Osallistuin kesäkuun alussa mielenkiintoiseen tiedon visualisoinnin koulutukseen amk-kirjastolaisille. Päivä kokosi yhteen viestintätehtävissä työskenteleviä ympäri Suomea Helsinkiin Arcada-ammattikorkeakoululle. Markku Tähtinen ja Päivi Keränen Metropolia Amk:sta kouluttivat, järjestelyistä vastasi Amkit-konsortion viestintäryhmä. Kiitos kaikille!
Työpajassa oli myös tutkailtavana aiheeseen liittyviä – no, kirjoja.
Tyvestä puuhun – perusasiaa visualisoinnista
Lähdimme matkaan aivan perusteista – ja hyvä niin. Tiedon visualisoinnilla tarkoitetaan alkujaan ei-kuvallisen tiedon esittämistä tunnistettavan ja ymmärrettävän kuvan avulla. Visualisoinnin onnistumisessa olennaista on mielenkiintoisen näkökulman löytäminen ilmiöön sekä sitä parhaiten kuvaavien mittarien valinta. Pelkistämällä ja tiivistämällä tieto tuodaan miellyttävästi esille ja se on helppoa omaksua.
Näkö on ihmisen aisteista hallitsevin ja elinympäristömme tulvii kuvallisia ärsykkeitä. Tiedon visualisointi pyrkiikin nostamaan olennaisina pidetyt asiat informaatiotulvasta esiin. Ihmisellä on taipumus nähdä sarjoja ja toistuvuutta. Huomiokyky kiinnittyy tietoon, joka on jonkinlainen poikkeus. Näitä asioita voidaan ja kannattaa käyttää hyväksi pakattaessa tietoa kuvalliseen muotoon infograafeiksi.
Tauolla: leikki madaltaa kynnystä lähestyä ”vakaviakin” asiota. Oppiva kirjasto -verkoston ständi Arcadan aulassa.
Kahlasimme ripeästi läpi erilaisia tapoja tuoda tieto kuvallisesti esille. Visualisoinnit tasapainoilevat yleensä kahden peruskuvatyypin välillä. Ikoninen kuva muistuttaa mahdollisimman paljon nähtyä ja onkin ymmärrettävä erilaisista taustoista
tuleville näkijöille. Skemaattiseen kuvaan taas on lisätty ei-näkyvää informaatiota – siksi se pystyy selittämään esim. syy- ja seuraussuhteita, mutta se myös vaatii näkijältään enemmän.
Näkyvyyttä ja uskottavuutta infografiikalla
Sinänsä trendikkäällä tiedon visualisoinnilla on varsin pitkät historialliset juuret: esimerkiksi edelleen käytössä olevat pylväsdiagrammit ja aikajanat otettiin käyttöön jo 1700-luvulla. Tiedon kuvaamisen tavat ja tekniikat ovat toki lisääntyneet ja kehittyneet ajan kuluessa. Yksi eloisimpia ja mielenkiintoisimpia päivän aikana nähtyjä esimerkkejä oli ruotsalaisen professori Hans Roslingin esitys hyvinvoinnin kasvusta. Vaikka esityksen onkin tuottanut laajempi työryhmä, voin vain ihailla Roslingin heittäytymistä asiansa esittämiseen. Enemmän tätä myös kirjastotyöhön!
Pomminvarmoja patenttiratkaisuja ei valitettavasti ole oikean visualisointitavan valintaan. Aiheen lisäksi käytössä olevat resurssit vaikuttavat. Selkeän ja yksinkertaistetun esityksen taakse piiloutuu usein paljon aikaa ja raakaa työtä. Vähenevien resurssien aikana tämä voi tuntua kirjastoissa(kin) ylellisyydentavoittelulta. Nykymaailmassa hyvä grafiikka on kuitenkin jo uskottavuuskysymys – niinpä uskonkin myös kirjastoissa visuaalisuuteen käytetyn työajan satavan takaisin omaan laariin. Viestimme fyysisissä kirjastotiloissa ja verkossa jatkuvasti eri tavoin. Kuten joku työpajan osallistuja päivän päätteeksi totesikin, koulutus muutti käsitystä, mistä kaikesta työhömme liittyvästä voisikaan kertoa kuvin! Näkymä innostaa jos kohta musertaakin hiukan. Onneksi itse tekemisen lisäksi ja sijaan monialaisessa ammattikorkeakoulussamme voisi löytyä mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita tällaisiakin projekteja toteuttamaan. Sulattelu jatkuu edelleen.
Toisen puolen päivästä ideoimme ja harjoittelimme visualisointia käytännössä. Ilmaisella Piktochart-ohjelmalla syntyi monenlaisia häkkyröitä amk-kirjastoista kerätyistä tilastotiedosita. Hauskin ja samalla koskettavin oli mielestäni tämä:
Lisätietoa sekä mielenkiintoisia ja kauniita visualisointeja:
informaatiomuotoilu.fi (mm. kirjastoaiheinen graafi: http://informaatiomuotoilu.fi/08_helmet_halutuimmat_tieto_final_web.jpg)
gapminder.org
eagereyes.org/
– Raisa
Ei kommentteja