Kirjastolaiset verkostoissa -saagamme on ehtinyt nyt viimeiseen osaansa. Tällä kertaa avautuvat yhteistyökuviot käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä ja e-aineistomaailmasta. Kertauksena vielä yhteiset kysymykset:
- Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Kuinka kauan olet osallistunut toimintaan?
- Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa?
- Entä vaikeinta?
- Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?
Oppiva Kirjasto osallistui myös Amk-kirjastopäiville Helsingissä kesällä 2014.
Päivi Ylitalo-Kallio, Oppiva kirjasto -verkosto
1. Oppiva Kirjasto -verkosto on kirjastolaisten verkosto, jonka kantava ajatus on kehittää kirjastoja käyttäjien eli asiakkaitten kanssa. Verkoston tavoite on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä. Tavoitteena on myös osallistua ja vaikuttaa erilaisissa muissa verkostoissa. Verkosto on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään käyttäjäkeskeisiä ja -lähtöisiä menetelmiä kirjaston kehittämisessä. Olen ollut OK:n toiminnassa mukana alusta alkaen eli vuodesta 2011.
2. Yhteistyö muissa organisaatiossa toimivien kollegojen kanssa on ehdottomasti parasta antia. OK-verkoston toimintaan on kuulunut järjestää nk. Oppiva Kirjasto -päiviä ympäri maata, viimeisin oli tammikuussa Mikkelissä. Päivät järjestetään aina yhteistyössä paikallisten kirjastojen kanssa. On ollut erittäin antoisaa tehdä yhteistyötä eri puolilla maata ja eri kirjastosektoreilla työskentelevien kirjastolaisten kanssa. Niin myös oma ammatillinen verkosto laajenee!
3. Vaikeinta on varmaankin juuri nyt, kun on meneillään digitarinakirjaprojekti, ja pitäisi keksiä, miten kirja olisi järkevintä julkaista. Se siis julkaistaan verkossa. Vinkkejä otetaan vastaan!
4. Jaa… Onko se nyt sitten niin kovin erikoista, mutta olen saanut olla pitämässä OK-verkoston ständiä muutamissa tilaisuuksissa. Olen aina varustautunut hirmuisella määrällä tavaraa: käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja palvelumuotoilun kirjoja sekä perustyöpajailuvälineitä eli legoja, petshop-hahmoja sekä kaikenlaisia menetelmä- ja kuvakortteja. Legot ja petshopit tuovat heti vähän kevyempää fiilistä tekemiseen. 🙂
Lisää Oppiva Kirjasto -verkostosta: https://wiki.metropolia.fi/display/oppivakirjasto/Oppiva+kirjasto
Kaija Kivikoski / FinELib, hankinnan pääyhteyshenkilö
1. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii keskitetysti elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen. FinELib hoitaa jäsentensä puolesta lisenssineuvottelut. Olen ollut toiminnassa mukana jo verkoston perustamisesta saakka.
Metropoliassa olen e-aineistotiimin vetäjänä päävastuussa Metropolialle hankittavista sähköisistä aineistoista. E-aineistotiimissä sitten teemme ehdotuksia uusista aineistoista lisenssineuvotteluja varten ja äänestämme neuvotteluihin kelpuutettavista aineistoista oman organisaation puolesta. Teen lisenssineuvottelujen jälkeen Metropolian tarpeiden ja budjetin puitteissa ns. vakavia ilmoittautumisia uusiin ja uusittaviin aineistoihin. Tietopalvelupäällikkömme tekee sitovat ilmoittautumiset.
FinElib myös järjestää koulutusta mm. lisensoinnista sekä seminaareja, tapaamisia jne. Vuosittain järjestetään keväällä FinElib-aineistopäivä. FinElib-toiminnasta vastaa Kansalliskirjasto. Sen vastuulla on myös elektronisten aineistojen Nelli-portaalin toiminta. Nämä toiminnot kytkeytyvät yhteen varsin olennaisesti.
2. Yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa, yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen. Apu erilaisiin pulmiin löytyy toisen tai oman organisaation kollegalta nopeasti. Metropolia saa myös e-aineistoja käyttöönsä huomattavasti halvemmalla kuin ns. suoraostoina. Aineistohankinnassa noudatetaan aina FinELib-konsortion lisensiointiperiaatteita.
3. En puhuisi vaikeuksista vaan haasteita. Haastavaa on se, että sähköiset aineistot eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Yhteistyöverkostolla on sähköposti yhteydenpitoa varten ja usein ongelmat tai haasteet ratkeavat eri organisaatioissa työskentelevien kesken viestitellen. Usein ns. ”helpdesk”-apua saa ihan tutuilta kollegoilta eri puolella Suomea. Etäkäyttöongelmatkin huomataan monesti siitä, kun joku laittaa viestin ongelmatilanteesta. Tilanteet myös korjautuvat melko nopeasti yhteistyöllä.
4. Olemme e-aineistotiimissä yhteistyöhenkilöitä FinELibin ja oman organisaation välillä. Tehtävät liittyvät siis omassa organisaatiossa tehtävään työhön ja ne ovat varsin rutiininomaisia.
Mitä jää viivan alle?
Nyt alkaa olla paketissa kolme blogijuttua ja niissä kuusi näkökulmaa kirjastoverkostoihin – kuinka näiden sisällön tiivistäisi? Ainakin niistä välittyy vahvasti nämä asiat yhteistyöstä:
- monipuolisuus: verkostot liittyvät lähes kaikkeen kirjastotyöhön viestinnästä tiedonhaun ohjaamiseen.
- tarpeellisuus: yhdessä saadaan enemmän aikaa niin aineistojen hankinnassa kuin niiden kuvaamisessa asiakkaille.
- vahva kehittämisote: kaikki verkostot vievät omaa aluettaan eteenpäin, eivät vain varmista nykyisten palvelujen toimivuutta.
- osallistujan työn rikastuminen: kontaktit kollegoihin erilaisissa organisaatioissa avaavat näkökulmia omaan työhön. Vertaistuki on kullanarvoista erikoistuneissa tehtävissä.
Kiitos vielä kaikille verkostokokemuksiaan jakaneille!
– Raisa
Ei kommentteja