On tärkeää ymmärtää, että vaikka sairaanhoitajan työ kohdistuu useimmiten yksilöön, työllä on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Sairaanhoitajakoulutuksen tulee pystyä osaltaan vastaamaan kansanterveyden haasteisiin ja pyrkiä kouluttamaan hoitoalan ammattilaisia, joilla on osaamista terveyden edistämiseen. Hoitoalalla tarvitaan runsaasti tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Sairaanhoitajien työolot, työhyvinvointi ja alan vetovoimaisuus puhuttavat paljon ja nämäkään eivät saisi jäädä huomiotta hoitotyön koulutuksessa. Sairaanhoitajien oma terveyden edistäminen on vähintään yhtä merkityksellistä kuin koko väestön.

Sairaanhoitajat tulevat tarvitsemaan työssään entistä enemmän terveyden edistämiseen liittyvää osaamista ja tämä edellyttää terveyden edistämisen opetuksen vahvaa asemaa sairaanhoitajakoulutuksessa. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen on tärkeä osa terveydenhuoltoa, koska sillä on vaikutuksia muun muassa potilasturvallisuuteen, kansanterveysongelmien ehkäisyyn ja terveydenhuollon kustannuksiin (², ⁷). Käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja palvelu-uudistus eli sote-uudistus luo uusia vaatimuksia sairaanhoitajan ammatilliselle osaamiselle (⁶, ⁸, ⁷) ja sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittäminen voidaankin sanoa olevan osa sote-uudistusta (⁹). On tärkeää, että ammattikorkeakoulut ovat aktiivisesti mukana tässä kansallisessa, suuressa terveydenhuollon muutoshankkeessa, joka sote-uudistus on.

Terveyden edistäminen edellyttää tietoa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden kautta vaikuttamisesta. Tietojen lisäksi tarvitaan taitoja, joilla luodaan luottamukseen perustuva yhteistyösuhde potilaan kanssa sekä vahvistetaan yksilöiden ja ryhmien omia voimavaroja. (¹¹) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen myötä sairaanhoitajat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia terveyden edistämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Esimerkiksi omahoidon tukeminen lisääntyy sairaanhoitajan työssä jatkuvasti ja digitalisaation myötä palveluita tarjotaan monin eri tavoin. Omahoidolla tarkoitetaan potilaan itsensä toteuttamaa näyttöön perustuvaa hoitoa, joka on yhdessä ammattihenkilön kanssa suunniteltua ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa. Omahoidon tukemisessa ammattihenkilö toimii ikään kuin valmentajana. (¹²)

Millaista osaamista terveyden edistäminen vaatii?

Vaikuttava ja laadukas terveyden edistäminen edellyttää sen parissa työskenteleviltä oikeanlaista ja riittävää osaamista. Vaikuttavuutta ei voida saavuttaa ilman terveyden edistämisen asiantuntijuutta. Terveyden edistäminen ja sen kehittäminen vaatii, että osaamisalueet ovat selkeästi määritelty (¹⁰,¹).

International Union for Health Promotion and Education (⁵) eli IUHPE on määritellyt terveyden edistämisen keskeiset osaamisalueet, joita on yhteensä 11 (kuvio 1). Määritelmän mukaan terveyden edistämisen ydinosaaminen perustuu eettiseen ja tiedolliseen osaamiseen, johon loput yhdeksän osa-aluetta nojaavat.

