja syvenny siihen. Kielimalli tarjoaa auliisti monenmoista. Ja nykyään jo oikein hyvällä suomen kielellä. Lyömätön etu tekoälyn kanssa työskentelyssä on, että sillä voittaa aikaa, yleensä kirjoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Käännöstöissä se eritoten näkyy. Aikaa ja hermoja säästää se, että jo ensimmäisen tekstiluonnoksensa voi antaa avustajalle kommentoitavaksi. Se muokkaa mukisematta lauserakenteet, korjaa kielivirheet, lisää tai poistaa pilkut ja paikkaa monet typotkin. Jos et tyydy siihen, että tämä kaikki vain tapahtuu, voit saada haltuusi kieliopin säännöt seuraavaakin vaihetta varten. Jos kaipaat johdantoosi kehystä, kysy mihin kaikkeen merkitykselliseen aihevalintasi kietoutuu. Jos haluat lopettaa tekstisi synteesiin tai muuten muistiin jäävästi, kopioi tekstiluonnoksesi alustalle ja pyydä siitä yhteenveto tai parafraasi. Saatat yllättyä. Avustajasi tarkistaa puolestasi, onko kaikki olennainen mukana. Kun syötät luonnoksesi ChatGPT:hen, jossa tekstille on enemmän merkkitilaa kuin Copilotissa, saat koko tekstistäsi rakentavaa palautetta. Tekstilajin tunnustelu Tekoäly mallintaa hienosti monien tekstilajien rakenteita: osia ja niiden järjestystä. Se osaa hyvin analysoida ja tunnistaa jo yhdestä tekstilajin esiintymästä tietyn lajin tyyppipiirteet ja tehdä niistä kirjoittajalle selkeän etenemisohjeen. Olen testannut toimintoa systemaattisesti muutamilla esimerkkiteksteillä: katsausartikkeli, tiivistelmä, mediatiedote. Tekstilajin eli genren prototyyppisiin rakenne- ja tyylipiirteisiin, niiden analysointiin ja analyysipohjaisen kirjoittamiseen keskittyvä  genrepedagoginen lähestymistapa6 helpottaa tekstien ymmärtämistä ja tuottamista sekä niiden ohjaamista. Tekoälyn avulla tekstilajin perusteet avautuvat hetkessä:  Miten rakentuukaan asiantuntija-artikkeli tai blogikirjoitus, millainen on pätevä lausunto tai vaikuttava mediatiedote? Tekstilajin taju auttaa alkuun yhtä lailla natiiveja kuin uuden kielen ja kulttuurin oppijoita. Markkinointitekstejä tekevän täytyy tuntea liuta tekstilajimalleja, mutta ennen kaikkea tohtia myös soveltaa niitä luovasti. Opettaja voi käyttää menetelmää opiskelijan tekstituotosten tai -analyysien ohjaukseen7 – tai CV:n tai työhakemuksen tekoon. Tieteellisiin teksteihin tekoälyä on selvästi koulutettu. Se tarjoaa hartaana muotoilemastasi luonnoksesta viiveettä elegantin version opinnäytetyösi tai artikkelisi tarkoituksesta, tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä. Lukijaa puhuttelevan johdannon tai omaäänisen pohdinnan kirjoittamisessa ihminen on vielä sitä osaavampi. Otsikoinnissa tekoäly auttaa mielellään, vaikka sen valitsemat väliotsikot ovat usein tylsähkösti nimeäviä, vaisuja tai vivahteettomia. Joihinkin tekstilajeihin tai sisältöihin lakoninen toteavuus sopii, mutta useimmiten vaihtoehdoista kannattaa keskustella avustajan kanssa useampikin kierros. Erityisen innostunut tekoäly on listoista ja luetelmista. Bulleteja8 saat, vaikket tilaisikaan. Niillä se vastaa usein kysymyksiisi tai reagoi tekstisyötteisiisi. Kausaalisuhteissa tekoäly on kuitenkin hutera; siksi listan osien välisistä merkityssuhteista ei aina saa selkoa. Kohdennetut lisäkehotteet avustajalle yleensä auttavat, ja lista voi hyvinkin olla ponnahduslauta omaääniselle tekstille. Lähteiden löytäminen ja kääntäminen Lähteitä löydät helposti esimerkiksi Copilotin kanssa asioidessasi. Useimmiten se päätyy osumiin Google Scholar -tietokannasta. Avustaja antaa suoria linkkejä ja ohjaa asiantuntijaorganisaatioiden tietovarantoihin, mutta skarppaa kyllä pyydettäessä myös tieteellisiin lähteisiin. Kokemukseni mukaan Copilotin lähteet ovat yleensä relevantteja ja autenttisia. ChatGPT:n ilmaisversioon tehokas hakutoiminto on juuri tulossa. Tekoäly paitsi kääntää, myös lukee tekstejä puolestasi. Se on etenkin tutkijalle huima etu: säästää hurjasti aikaa, mutta auttaa samalla saamaan luetusta isoja kuvioita näkyviin.9 Näyttöä, evidenssiä – todella nopeasti. Voit pyytää kertomaan viiden tai kymmenen löytämäsi tutkimusartikkelin pointit tai päätulokset suomeksi sillä aikaa, kun käyt laittamassa valot päälle, ja pääset jatkamaan analyysiisi tai viitekehyksesi