Kirjastoilla on pitkät perinteet monenlaisesta yhteistyöstä. Toista kirjastoa ei nähdä kilpailevana toimijana vaan yhteistyökumppanina. Yhteistyötä tehdään muun muassa kirjastosektoreittain, yksittäisten kirjastojen kesken, alan järjestöjen ja yhdistysten kautta sekä erilaisissa virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa.
Esimerkki alan epävirallisemmasta verkostoitumisesta on Oppiva Kirjasto -verkosto, joka syntyi muutamien käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä innostuneen kirjastolaisen spontaanista yhteistyöstä keväällä 2011. Aiheeseen tuntui olevan kiinnostusta kirjastoissa laajemminkin, mutta menetelmistä ja muiden kokemuksista oli vähänlaisesti tietoa. Asialle piti tehdä jotain! Metropoliasta verkostossa on aktiivisesti mukana kolme kirjastolaista.
Oppiva Kirjasto on kaikille avoin verkosto.
Oppiva Kirjasto -verkoston tavoitteena on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä sekä erilaisista toimintamuodoista. Tähän mennessä verkosto on järjestänyt työpajatyyppisiä seminaaripäiviä Vantaalla, Tampereella ja Turussa – ja seuraavaksi toivottavasti Mikkelissä. Myös erilaisia vierailukäyntejä on järjestetty, seuraava vierailu on suunnitteilla Lahden suunnalle Fellmanniaan ja Tiedepuistoon. Myös muunlaista toimintaa suunnitellaan. Vinkki: kannattaa seurata ainakin verkoston Facebook-sivuja ja wikiä.
Oppiva Kirjasto -verkoston kantava ajatus on käyttäjäkeskeisessä ajattelu. Siinä kaiken toiminnan suunnittelun ja kehittämisen lähtökohta on käyttäjien tarpeet ja toiveet. Käyttäjää ei haluta nähdä vain vastaanottavassa roolissa vaan aktiivisena kumppanina. Uudenlaisille ajatuksille ja ideoille halutaan antaa mahdollisuus syntyä vuorovaikutuksessa.
Villisti Ideoimaan -päivä sai Turussa syksyllä 2013 Turun kaupunginkirjaston Studion täyteen osallistujia.
Miten tätä toimintaa sitten käytännössä tehdään? Perinteisten kyselytutkimusten sijaan pyritään käyttäjiä ymmärtämään muunlaisilla keinoilla. Menetelmiä tähän on monenlaisia ja monen tasoisia: asiakkaiden/käyttäjien toiminnan havainnoinnista erilaisiin osallistaviin työpajoihin. Työpajat, draamamenetelmät tai suunnittelupelit, joita voi loputtomasti soveltaa ja varioida – menetelmissä vain taivas on rajana. Tai resurssit. Jos ei suuriin hankkeisiin ole resursseja, voi tehdä pieniä juttuja aina kun ehtii: laittaa fiilispurkki palvelutiskille, havainnoida kun on hetki aikaa, olla utelias, kysellä!
Käytännössä käyttäjäkeskeisestä toiminnasta puhutaan monilla erilaisilla termeillä vähän näkökulmasta ja taustasta riippuen: käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, asiakaskeskeinen suunnittelu, palvelumuotoilu, käyttäjäkokemus(suunnittelu), käytettävyys(suunnittelu), HCI (human-computer interaction). Kirjastomaailmassa tutuin näistä lienee palvelumuotoilu, jonka taustalla on perinteisesti muotoilussa käytetyt menetelmät: puhumisen kulttuurista siirrytään tekemisen ja kokeilemisen kulttuuriin. Muotoilussa työskennellään perinteisesti mallikappaleiden ja prototyyppien kanssa, suunnittelu etenee kokeilujen kautta. Uskalletaan yrittää ja erehtyä.
Päivi Ylitalo-Kallio
Lisää tietoa Oppiva Kirjasto -verkostosta:
Kirjastokaistan video OK-verkostosta
Oppiva Kirjasto -verkoston wiki
Oppiva Kirjasto Facebookissa
Oppiva Kirjasto Twitterissä (@OppivaKirjasto)
Ei kommentteja