Nämä osa-alueet ovat

• muutoksen mahdollistaminen
• terveyden puolesta puhuminen
• välittäjänä toimiminen
• viestintä
• johtaminen
• terveystarpeiden arviointi
• terveyden edistämisen suunnittelu
• toimeenpano
• tutkimus ja arviointi

Terveyden edistämisen osaamisalueet sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa

Vastikään julkaistussa pro gradu-tutkimuksessa Terveyden edistämisen osaaminen sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa selvitettiin, miten edellä esitetyt IUHPE:n määrittelemät terveyden edistämisen ydinosaamisalueet ja niiden osaamisvaatimukset näyttäytyvät sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmissa. (⁴)

Pro gradu-tutkielman idea sai alkunsa Health Promotion Programme-hankkeesta (HPP), joka oli Tallinnan yliopiston Haapsalu Collegen, Haapsalun ammatillisen koulutuksen keskuksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke. HPP -hankkeessa kehitettiin terveyden edistämisen opetussuunnitelmia IUHPE:n ydinosaamisalueiden sekä kansallisesti Suomessa ja Virossa kansanterveyden ammattilaisten ja asiantuntijoiden tunnistamien osaamistarpeiden pohjalta. (³)

Pro gradu -tutkimuksen mukaan suomalaisten sairaanhoitajakoulutusten vuosien 2018-2019 opetussuunnitelmien opintojaksoissa oli tavoitteita liittyen kaikkiin terveyden edistämisen ydinosaamisalueisiin, mutta osaamisalueet painottuivat eri tavoin eri ammattikorkeakouluissa. Opetussuunnitelmissa korostuneet osaamisalueet olivat

• eettinen ja tiedollinen osaaminen
• terveyden edistämisen suunnittelu ja toimeenpano
• muutoksen mahdollistaminen

Terveyden puolesta puhuminen, johtaminen ja välittäjänä toimiminen olivat vähiten esiin tulleita osaamisalueita. Tuloksista ilmeni, että terveyden edistämisen yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuli vähäisesti esille sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa, eikä tämä tue esimerkiksi kansallista tavoitetta terveyserojen kaventamisesta. (⁴)

Lähteet

1. Battel-Kirk B, Van der Zanden G, Schipperen M, Contu P, Gallardo C, Martinez A, Garcia de Sola S, Sotgiu A, Zaagsma M, Barry M. Developing a Competency-Based Pan-European Accreditation Framework for Health Promotion. Health Education & Behavior. 2012;39:672-680.
2. Hahtela N, Meretoja R. Sairaanhoitajan työnkuvan muutokset sote-uudistuksessa. Tutkiva hoitotyö. 2017;15:36-37.
3. Health Promotion Programme 2016-2019 verkkosivu, aukeaa toiseen palveluun
4. Huuskonen M. Terveyden edistämisen osaaminen sairaanhoitajien opetussuunnitelmissa: dokumenttianalyysi. Pro gradu -tutkielma (aukeaa PDF). Itä-Suomen yliopisto: 2020.
5. International Union for Health Promotion and Education. Core Competencies and Professional Standards for Health Promotion (aukeaa PDF). Full version. April 2016.
6. Juujärvi S, Sinervo T, Laulainen T, Niiranen V, Kujala S, Heponiemi T, Keskimäki I. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa. Päätösten tueksi 3/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (aukeaa PDF).
7. Kajander-Unkuri S. Nurce Competence of Graduating Nursing Students. Väitöskirja. Turun yliopisto: 2015.
8. Maijala V. Health Promotion in Primary Health Care Registered Nurses’ Appointments. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto: 2016.
9. Rautiainen E, Vallimies-Patomäki M, Aitamurto J, Merasto M, Moisio E-L, Tepponen M. Kliinisen hoitotyön erikoisosaaminen –Kehittämisehdostukset tukemaan työelämän muutosta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta. Hoitotyön jaosto. Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:61 (aukeaa PDF).
10. Shilton T, Howat P, James R, Hutchins C, Burke L. Potential uses of health promotion competencies. Health Promotion Journal of Australia.2008;19:184-188.
11. Sosiaali- ja terveysministeriö. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:7 (aukeaa PDF).

