Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden piirissä toteutetaan usein käytännönläheisiä kokeiluja. Niiden tarkoituksena on todentaa, miten jokin uusi asia toimii käytännössä. Kyseessä voi olla jokin uusi toimintamalli tai fyysinen tuote, jota halutaan testata aidossa käyttöympäristössä. Testaaminen tuottaa tärkeää tietoa näiden toimintamallien tai tuotteiden kehittäjille ja on siten arvokasta työtä.
Hankkeiden työn tuloksille halutaan myös laajempaa näkyvyyttä. Yleensä koetaan myönteiseksi, jos uutismediat kiinnostuvat kokeiluista ja niistä saaduista tuloksista. Vakiintuneiden, toimitettujen uutismedioiden tuottamiin uutisiin suhtaudutaan Suomessa yhä melko luottavaisesti. Media tavoittaa laajemmat yleisöt kuin yksittäisen hankkeen viestintäkanavat.
Median kiinnostuksen kääntöpuolena on riski siitä, että hanketyö saa jostain syystä kielteistä julkisuutta. Kyse voi olla vaikkapa väärän tiedon leviämisestä, misinformaatiosta. Media toimii kilpaillussa ympäristössä, jossa kaikki reagoivat nopeasti uutiskynnyksen ylittäviin tapahtumiin. Huomioarvoa mitataan otsikoiden klikkauksien määrissä. Suosituimmat uutiset myös saavat nopeasti laajempaa näkyvyyttä lukijoiden linkkijakoina. Väärän tiedon levittyä, sen korjaaminen on hankalaa.
Kaikki tieto ei mahdu uutisiin
Hankkeissa toimivien vastuulla on tarjota medialle ja muille yleisölle parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa. Uutismedioissa työskennellään aikapaineen alla. Päivittäisuutiset eivät aina taustoita tapahtumia tai ilmiöitä kovinkaan laajasti. Hanketoimijoiden on hyväksyttävä, että hanke voidaan saada näkyviin mediassa, muttei välttämättä juuri siitä näkökulmasta, kuin olisi toivottu.
Kaikki oleelliset näkökulmat ja havainnot eivät tosin mahdu hankkeissakaan toteutetun viestinnän sisältöihin. Hankkeiden omassa uutisoinnissakin tehdään valintoja ja linjauksia:
- hankkeiden sosiaalisen median päivityksissä, rapoteissa ja tiedotteissa tiivistetään pitkällä aikajänteellä kertynyttä tietosisältöä.
- tuloksista viestiminen vaatii usein tiedon yleistajuistamista kohdeyleisölle sopivalla tavalla.
Selkeä viestintä vaatii kiteyttämisen taitoa, mutta liiallista yksinkertaistamista tulee välttää. Hankkeiden tiedotustyössä on hyvä olla mukana aihealueeseen syventynyt viestijä, joka kykenee taustoittamaan asioita ymmärrettävästi niin journalisteille kuin suurelle yleisölle.
Kriisitilanne vaatii nopeaa reagointia
Omassa työssäni olen toiminut monien robottibussikokeilujen viestinnästä vastaavana asiantuntijana. Kirjoitin heinäkuussa 2020 Tikissä-blogiin hankkeiden kriisiviestinnän ennakoivasta suunnittelusta. Marraskuussa 2021 kohdattiin päivä, jota kukaan robottibussihankkeissa toimiva ei halua kohdata: peltikolari. Robottibussikolarissa oli kyse turvakuljettajana toimineen ihmisen tekemästä inhimillisestä virheestä manuaaliajossa, kuten Helsingin Sanomat uutisoi.
Robotti ei ollut kolariin syyllinen. Kun ensimmäinen versio uutisista ilmestyi verkkolehtiin, korvaamaton vahinko robottibussien maineelle oli lähellä. Juttujen otsikoissa mainittiin vain robottibussin kolaroineen. Täsmentävää tietoa ihmiskuskin roolista vahingon aiheuttajana ei mainittu. Luonnollisesti monet lukijat, mediaan luottaen, ottivat jutun totena. Uutisten lukijakommenteissa irvileuat ilakoivat.
Tällaisessa tilanteessa on syytä saattaa toimittajat nopeasti ajan tasalle vahingon syistä ja vaatia oikaisua juttuun. Näin toimittiin nytkin ja saman iltapäivän aikana alkuperäisten uutisjuttujen otsikoita päivitettiin. Tämän jälkeen uutisen suosio hiipuikin.
Esimerkissä mainittu kolari olisi todennäköisesti voitu välttää, mikäli ajoneuvo olisi kulkenut automaattiajossa. Robotti olisi tehnyt äkkipysäytyksen havaitessaan törmäysriskin. Tätä näkökulmaa ei oikaistuissa uutisjutuissa tuoda esiin. Eikä oikaistu juttuversio välttämättä tavoita koko yleisöä. Emme voi lopulta mitenkään olla täysin varmoja, kuinka monelle robottibussin kolarointiuutisen lukeneelle on jäänyt vääristynyt mielikuva robottibussien turvallisuudesta.
Hankkeiden parissa työskentelevien tehtäväksi jää korjata mahdollisia väärinkäsityksiä ja tuoda esiin tosiasiat vielä kriisitilanteen lauettuakin.
Ei kommentteja