Euroopan unionin alueella tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilman energiamarkkinoita lopullisesti muuttanutta sotaa Ukrainassakin eläisimme energia-alan muutoksen keskellä. Siirrymme aina vain vähemmän luontoa saastuttavia energiatuotantomuotoja kohti.
Suomessa ollaan luopumassa fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä, turvetta ja maakaasua käyttävistä energialaitoksista. Tämä tulee väistämättä johtamaan siihen, että alan energia-alalla työskentelevät tulevat tarvitsemaan uudelleen- ja täydennyskoulutusta. missä osaaminen liittyy uusiin vihreämpiin tekniikoihin. Kerromme tässä blogikirjoituksessa, miten lähestymme jatkuvaa oppimisen haastetta energia-alalla.
Osaamisen tarvekartoitusta palvelumuotoilun keinoin
Palvelumuotoilu on palveluiden suunnittelua ja kehittämistä, joka on asiakaslähtöistä ja ihmisten tarpeisiin perustuvaa. Palvelumuotoilua voidaan toteuttaa tuplatimantin (1) menetelmällä (kuva 1), jossa on neljä vaihetta:
- A) löydä
- B) määritä
- C) kehitä
- D) tuota.
Prosessi aloitetaan tavallisesti ongelman ymmärtämisellä (A löydä). Mukaan kutsutaan oleelliset sidosryhmät. Esimerkiksi haastatteluiden tai työpajatyöskentelyn avulla voidaan kartoittaa tarpeita, miten nämä ryhmät haluaisivat tai voisivat opiskella samalla, kun ovat töissä. Kerätystä datasta analysoidaan ja seulotaan olennaisimpia asioita, joihin olisi syytä keskittyä (B määritä). Näistä koostetaan ”design brief” eli muutaman lauseen kooste siitä, mitä aletaan jatkokehittämään.
Seuraavassa vaiheessa kehitetään (C kehitä) konsepteja tai prototyyppejä oppimiskomponenteille, joita pyritään testaamaan mahdollisimman nopeasti. Testaamisen avulla saadaan tietää mahdolliset prototyypin ongelmat ja jatkokehittämään lopputuotetta iteratiivisesti paremmaksi (D tuota). Nopeat ja ketterät kokeilut takaavat sen, että kehittämisen resurssointi saadaan optimoitua. On tärkeää, että mahdolliset ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhaisemmassa vaiheessa.
Kuva 1. Sovellettu kuva Design Councilin (“Design Council”, 2019) esittämästä tuplatimantista
Sidosryhmät mukaan kehittämistyöhön
Palvelumuotoilun prosessiin kuuluu, että kehittämiseen osallistuvat sidosryhmät tunnistetaan. Niiden määrittelemistä auttaa sidosryhmäkartoitus. Kartoituksella voidaan alustavasti löytää erilaisia käyttäjäryhmiä, joista jokainen ryhmä itsessään voi sisältää erilaisia käyttäjiä. Kuvassa 2 esimerkki käyttäjäryhmistä.
Kuva 2. Free-hankkeessa tunnistetut oppimiskokonaisuuksien käyttäjäryhmät.
Käyttäjäryhmistä voidaan luoda persoonakortteja, joiden avulla voidaan paremmin keskittyä kyseiseen ryhmään ja heidän tarpeisiin. Persoonakortit ovat kuvitteellisia, mutta niiden avulla on helpompi ymmärtää, mitä jokaisen eri ryhmän tarpeet ovat. Tarpeet vastaavat kysymyksiin siitä, mitä tai miten nämä käyttäjäryhmät voisivat opiskella, ja mitkä asiat ovat mahdollisia oppimisen esteitä.