Kirjoittajat

Mirjami Huuskonen työskentelee sairaanhoitajana Peijaksen sairaalan sijaispoolissa. Työn ohella hän viimeistelee kansanterveystieteen maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistossa sekä aloittelee ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa. Kiinnostuksen kohteena Mirjamilla on terveyden edistäminen ja sen opetus ja kehittäminen. Vapaa-ajallaan Mirjami keskittyy omaan ja perheensä terveyden edistämiseen muun muassa lenkkeilemällä ja puuhailemalla lastensa kanssa.

Arja Liinamo, Th, TtT, on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) ja projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvin pitkä työkokemus terveyden edistämisen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteen on erityisesti monialaisen terveyden edistämisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen.

 

 

 

”Alles läβt sich bedrucken − ausser Wasser” (Printed Interiors 2018, 20)

Tulevaisuus ei ole pelkästään digitaalinen. Kun monella ansiotyö on sidottu yksinomaan tietokoneisiin ja näyttöihin, vaikuttavia elämyksiä ja vapaa-ajan vaihtoehtoja haetaan muualta. Digitaaliselle elämälle halutaan vastapainoa. Siksi heiluriliike on lähtenyt liikkeelle ja monet yritykset hakevat verkkonäkyvyyden lisäksi erottautumista graafisella muotoilulla, korkeatasoisella esillepanolla ja liiketoimintaa tukevalla viimeisen päälle mietityllä painotuoteperheellä.

Jo äänikirjojen räjähdysmäinen suosio on ollut merkki muutoksesta. Nyt on alkanut silti vastatulia syttyä myös tälle ilmiölle. ”Kirjallisuutemme yksinkertaistuu ja tyhmistyy äänen ylivallan alla”, kirjoitti Laura Lindstedt Helsingin Sanomien uudenvuoden kirjailijapuheenvuorossa. Hän jatkoi: ”Tarvitsemme ajatusta tulevaisuudesta yhtä paljon kuin tarvitsemme tulevaisuutta. Samoin tarvitsemme ajatusta kirjasta – käsin kosketettavasta, talletettavasta ja eteenpäin annettavasta – yhtä paljon kuin tarvitsemme kirjallisuutta”.[i]

Kohta siis edelläkävijät löytävät uudelleen painetun kirjallisuuden, paperisten lehtien, julkaisujen, tutkimusraporttien ja kuvastojen lumon. Heiluriliike voimistuu, kun suuret kuluttajajoukot tulevat siihen mukaan. Emmekä koskaan tiedä, minä päivänä äärimmilleen viedystä verkkopäätelukemisesta löytyy sellaisia terveyshaittoja, että kyseisten välineiden käyttöä on pakko rajoittaa. 

Sanoilla on väliä

Graafisen teollisuuden, printtimedian ja siihen liittyvien palvelujen tulevaisuuden kannalta ei ole siksi yhdentekevää, millaisia mielikuvia alasta viljellään ja millaisia osaajia suomalaiseen työelämään koulutetaan. Painetun median mahdollisuudet ulottuvat elämän lähes joka tilanteeseen ja luovat harmaaseen arkeen häivähdyksen taikavoimaa. Painotuotteisiin liittyy positiivisia mielleyhtymiä: ulkomailla puhutaan usein printin lumosta (the fascination of print), jota olisi syytä Suomessakin nostaa enemmän esiin.

Printtimedian mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kuvassa fluoresoivien painovärien luovaa käyttöä toteutettuna seripainotekniikan avulla. Miltei mille tahansa nykypäivänä kuviteltavissa oleville alustalle tai materiaalille voidaan painaa.[ii] Uusia mahdollisuuksia otetaan jatkuvasti käyttöön. Esimerkiksi saksalainen painotalo Koenig & Bauer [iii] on kuvannut printin maailmaa osuvasti näin:

Emme tiedä mitä ja mille huomenna painetaan. Kukaan ei tiedä. Mutta varmaa on, että painotuotteet tekevät maailmastamme sen millainen se on: ihmisten, kuluttajien, potilaiden, taiteilijoiden, työnantajien, erilaisten painotekniikoiden ja niihin uskovien sijoittajien, vuosisatojen ajan printin tarinaa eteenpäin vieneiden ja sen tulevaisuuden muovaamista jatkavien pioneerien maailman. Se on maailma, jota luodaan uusiksi koko ajan. Kiehtovana, elävänä ja moneksi taipuvana!