täydentämiseen. Käsitteiden avaamiseksi tilaa teksteistä niiden määrittelyitä. Määritelmiesi viimeistelyyn tarvittavat lähteet täytyy silti hakea kirjastosta, Googlesta, open access -julkaisuista tai tietokannoista. Muuten ei voi varmistua niiden oikeellisuudesta tai tehdä moneen asiantuntijatekstiin kuuluvaa relevanttia lähdemerkintää. Kone on aivan ylivertainen, vaikkei täysin virheetön, suurten tekstimäärien käsittelyssä –ja ällistyttävän nopea, kunnes vauhtiin tottuu. Montakohan kuukautta vuodesta esimerkiksi väitöskirjatutkija vielä hetki sitten käytti aikaa lähteiden penkomiseen eikä tieto silti juuri kumuloitunut? Onko nyt dystooppista juhlia nuorten tutkijoiden paremman tulevaisuuden puolesta?  Jatkuva palaute Tekstin tekemisessä juhlaa on tekoälyn antama vuorovaikutteinen palaute10, jota normaalioloissa kirjoittaja ei saa keneltäkään tai ei välttämättä kehtaa pyytää. Tekoälyn palautteenantaja on paikalla 24/7. Se kertoo epäröimättä vaikka aamuyöllä tekstisi voimakohdat ja antaa vaihtoehtoja parantaa ilmaisua, vaikkapa tekstin havainnollisuutta tai esittämisjärjestystä. Se ei syyllistä eikä väsy. Joskus tosin sovelluksen merkkimäärä tulee keskustellessanne lisenssivajeen vuoksi vastaan. Aloita silloin uusi keskustelu tai vaihda toiseen avustajaan. Tekoäly sujuvoittaa pelotta kieltäsi ja kommentoi tyyliäsi, vaikka tekstin sävyn arvioinnissa se ei kovin sofistikoitunut olekaan. Avustaja on myös sanakirja, esimerkiksi synonyymisiä verbejä tai adjektiiveja saa pyytämällä. Samalla sanastosi laajenee. Tekoäly huomaa helposti liian pitkät tai vajaat virkkeet, ja voit muina miehinä korjata ne. Ikään kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. Anonyymi avustaja poistaa sosiaaliset paineet onnistua kerralla. Itse vertailen omaa ja tekoälyn tarjoamaa tekstiä tarkasti toisiinsa ja hyödynnän lopputuotoksessa molempien parhaat puolet. Kaikki tekoälyn ehdottamat muutokset eivät suinkaan ole eduksi, mutta sysäävät ajatuksiani eteenpäin. Vaikka tekoäly ei varsinaisesti itse ajattele, vaan yhdistelee eri aineistoja, sillä on palautteenantajana tavallaan toisin näkemisen taito, jota erityisesti arvostan. Tekstin muokkaaminen, täydentäminen ja versiointi Jos tekstisi vaadittu merkkimäärä ei tahdo täyttyä, kysy tekoälyltä, mikä unohtui, mitä tekstiin voisi lisätä. Tekoäly täydentää ajatuksiasi ja herättää assosiaatioita, vaikkei ihan oikeaan aina osuisikaan. Spesifiset ammattitermit ja jotkut tuoreet käsitteet menevät sen koulutustaustalla usein ohi. Kannattaa olla hereillä, ettei vain satuilu satu kohdalle. Joskus iloa tuottaa havaita, ettei tekoäly ihan kaikkea alastani osaakaan; asiantuntijuuttani tarvitaan. Sama toimii myös toisinpäin: jos kirjoitit liian pitkästi, kehota avustajaa lyhentämään tuotostasi. Tiivistelmien pyytäminen kesken kaiken taas auttaa pysymään olennaisessa. Iso ilo tekoälystä on, kun kirjoittaa selkoversioita ohjeista, tiedotteista tai uutiskirjeistä esimerkiksi kielenoppijoiden tai erityisryhmien käyttöön.11  Kieliversioita tehtäessä ilmaista DeepL:ää pidetään Google-kääntäjää tarkempana apurina. ChatGPT leikkii myös tyyleillä, savolaismurteilla tai stadin slangilla. Kirjoittamisessa vaihtelu virkistää: vaihda verbalisointi välillä visualisointiin pyytämällä tekstikatkelmasi tekoälyltä kuvana tai graafina. Tallenna se kätevästi ja kopioi tekstisi lomaan. Tekstien versioinnissa tekoäly on taikuri. Vastikään näin, miten vaivatta ChatGPT 4.0 muunsi opiskelijan käsin piirtämän ja tekstaaman miellekartan kehittämistyönsä pääkohdista jäsentyneeksi ja sujuvaksi pikkutekstiksi. Taulukoiden ja muiden grafiikoiden tekemiseen on eksperteille sovelluksia, jotka tuottavat professionaalista jälkeä, mutta perustyökaluillakin saa esitykseensä nostetta tai ainakin kustomoitua kuvitusta. Joskus pyytämäni kuva paljastaa, miten aukkoisen tekstin teinkään. Se on kuin suomalainen sääkartta, ei sille voi kuin nauraa. Viimeistely ja oikoluvut Jos olet käynyt tekstiä tuottaessasi vuoropuhelua avustajasi kanssa ja syöttänyt tuotoksesi välillä kommentoitavaksi, myös kielen rakenteet, kielioppi, välimerkit ja sopimusten mukainen kieliasu alkavat olla kunnossa. Pilkutkin! Tutkitusti