Nopeasti päivittyvää osaamista energia- ja talotekniikan ammattilaisille
Energiamurroksen seurauksena energian tuotantorakenne muuttuu keskitetystä hajautettuun ja fossiilisten polttoaineiden käyttö pienenee. FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta, jota on odotettavissa energia- ja talotekniikan aloilla energiamurroksen myötä. Hanke tarjoaa koulutusmahdollisuuksia Uudenmaan pienille ja keskisuurille (pk) yrityksille ja yrittäjille, jotta ne voivat toimia rajoitetuilla resursseilla tehokkaasti henkilökuntansa täydennyskoulutuksen edistämiseksi.
Hankkeen avulla luodaan pk-yrityksille kohdennetun tarvekartoituksen perusteella digitaalisia mikro-oppimisen koulutuskokonaisuuksia. Niissä osaaminen kertyy pienemmistä osioista, jotka muodostavat laajempia osaamismoduuleja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota palvelumuotoiluun. Aiemmissa vastaavissa hankkeissa on huomattu sen merkitys osaamisen täydentämisen onnistumiseksi.
Alustava FrEE-hankkeen tarvekartoitus on osoittanut sen, että onnistumisen kannalta on tärkeää tehdä digitaalisista koulutuksista helppokäyttöisiä, joustavia ja aikaan ja paikkaan sitomattomia.
Koulutuksen rakenteen on oltava tarpeeksi kevyt. Mikro-oppimisen osasuorituksia täytyy voida tehdä lyhyessäkin ajassa, esimerkiksi työmatkan tai työajan hiljaisten hetkien aikana. Oppijan pitää voida seurata omaa kehittymistä. Esihenkilöinä toimivat ovat toivoneet voivansa seurata, miten kurssi työntekijöillä edistyy. Haastateltavat ovat nostaneet esiin myös oppimistoiminnan fasilitoinnin ja positiivisen ryhmäpaineen tärkeiksi.
Tarjottavan koulutuksen on tarkoitus olla mahdollisimman hyödyllisiä monelle eri ammattikunnalle. Hankkeen aikana täytyy puntaroida, miten sisällöt ovat monistettavissa asiakkaan lähtötasosta ja tarpeista riippuen. Esimerkiksi, minkälaisilla nyansseilla sisältö lämpöpumppuihin liittyvässä asiassa sopisi niin myyjälle, ostajalle kuin kiinteistönhuoltajallekin.
FrEE-hanke jatkuu elokuulle 2023. Tänä aikana on tarkoitus tuottaa oppimiskomponenttien sisältö ja kehittää laajemmin metodologiaa jatkuvan oppimisen tueksi.
Kirjoittajat
Mari Suoheimo toimi FrEE-hankkeen projektipäällikkönä 2021-2022 ja on tällä hetkellä töissä apulaisprofessorina Oslo School of Architeture and Design Oslossa. Palvelumuotoilun ammattilaisena ja tutkijana Suoheimo on kiinnostunut palvelumuotoilun sekä tuplatimantin tuomisesta uusille aloille. Tämän lisäksi hän on tutkinut kuinka palvelumuotoilu voi käsitellä ilkeitä ongelmia.
Antti Tohka on vuodesta 2010 Metropoliassa työskennellyt energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija. Nykyisin hän toimii yliopettajana Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueella. Tohkan näkemyksen mukaan energiamurros pääkaupunkiseudulla tapahtuu sellaisella nopeudella, että muutoksen mahdollistamiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Osaamisvaje pitää taklata, jotta ilmastonmuutos voidaan taklata.
Lähteet
- Design Council. (2019, September 10). What is the framework for Innovation? Design Council’s evolved double diamond (designcouncil.org.uk)
—
FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen sivut (lahienergia.org) jatkuu elokuulle 2023. Tänä aikana on tarkoitus tuottaa oppimiskomponenttien sisältö ja kehittää laajemmin metodologiaa jatkuvan oppimisen tueksi. Tarkoitus on myös liittää oppimiskomponentit laajempaan energiasiirtymää tukevaan koulutusverkostoon, tämän vuoksi sisällöt tuotetaan suomeksi, ruotsiksi ja valikoidusti myös englanniksi.
Ei kommentteja