Tulevaisuuden johtajat, yrittäjät, työntekijät, kehittäjät ja tutkijat ovat parhaillaan kasvamassa eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Kuitenkin graafisen tekniikan insinöörikoulutus on käytännöllisesti katsoen loppunut Suomesta. Aalto-yliopisto lopetti sen jo vuosia sitten, ja Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuivat Suomen viimeiset graafisen tekniikan insinöörit vuonna 2017, sillä korkeakoulutukseen kohdistettujen budjettileikkauksten myötä tästä erikoisalasta oli luovuttava.[iv]

Kehityksen suunnan on kuitenkin käännyttävä painoalalle myönteisemmäksi 2020-luvulle tultaessa. ”Print is not dead”, kuten maailman johtavassa printtimedian korkeakoulussa julistetaan.[v] Painotekniikat ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin, ja ilmastonmuutoskeskustelun tulokset voivat lopulta kääntyä paperiteollisuudelle ja printtimedialle suosiollisiksi.[vi]

Painovoimaa! -tutkimus julkaistu alan kehittämisen tueksi

Media-alan tutkimussäätiön apurahan turvin on Metropolia Ammattikorkeakoulussa valmistunut tutkimus tarvittavista toimenpiteistä ja ehdotus tiekartaksi osaamisen turvaamiseksi Suomessa.

Tutkimus on julkaistu korkeakoulun julkaisusarjassa nimellä Painovoimaa! Selvitys graafisen alan insinööriosaamistarpeista sekä koulutuksen houkuttelevuuden, kansainvälistymisen ja yhteistyörakenteiden lisäämisestä (aukeaa Theseus.fi -sivustolle).  Se on tärkeä edellytys jatkotoimien suunnittelulle, jos graafisen tekniikan insinöörejä halutaan kouluttaa ja nuoria houkutella alalle.

Painovoimaa! -julkaisussa luodaan katsaus graafisen alan ja aiemman graafisen tekniikan insinöörikoulutuksen kohtaamiin muutoksiin ja haasteisiin. Tieto on koottu

• lähdekirjallisuudesta
• tutkimuksellisista opinnäytetöistä
• alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden haastatteluista
• sähköisestä kyselystä
• työpajoista
• kansainvälisestä opetussuunnitelmavertailusta.

Näiden avulla on haluttu saada

• ajantasainen kokonaiskuva alan kehityksestä
• päivittää tiedot graafisen teollisuuden tunnistamista insinöörikoulutuksen osaamistarpeista
• lisätä alan vetovoimaisuutta potentiaalisten opiskelijoiden silmissä.

Julkaisuun sisältyy myös ehdotus graafisen tekniikan opintojen palauttamisesta mediatekniikan yhteyteen 30 op:n eli yhden lukukauden laajuisena sivuainekokonaisuutena. Koska työelämälähtöinen koulutus on ammattikorkeakoulujen tärkein tehtävä, Metropolia Ammattikorkeakoulu ei voi kuitenkaan toimia yksin eikä tyhjiössä. Graafisen tekniikan koulutuksen elvyttämisen tueksi on julkaisussa siksi hahmotelma tiekartasta, jonka toteuttamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä ja yhteisesti jaettua näkemystä alan tulevaisuuden tarpeista. 

 Metropolia Ammattikorkeakoulun TAITO-julkaisusarjassa ilmestyneen selvityksen ovat kirjoittaneet FT, dosentti, johtaja Tuire Ranta-Meyer ja DI, mediatekniikan tutkintovastaava Toni Spännäri. Heidän lisäkseen toimituskunnassa ovat olleet TkL, yliopettaja Pentti Viluksela ja FM, TKI-suunnittelija Suvi Hartikainen sekä opinnäytetöiden tekijöinä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat, tulevat insinöörit (AMK) Natalia Alam ja Lauri Lehto.