tekoäly keventää kirjoittajan ahdistusta ja kognitiivista kuormaa12, mutta sekä tutkimusten että havaintojeni perusteella monen kirjoittajan stressiä vähentää eniten tekoälyn tekemä tekstinhuolto. Wordin kielentarkistus on silti lisäksi pätevä ja vaiheessa käyttökelpoinen väline. Kun luonnos on liki valmis, pyydä Wordin tarkistusohjelmista löytyvää puheominaisuutta toistamaan tekstisi ääneen. Word-puhuja lukee tekstisi suomeksi luontoäänellään, ja kaikki vaikuttaa seesteiseltä kuin savanni. Yleiskielen loppukerakkeita se ei tosin osaa ääntää. Tai korvaan sattuvat vain omat korjattavat: oudot sijamuodot, puuttuvat tavut, toistuvat sanat, väärä sanajärjestys, katkonainen virkerakenne. Kielikorvasi on inhimillinen, mutta se kuulee kyllä erehdykset toistaiseksi tekoälyäkin paremmin. Oikolukijan luennan voi välillä keskeyttää. Korjaa tekstiäsi – ja jatka taas fiilistelyä. Uskalla kokeilla Tekoälyavusteisen kirjoittamisprosessin supervoimia ovat reaaliaikainen keskustelu avustajan kanssa ja jatkuva vaiheenmukainen palaute. Jos niille on altis, edistymistä ei voi estää. Prosessi mahdollistaa kirjoittajalle inspiroivan tavan kehittää taitojaan ja tuottaa laadukasta sisältöä. Onnistumisen kokemukset puolestaan lisäävät luottamusta itseen sekä kirjoittajana että asiantuntijana. Kehota tekoälyä kehumaan valmiinoloista tekstiäsi viimeiseksi illalla, niin vielä aamulla tunnet voimaantumisen sormissasi. Uusi teksti voi taas alkaa. Tai ainakin virkeämpi versio eilisestä. Kirjoittaja Kirjoittaja yliopettaja, FT Aino Vuorijärvi inspiroituu vuosikymmenestä toiseen opinnäytetyön tekstinohjauksesta. Työelämäläheisten tekstikäytäntöjen tutkiminen oli fokuksena myös hänen väitöskirjassaan (2013). Uusien tekstimallien kokeilu ja ohjaaminen tekoälyn kanssa keskustellen on hänen uusimpia villityksiään. Tekstiensä sisällöstä hän kuitenkin vastaa edelleen itse.  Lähteet 1 Esim. Khalifa, Mohamed & Albadawy, M. 2024. Using artificial intelligence in academic writing and research: An essential productivity tool. Computer Methods and Programs in Biomedicine Update 5. 2 Ks. esimerkiksi Lametti, D. 2022. AI could be great for college essays. slate.com. 3 Esim.  Imran, Muhammad & Almusarrafh, N. 2023. Analyzing the role of ChatGPT as a writing assistant at higher education level: A systematic review of the literature. Contemporary Educational Technology 15 (4). 4 Livingstone, V. 2024. I quit teaching because of ChatGPT. Time 30.9. Viitattu 26.10.2024. 5 Imran, Muhammad & Almusarrafh, N. 2023. Analyzing the role of ChatGPT as a writing assistant at higher education level: A systematic review of the literature. Contemporary Educational Technology 15 (4). 6 Ks. lyhyt määrittely menetelmästä: What is the genre-based approach to writing? Viitattu 27.10.2024. 7 Hankala, M., Kauppinen, M. & Mustonen S. 2023. Tekoäly tuottaa ja tulkitsee tekstejä – mihin meitä enää tarvitaan? Virke 1. 20–22. 8 Suomeksi: luettelomerkki. 9 Ks. esimerkiksi Sallam, M. 2023. ChatGPT utility in healthcare education, research, and practice: Systematic review on the promising perspectives and valid concerns. Healthcare 11 (6). 10 Vuorijärvi, A. 2024. Asiantuntija tanssii tekstien kanssa 2/2:  Kirjoittajan ja tekoälyavustajan vuorovaikutus. Sotemuotoilijat-blogi. Metropolia. 11 Saksi, J. 2024. Joko hyödynnät tekoälyä sisältöjen selkokielistämiseen? Johtaja on media. Viitattu 27.10.2024. 12 Wang, C. 2024. Exploring students’ generative AI-assisted writing processes: Perceptions and Experiences from Native and Nonnative English Speakers. Technology, Knowledge and Learning.