Ohjaavat tutkimuskysymykset

Selvityksessä on haluttu saada näkökulmia ja löytää insinöörikoulutuksen osalta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 

• Mitä graafisen tekniikan osaamista Suomessa tulee säilyttää tai edelleen kehittää?
• Millaisia visioita tai skenaarioita tulevaisuuden graafisen tekniikan insinöörikoulutukseen voidaan löytää?
• Millaiset graafisen tekniikan opinnot palvelevat alaa parhaiten?
• Millaiset ovat graafisen alan eurooppalaiset näkymät koulutuksessa ja teollisuudessa?
• Mitkä ovat graafisen teollisuuden työllistymisnäkymät alan insinöörien suhteen?
• Miten alan vetovoimaa voidaan lisätä potentiaalisten opiskelijoiden silmissä?
• Miten koulutuksen kansainvälisyyttä on tarkoituksenmukaista edistää?
• Millaiset alan ja insinöörikoulutuksen väliset uudet yhteistyömuodot ovat realistisia toteuttaa?
• Millä prosessilla ideoista ja visioista päästään toimeenpanoon ja uskottavuuteen?
• Millä huolehditaan alan insinöörikoulutuksen opettajien ja vastuuhenkilöiden osaamistasosta ja jatkuvasta kehittymisestä?
• Mikä on tiekartta, jolla rahoitus ja alan hyvä tulevaisuus osaamisen suhteen voidaan ratkaista?

Graafisen tekniikan korkeakoulutusta tarvitaan Suomessa

Selvitykseen liittyvän haastattelu- ja kyselytutkimusosion mukaan graafisen tekniikan korkeakoulutusta tarvitaan nyt ja tulevaisuuden Suomessa. Ilman omassa maassa tarjottua mahdollisuutta hankkia riittävää erikoistumista ja alan korkeakoulututkintoa graafisen teollisuuden asema saattaa heikentyä. Vaikka laitevalmistajat omalta osaltaan vastaavat painotekniikan osaamisen kehittymisestä, niiden antama koulutus ei riitä. Rohkeat kokeilut, jotka usein ovat perustuneet insinöörien perusosaamiseen, vähenevät ja niiden myötä tuleva kehittämispotentiaali jää saavuttamatta.

Positiivisten mielikuvien vahvistamiseksi sekä sitä kautta nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi graafisen alan yritysten, Graafinen Teollisuus ry:n, korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten tulisi yhdistää voimiaan. Niiden tulisi yhdessä

• panostaa myönteiseen näkyvyyteen
• viestiä tehokkaammin alan todellisesta luonteesta ja työllistymisnäkymistä
• jakaa vaikkapa kiinnostavia uratarinoita ja kesätyökokemuksia eri sivustoilla, korkeakoulujen hakukampanjoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Näin graafinen ala olisi paremmin läsnä potentiaalisten opiskelijoiden arjessa. 

Myös kansainväliset opintomatkat, kesäkoulut tai kansainvälinen vaihto avaavat opiskelijoiden silmiä printtimedian mahdollisuuksien ja monien erityisosaamista vaativien teknologioiden suhteen. Tutustuminen suuren kokoluokan moderneihin painokoneisiin, niiden tietotekniikkaa vahvasti hyödyntävään ohjaamiseen, erikoispainatukseen ja materiaalivirtojen hallintaan on usein vaikuttava kokemus. Nuoria kiinnostaa myös alan huippukoulutus, joten kansainvälisen vaihdon edistäminen alan tunnettuihin edelläkävijäkorkeakouluihin on yksi vetovoimatekijä.

Graafisen tekniikan opintoja tulisi tuoda esiin korkeakouluissa ja toisella asteella. Jos niitä ei ole opetussuunnitelmissa mukana edes otsikkotasolla, tarkempia opintokuvauksiakaan ei ole. Siten tarttumapinta alaan jää kokonaan puuttumaan, eikä opiskelijoiden mieleen tule etsiä graafisen tekniikan erikoistumis- ja työllistymismahdollisuuksia opintojensa kuluessa.

Alan tuki graafisen tekniikan opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille voisi näkyä myös siinä, että vuosittain olisi jaettavissa apuraha tai stipendi vaikkapa ulkomaisiin opintoihin. Tuki voisi vaihtoehtoisesti kohdistua myös opinnäytetöihin niin, että hyvästä graafiseen tekniikkaan liittyvästä opinnäytetyöstä voisi saada kannustusapurahan. Esimerkiksi Metropoliassa jaetaan useilla muilla tekniikan aloilla apurahoja ja tunnustuksia, jotka osoittavat alan arvostavan suoritettuja opintoja ja valmistumista kyseiselle ammattialalle.

Tiekartta vuosille 2020−2022

Selvityksessä on esitetty kehitysideoiden ja suunnitelmien toteuttamiseksi tiekarttaa: konkreettisia askeleita lähivuosien toimenpiteiksi. Nyt aikaikkuna olisi auki esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön, painoviestinnän ammatillisen toisen asteen ja jatkuvan oppimisen tarpeiden suuntaan.

Ammattikorkeakouluissa ovat yleistymässä sivuainetyyppiset kokonaisuudet, jotka järjestetään kunkin kyseessä olevan alan kanssa ja joiden toteutus perustuu aluksi usein muuhun kuin opetusministeriön rahoitukseen. Tällaiset kokonaisuudet voivat olla täsmäkoulutusta odotettavissa olevan työvoimapulan torjumiseksi, mutta Metropoliassa on rohkaisevia esimerkkejä tutkintoon johtavasta pysyvästä koulutuksesta, jonka taustalla on aluksi ollut täydennyskoulutustarve tai päämäärätietoinen ajatus nostaa alan toimijoiden koulutustasoa. Tiekartan mukaisin askelin Metropolia Ammattikorkeakoulu yhdessä alan toimijoiden kanssa pystyy nostamaan graafisen tekniikan näkyväksi, ajassa ja arjessa kehittyväksi ja konkreettisesti valittavissa olevaksi erikoistumisalaksi korkeakouluissa ja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä laajemminkin.  

Ehdotus graafisen tekniikan sivuaineopinnoista

Selvityksessä on päädytty ehdottamaan, että ainakin aluksi Metropolia Ammattikorkeakouluun rakennetaan kolmen vuoden pilottina 30 opintopisteen laajuinen graafisen tekniikan sivuainekokonaisuus. Tämä siksi, että juuri Metropoliassa on sekä graafisen tekniikan että yritystalouden ja teknisen myynnin osaamista jo valmiina. Opintokokonaisuuden tulee olla joustavasti suoritettavissa ja tarjolla valinnaisina opintoina tekniikan ja viestinnän koulutusaloilla sekä systemaattisesti toteutettuina väyläopintoina toisen asteen ammatillisen painoviestinnän opiskelijoille ja täydennyskoulutuksena työelämässä jo toimiville.

Sivuainekokonaisuus koostuisi kahdesta moduulista, niin että toisessa painottuvat graafisen tekniikan ja toisessa yritystalouden ja myynnin opinnot.