On väitetty, että suomalaiset ovat työelämässä tottumattomia antamaan ja ottamaan vastaan palautetta. Toisaalta kuulee, että moni haluaisi sitä työstään enemmän. Jos palautetta ei saa, voi tuntua kuin omalla tekemisellä ei olisi mitään merkitystä, mikä voi jopa heikentää työhyvinvointia (Sarkkinen 2017). Korkeakouluopettajina me usein suorastaan marinoimme opiskelijat vertaispalautteella ja sen merkityksen korostamisella. Mutta miten sujuu palaute opettajien kesken? Työkaverin kirjoittaman opetussuunnitelmaluonnoksen, hankesuunnitelman, bloggauksen tai muun vastaavan tekstin kommentointi on kuvaava esimerkki tilanteesta, jossa kommentoidaan toisen tekemää työtä, annetaan kollegiaalista palautetta. Minulle, kuten monelle muullekin korkeakouluopettajalle, tällainen on tuttua, jopa jokapäiväistä työtä. Otetaankin alkuun tähän liittyvä muisto yliopistovuosiltani: Artikkelikokoelman toimituspalaveri on käynnistymässä. Paikalla on kolme kollegaa: minä, kokoelman toinen toimittaja sekä yksi kirjoittajista, tutkija naapuritiedekunnasta. – Tekstissäsi on aika pitkiä virkkeitä ja kappaleita. Pystytkö käymään artikkelin siitä näkökulmasta läpi ja miettimään vielä ilmaisutapaa? me toimittajat kysymme kirjoittajalta ja näytämme pari esimerkkiä. – Vedän artikkelini pois julkaisusta! Minua ei ole ikinä loukattu tällä tavalla! kuuluu tuohtunut vastaus. Ovi paukahtaa, ja me toimittajat jäämme katsomaan toisiimme hölmistyneinä. On mahdollista, että muistikuvani ei kerro kaikkea tilanteesta ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen sävyistä, mutta kieltämättä kohtaus piirtyi voimakkaasti mieleen. Kaikkien kuluneiden vuosienkin jälkeen se toimii yhä muistutuksena siitä, että palautteen antamisessa on satsattava paitsi sisältöön myös tapaan ja tyyliin – ja että toisaalta myös palautteen vastaanottaminen on taitolaji. Miksi palaute on tärkeää? Kuten Ahonen ja Lohtaja-Ahonen (2011) ovat summanneet, työelämän kontekstissa palautteen tarkoitus on auttaa ymmärtämään omaa toimintaa, oman työn tuloksia. Palaute kertoo, missä olemme menossa ja miten pysymme oikeassa suunnassa. Se kertoo vahvuuksista ja heikkouksista sekä valottaa oman toiminnan vaikutusta muihin ihmisiin. Palaute kertoo, missä olemme menossa ja miten pysymme oikeassa suunnassa. Palautteen vastaanottaminen vaatii ennen kaikkea psykologista turvallisuutta. Jos palaute yllättää tai ei ole linjassa omien näkemysten kanssa, puolustusreaktio voi herätä nopeammin kuin itse edes ehtii tiedostaa. Reaktio voi juontaa juurensa aiempiin kokemuksiin vaikka miten kaukaa vuosien takaa. Silloin ei välttämättä ole kaikkein oleellisinta jäljittää, mihin nimenomaiseen henkilöhistorialliseen tilanteeseen reaktio kytkeytyy. Hyödyllisintä on havaita reaktion mittakaavavirhe. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Yhteisön tasolla vaimea palautekulttuuri, heikko kyky ja halu antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan, on tietysti samalla tavalla pysähtymisen ja miettimisen paikka. Onko jokin pielessä? Välinpitämättömyys voi kertoa esimerkiksi siitä, ettei suunta tunnu enää oikealta ja yhteiseltä. Intoa palautteiden antamiseen latistaa vahvasti myös kokemus tai oletus siitä, ettei palautetta aidosti oteta toiminnan kehittämisessä huomioon ja että sen antaminen on siis turhaa vaivannäköä. Millaista on rakentava palaute? Sinällään ”palaute” ei ole täysin kirkas termi. Onnistunutta palautetta luonnehditaan usein esimerkiksi ”rakentavaksi”, mutta ”rakentavan” määritteleminen voikin sitten olla hankalampaa. Oulamaan ja Pesosen (2022) mukaan anonyymi moite tai kehu ei ole sen enempää palaute kuin jokin satunnainen Facebook- tai Instagram-tykkäys. Se on mielipide, jopa pelkkä heitto. Palaute vaatii perusteluja. Palautteelta peräänkuulutetaan monesti konkreettisia ehdotuksia jonkin asian korjaamiseksi ”Älä esitä minulle ongelmia vaan esitä ratkaisuja” -hengessä. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta palautteen tarkoituksena on auttaa palautteen saajaa onnistumaan (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2011). Palaute vaatii perusteluja, myös kannustava palaute. Jos saa opiskelijalta kommentin, että ”se Moodle-työtila on muuten tosi huono”, kyse ei siis vielä ole varsinaisesta palautteesta. Sitä ilmauksesta tulee vasta, kun opiskelija täydentää arviotaan esimerkiksi kuvauksella työtilan sekavuudesta, materiaalien niukkuudesta tai ylenpalttisuudesta tai linkkien toimimattomuudesta. Opiskelijan näkökulmasta numero opintorekisterissä ei myöskään vielä ole palaute oppimisesta, eihän se vastaa kysymykseen: ”Miksi?” Toimivan palautteen olemusta havainnollistaa myös seuraava jaottelu, jossa esimerkkinä on jälleen palautteen antaminen tekstistä: ”Tämä asia pitäisi