Graafisen tekniikan moduuli 15 OP

• Painoviestinnän perusteet 5 op
• Pre-press ja värinhallinta 5 op
• Nousevat teknologiat ja kestävä kehitys 5 op

 Teollisuus- ja yritystalouden moduuli 15 OP

• Teknisen myynnin perusteet 5 op
• Yritystalous 5 op
• Tuotannon suunnittelu ja ohjaus 5 op

Kun ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvät lukukauden mittainen työharjoittelu yrityksissä ja 15 opintopisteen laajuinen työelämälähtöinen opinnäytetyö, graafisen tekniikan opintoja on mahdollista painottaa 240 opintopisteen insinööriopinnoista jopa puolet (120 op):

• Graafisen tekniikan moduuli 15 op
• Teollisuustalouden moduuli 15 op
• Kansainvälinen vaihto 30 op 
• Työharjoittelu 30 op
• Valinnaiset opinnot 15 op
• Opinnäytetyö 15 op

Lähteet

• [i] Lindstedt, Laura 2019. Kirjoitettu hiljaa luettavaksi (aukeaa HS.fi -sivulle). Sunnuntaiessee. HS 29.12.
• [ii] Printed Interior. Markt und Möglichkeiten. DeutscherDrucker 23/2018.
• [iii] https://www.koenig-bauer.com/de/
• [iv] Metropolian Tikissä-blogin julkaisu Pelastuuko printti? 
• [v] Ks. blogimerkintä Pelastuuko printti?
•  [vi] Ks. Faktaa ja fiktiota painetusta paperista Graafinen teollisuus ry:n Two sides -hankkeen ja Sappi Europe SA:n yhteistyönä toteutettu esite, PDF-tiedosto.

Lisätietoa

selvityksestä, sen taustalla olevasta hankkeesta sekä Metropolian graafisen tekniikan opinnoista antavat Tuire Ranta-Meyer (p. 050 5262002) ja Toni Spännäri (p. 040 5772816) sekä sähköpostitse osoitteesta . Lue aiheesta lisää myös Metropolian Tikissä-blogin aiemmasta merkinnästä Pelastuuko printti?

Virtual Writers´Room -hankkeen tavoitteena on kouluttaa nuoria, vaikeassa työllistymistilanteessa olevia käsikirjoittajia työskentelemään käsikirjoitusryhmissä.

Tämä uudenlainen koulutus antaa 6Aika-kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) nuorille käsikirjoittajille mahdollisuuden kehittää ryhmä- ja sarjakirjoittamisen osaamista sekä digitaalisten työvälineiden käyttöä. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettävällä Virtual Writers´ Room -metodilla voidaan siirtää perinteinen writers´ room virtuaaliseen tilaan ja näin mahdollistetaan käsikirjoitusryhmän työskentely pitkienkin etäisyyksin päästä.

Lisäksi hankkeessa järjestetään Master Class –tapahtumia, joissa nostetaan esille sarja- ja ryhmäkirjoittamisen ajankohtaisia teemoja. Tapahtumissa kohtaavat käsikirjoittajat, tuotantoyhtiöt, rahoittajat ja alan oppilaitokset. Virtual Writers’ Roomin blogista voi kurkistaa viimeisimpään Master Class -tilaisuuteen, joka pidettiin torstaina 5.9.2019 osana Helsinki Script -seminaarin työpajapäivää. Tilaisuudessa pääkirjoittaja Laura Suhonen ja jaksokirjoittaja Joona Kivirinta avasivat Koukussa-rikosdraaman synty- ja käsikirjoitusprosesseja sekä writers’ room -työskentelyä.

Virtual Writers´ Room -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Tampereen Ammattikorkeakoulun yhteishanke, yhteistyökumppanit Yle Draama ja Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry tuovat hankkeeseen oman osaamisensa, ammattitaitonsa ja näkemyksensä alan tulevaisuudesta.

Kiinnostuitko hakemaan koulutukseen?

Vuoden 2020 koulutushaku on auki 21.10.2019 saakka.

Haluatko tiedustella hankkeesta?

Ota yhteys:

Timo Lehti
lehtori
VWR-hankkeen projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sähköposti:
Puhelin: 040 621 5841

tai

Jussi Linkola
projektipäällikkö
VWR-hankkeen koordinaattori–tiedottaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sähköposti:
Puhelin: 040 184 2448

—

Tikissä-blogin projektiesittelyt ovat toimittamatonta aineistoa.