laittaa taulukkoon.” – Ilmaus on lähinnä johtamista. ”Koska tämä asia ei ole taulukossa, en ymmärrä sitä.” – Kyseessä on palaute, joka sisältää havainnon ja todennäköisesti vaikuttaa vastaanottajaan. (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2011.) Taitavasti annettu palaute on yleensä tervetullutta, vaikka se olisi korjaavaa eli sisältäisi ajatuksen siitä, että toimintaa ja tekemistä olisi syytä muuttaa. Samaan tapaan kannustava palaute kääntyy negatiiviseksi, jos se annetaan taitamattomasti tai vääristä syistä. Ihminen on herkkä aistimaan, ovatko kiitokset vilpittömiä vai piikikkäitä, enemmän vallankäyttöä kuin mitään muuta. Esimerkiksi itsestäänselvyyksistä annettu suitsutus tulkitaan helposti vähättelyksi ja herättää vaikutelman ”ylentämällä alentamisesta”. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Palautetta joka suuntaan! Palautteen antaminen opiskelijoille kuuluu oletusasetuksena opettajan työhön. Kipukohtia voi olla molemmilla osapuolilla: opiskelija voi kokea, että yksityiskohtaista henkilökohtaista palautetta saa opinnoissa aivan liian vähän, ja opettajana tulee taas välillä miettineeksi, satsatako tuntitolkulla palautteen kirjoittamiseen, joka ei koskaan tule luetuksi tai jonka hyödyntäminen ainakin on vaatimatonta. Arvoasetelman ei pitäisi vaikuttaa palautteeseen. Kollegiaalisessa palautteessa kipukohtana voi olla arkuus, jopa pelko. Huoli palautteen saajan reaktiosta – loukkaantumisesta tai suuttumisesta ja samalla negatiivisista seurauksista itselle – ei ole ollenkaan harvinaista työyhteisöissä. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Kun palautetta haluaisi antaa hierarkiassa ylemmille portaille, astuu kuvaan vielä muita kysymyksiä. Arvoasetelman ei pitäisi vaikuttaa palautteeseen, mutta selvää on, että esihenkilön malli rakentaa organisaatiokulttuuria myös palautekulttuurissa. Viisas esihenkilö, päällikkö ja johtaja paitsi pyytää palautetta omasta toiminnastaan myös aidosti ottaa sitä vastaan. Kootut vinkit palautteen antamiseen: Anna palaute asianosaiselle. Aina kun mahdollista, sovi etukäteen palautteen antamisen tavasta. Sitoudu yhteisiin sopimuksiin. Mieti, miksi annat palautteen: ajaaksesi omia tarkoitusperiäsi vai auttaaksesi vastaanottajaa onnistumaan? Hampurilaispalaute (kiitä – esitä korjattava asia – kiitä) toimii vain pikkulapselle, jos hänellekään. Työelämän palautemenetelmänä se on epäselvä, ristiriitainen ja teennäinen. Ajattele palautetta ennemminkin keskusteluna kuin lausuntona. Ole avoin, suora, rehellinen ja selkeä. Älä liioittele tai yleistä. Satsaa keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Ole tietoinen nonverbaalista viestinnästäsi. Tarkoita hyvää. Valitse oikea aika ja paikka. Anna korjaava palaute kahden kesken, työelämä ei ole roustaussessio. Kerro havainnollisesti, mitä kannattaa muuttaa. Kannustava palaute taas sopii myös isompaan porukkaan – vaikka joskus kyllä kuulee, että kiitokset voivat herättää toisissa kateutta. Jos sinun on vaikea antaa positiivista palautetta kollegoille, mieti, onko oma ammattiylpeytesi kunnossa. Jos palautteen kohteena on teksti, pyri pintaa syvemmälle. On suhteellisen vaivatonta puuttua kirjoitusvirheisiin ja viitetekniikkaan. Paljon enemmän satsausta vaatii paneutuminen siihen, mitä teksti tavoittelee ja mitä se saa aikaan. Palautteen saaminen on harvinaista, joten arvosta saamaasi palautetta. Ole utelias. Kuuntele, vaikka olisit eri mieltä. Erota oma minäsi ja vaikkapa kirjoittamasi hankeraportti toisistaan. Vältä selittelyä ja olosuhteiden syyttelyä, kysy mieluummin tarkennuksia. Pohdi palautetta rauhassa ja hyödynnä sitä arviosi mukaan. Jos et saa palautetta, pyydä sitä. Useimmat kirjoittajat ymmärtävät ulkopuolisen silmäparin merkityksen kirjoittamiselle: omalle tekstille sokeutuu eli palautetta kannattaa pyytää. Väitän, että mitä kokeneempi ja varmempi kirjoittaja on, sitä rohkeammin hän hakee palautetta teksteilleen jo silloin, kun ne ovat vielä keskeneräisiä. Uskon, että samantapainen kehityskulku liittyy myös yleisemmin asiantuntijatyöhön ja opettajuuteenkin. Työssään varman on helpompi antaa ja ottaa vastaan palautetta ja parhaimmillaan heittäytyä kollegiaaliseen yhteiskehittämisen maailmaan. Lähteet: Ahonen, Risto & Lohtaja-Ahonen, Sirke 2011. Palaute kuuluu kaikille. Helsinki: Human Interest Oy. Oulasmaa, Minna & Pesonen, Mika 2022. Suoraa palautetta. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Sarkkinen, Marja 2017. Etkö saa työstäsi palautetta? Näin annat sitä itsellesi. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos.  

Kirjastopalvelut edistävät monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kuten tasa-arvoa, hyvää koulutusta ja vastuullista kuluttamista. Kirjaston ideaan sisältyy jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen kolme näkökulmaa; ekologisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Nämä näkökulmat konkretisoituvat muun muassa kirjojen lainaamisen ekologisuutena1 palveluiden taloudellisuutena asiakkaille2 kirjastotilan hyvinvointia lisäävänä paikkana3 Kirjastopalveluiden merkitys myös hyvän koulutuksen edistäjänä on todennettu useissa tutkimuksissa ja kyselyissä1,4. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuinka sähköiset aineistot eli e-aineistot tukevat kestävää kehitystä. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa kestävää kehitystä erityisesti sähköisten aineistojen näkökulmasta. Onko e-kirjan tai -lehden käyttäminen opetuksessa ja opiskelussa kestävää kehitystä edistävä teko? Millainen hiilijalanjälki on e-kirjalla? Millainen hiilikädenjälki sähköisellä kurssikirjalla tai artikkelitietokannalla voi olla? Hiilikädenjälki tarkoittaa niitä ratkaisuja ja tekoja, joilla toimija voi vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia1. E-aineistojen sosiaalinen kestävyys Tarjoamalla laadukkaita aineistoja maksutta asiakkaiden käyttöön edistämme tasavertaista mahdollisuutta hyvään koulutukseen. Opetuksen monipaikkaisuuden ja -muotoisuuden lisääntyessä ja erityisesti koronapandemian myötä ajoittain kokonaan verkossa tapahtuva opetus on kasvattanut e-aineistojen merkitystä. Sähköisessä formaatissa oleva aineisto voi olla ainut tapa saattaa tarvittavat sisällöt tasavertaisesti opiskelijoiden käyttöön. E-aineistoihin liittyy kuitenkin sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta paradoksi. Niiden tarjoaminen edistää oppimista, mutta toisaalta vähentää sosiaalisia kohtaamisia kirjastotilassa. Siksi on entistä tärkeämpää kehittää sekä fyysistä että virtuaalista kirjastotilaa yhteisenä työskentelypaikkana, joka mahdollistaa kohtaamisia ja yhteisöllisyyden kokemusta3. E-aineistojen taloudellinen kestävyys ja kestämättömyys Osa e-aineistoista on vuosilisenssiltään kalliita. Hinta per latauskerta voi toisaalta olla hyvinkin halpa. Pelkkä käyttökerran hinta ei kuitenkaan voi olla perusteena aineiston hankinnalle. Osa aineistoista on pienen alan keskeisiä työkaluja sekä opetuksessa että työelämässä, jolloin ne ovat välttämättömiä hankintoja. Kuviossa 1 on esimerkkejä latauskertojen hinnoista suhteessa lisenssin vuosihintaan. [caption id="" align="alignnone" width="620"] Kuvio 1: Esimerkkejä e-aineistojen kustannuksista 2021[/caption] Suurin ongelma taloudellisen kestävyyden näkökulmasta on e-aineistoihin liittyvä ansaintalogiikka. Esimerkiksi yksittäisen sähköisessä formaatissa olevan oppikirjan lisenssi uusitaan vuosittain eli maksamme samasta sisällöstä yhä uudestaan. Sama nimike painettuna ostetaan kerran ja parhaimmassa tapaukset teoksen sisältö on relevantti useamman vuoden. Olemme myös riippuvaisia suurten kansainvälisten kustantajien tarjonnasta. Näiden toimijoiden ansaintalogiikka perustuu artikkeleiden julkaisumaksuihin ja lukuoikeuksien myyntiin. Käytännössä siis korkeakoulut maksavat kahteen kertaan samasta sisällöstä: ensin sen julkaisemisesta ja sitten pääsystä aineistoon. Asiakkaiden näkökulmasta kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat ehdottomasti taloudellisesti kestävää kehitystä tukevia. Tämä käy hyvin ilmi ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisen vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn avovastauksista. Niissä kommentoitiin sitä, että ilman kirjaston tarjoamia aineistoja opiskelu ei olisi taloudellisesti mahdollista tai työskentely olisi vaikeaa. ”Kirjastossa on aineistoa, joihin opiskelijalla ei ole varaa tai joita on mahdotonta yksityishenkilönä hankkia.” ”Hankaloittaisi työskentelyä, kun tarvittavaa aineistoa pitäisi lähteä etsimään muualta tai pahimmassa tapauksessa ostaa itse netistä kalliita lehtiä tai kirjoja.” ”Kiitos kirjastolle e-materiaalista! Käytän paljon Eurocoodeja  (rakennustekniikan suunnittelustandardeja) ja tutkimusjulkaisuja ja nämä on turvattava jatkossakin.” ”Vapaa pääsy muuten maksullisiin standardeihin ja e-aineistoihin on ensiarvoisen tärkeää varsinkin opinnäytetyön kannalta.” E-aineistojen ekologisuus E-aineistot mielletään ympäristöystävällisinä tuotteina verrattuna painettuun aineistoon. Nykyisin ympäristöön liittyvillä kysymyksillä on merkittävä painoarvo palveluiden käyttäjien tekemissä valinnoissa5. Sähköisen aineiston ekologisuus ei ole itsestään selvää. E-aineistojen elinkaaren kasvihuonepäästöihin vaikuttavat monet tekijät aina tuotannosta jakeluun ja käytöstä käytön päättymiseen. Erilaisten tutkimustulosten vertailu on hankalaa, koska mittauksissa elinkaaren eri osa-alueita ei ole huomioitu yhdenmukaisesti.6 Esimerkiksi lukulaitteiden valmistamiseen ja aikanaan kierrättämiseen liittyvät päästöt ovat kiistanalaisia tai niitä on vaikea selvittää7. Hiilijalanjäljen mittaamisessa on keskitytty lähinnä lukulaitteisiin liittyviin päästöihin, mutta siihen vaikuttaa myös muita tekijöitä. E-aineiston hiilijalanjälki syntyy Lukulaitteen valmistamisesta Datansiirtoon liittyvästä infrastruktuurista Sisällön tuottamisesta Lukulaitteen kierrättämisestä Lukutapahtumasta. Hiilijalanjälkeä voidaan kompensoida hiilikädenjäljellä. Kuten jalanjälkeen, kädenjälkeenkin vaikuttavat monet eri tekijät: E-kirjan ja -lehden tekoon ei tarvita paperin tuotantoprosessia. E-aineiston hankinnassa jää pois painettuun aineistoon liittyvä logistiikka. E-kirjaa ei kuljeteta kustantajan ja myyjän varastoon ja sieltä kirjastoon. Myös asiakkaan kirjastomatkojen päästöt jäävät pois. E-aineistot eivät tarvitse fyysistä säilytystilaa. E-aineistojen lukemiseen käytettävien laitteiden, kuten iPadin, tietokoneen tai älypuhelimen käyttö myös muuhun toimintaan pienentää hiilijalanjälkeä. Useamman asiakkaan on mahdollista saada aineisto käyttöönsä. Mitä enemmän yksittäistä aineistoa käytetään, sen pienempi on sen hiilijalanjälki. Kirjaston e-aineistot tutuksi Kirjastojen e-aineistojen tarjonta on jo laajaa. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastoon on reilun kahdenkymmenen vuoden ajan lisensoitu erilaisia e-aineistoja. Vuoden 2021 tilaston mukaan asiakkaidemme käytössä on 17 940 e-lehteä ja 289 338 e-kirjaa yksittäisinä nimikkeinä ja tietokantapaketteina. Vaikka luvut ovat isoja, oman haasteensa e-aineistokokoelman kehittämiselle asettaa se, että kotimaisia, Metropolian tutkinto-ohjelmille sopivia lehtiä ja kirjoja julkaistaan vähän sähköisessä formaatissa tai niiden lisensointiehdot ovat kirjasto- ja opetuskäyttöön sopimattomat. Tarkempaa tietoa metropolialaisten käytössä olevista e-aineistoista löydät  Metropolian kirjaston Libguide-oppaista. E-aineistoja ei aina hyödynnetä kovin tehokkaasti. Yksi käytön esteistä vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella näyttää olevan se, että sähköisten aineistojen palveluja ei tunneta tai niitä ei osata käyttää. Tämä käy ilmi mm. seuraavista kyselyn vastauksista: ”Olisi mukavaa, jos Metropolian kirjastotunnuksilla pääsisi kirjautumaan useampiin kansainvälisiin artikkeleiden julkaisupaikkoihin.” (Vastaaja viittaa artikkelitietokantoihin, joihin kirjaudutaan Metropolian tunnuksilla) “Enemmän e-aineistoa ja sen markkinointia. Voi olla, että aineistoa jo onkin, mutta en vaan ole siitä tietoinen.” ”Enemmän työskentelytilaa ja e-kirjoja.”  ”Koronakriisin aikana etenkin e-aineistojen merkitys kasvaa, joten laajemman suomenkielisen e-aineiston saatavuutta voisi vielä parantaa.” Palautteiden perusteella yhteistyö opettajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kun e-kirjat ja -lehdet tulevat tutuksi kurssien kautta ja niiden käyttö koetaan helpoksi niihin osataan palata myöhemminkin. E-aineiston käytön kasvu Yleisten kirjastojen e-lehtien käyttö on lisääntynyt 100 %, e-äänikirjojen käyttö 40 % ja e-kirjan käyttö 20 %8. Koronan myötä etäopetukseen siirtyminen on kasvattanut e-aineistojen kysyntää ja käyttöä merkittävästi myös ammattikorkeakouluissa. Olemme pyrkineet vastaamaan asiakkaiden esittämiin toiveisiin lisäämällä e-aineistojen hankintaa esimerkiksi Ellibsin e-kirjapalvelussa. Kotimaisten e-kirjojen hankintamäärä Metropolian kirjastossa on vuodesta 2018 vuoteen 2021 kasvanut 20 kirjasta 145 kirjaan ja lainausmäärä yli kymmenkertaistunut. Vuonna 2021 kotimaisia e-kirjoja lainattiin 11 259 kertaa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin kuviossa 2. [caption id="" align="alignnone" width="594"] Kuvio 2: Kotimaisten e-kirjojen hankinta-, lainaaja- ja lainamäärien kehitys 2018-2021[/caption] Metropolian kirjaston yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on vuodelle 2022 valittu e-aineistojen käytön lisääminen: arvioimme nykyiset lehtitilaukset ja pyrimme lisäämään e-lehtien määrää kokoelmassamme kurssikirjahankinnoissa siirrämme mahdollisuuksien mukaan painopistettä e-kirjoihin markkinoimme e-aineistoa näkyvämmin. E-aineiston käyttö on yhteinen asia Kuten edellä on käynyt ilmi, sähköisten aineistojen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen vaikuttavat monet tekijät. Tällä hetkellä ei ole saatavilla yksiselitteisestä tietoa siitä, kuinka ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävää niiden käyttö on. Uskallamme kuitenkin vetää johtopäätöksen, että painetun aineiston korvaaminen e-aineistolla on ekologisesti järkevää. Mitä enemmän e-aineistoja käytetään sitä enemmän ne edistävät kestävää kehitystä ja ovat ekologinen vaihtoehto painetulle aineistolle1,6,9. Haasteita e-aineiston hankinnalle asettaa taloudellinen kestävyys, jos lisenssiehtoja ja mekanismeja ei saada yhteistyössä kustantajien kanssa muokattua parempaan suuntaan. Sähköisten aineistojen hankinta ja käyttöönotto ovat muuttaneet ja muuttavat kirjaston työprosesseja ja osaamisvaatimuksia. Lisäksi käyttö opetuksessa vaatii hieman vaivannäköä myös opettajilta. Muun muassa käyttö- ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä miten aineistoa voi hyödyntää digitaalisissa oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi Moodlessa, löytyy ohjeita Metropolian kirjaston Libguides-oppaasta Digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa. Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen näkökulmasta olisi tärkeää, että koko korkeakouluyhteisö sitoutuu e-aineistojen käyttöön entistä vahvemmin. Autamme asiakkaitamme mielellämme kaikissa e-aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Kirjoittajat Hellevi Hakala työskentelee Metropolian kirjastossa tietopalvelupäällikkönä. Hän on työskennellyt yli 30 vuotta kirjastoalalla, niin yleisissä- kuin korkeakoulukirjastoissa. Sari Soininen työskentelee Metropolian kirjastossa tietoasiantuntijana ja e-aineistokoordinaattorina. Lähteet Positive Impact, 2021: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen. Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä (pdf). Tilaaja: Helsingin kaupunginkirjasto. Ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjäkysely 2020. Metropolian kirjaston tulokset. Hellevi Hakala & Kortelainen Maarika 2019. Tsemppiä elämään ja opintoihin. Kirjastohengailua opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Signum. 51 (3), s. 21-26. Mikkonen, A.; Klinga-Hyöty, E. & Kinnari, S. 2020. AMK-kirjastojen käyttäjäkysely 2020. Kreodi no 3. Kuo-Lun Hsiao & Chia-Chen Chen 2016. Value-based adoption of e-book subscription services: The rolesof environmental concerns and reading habits. Telematics and Informatics. 34 (5), 434-448. Harish K Jeswani & Azapagic Adisa 2015. Is e-reading environmentally more sustainable than conventional reading? Clean technologies and environmental policy. 17 (3), s. 803-809. Karimaa, Emma 2018. Printti vai e-aineisto. Kestävä kirjasto -blogi. Ritola, Maria 2021. Kirjasto digitaalisessa ajassa. Kirjastojen tulevaisuus on digissä - kohti yhteistä e-kirjastoa webinaari 28.4. 2021. Chowdhury, Gobinda 2012. How digital information services can reduce greenhouse gas emissions. (pdf) Online Inf. Rev. 36 (4), 489–506.