Suomeen muuttavilla perheillä on tarve ja velvollisuus tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Miten erilaisista koulutus-, kulttuuri – ja kielitaustoista tulevat ihmiset löytävät oikean koulutusvaihtoehdon varhaiskasvatusiän ylittäneille lapsilleen tai itselleen?
Oppivelvollisuusikä on nostettu Suomessa 18 vuoteen (1) eli kaikilla peruskoulunsa päättäneillä on edessä seuraavan asteen koulutusvalinnat. Ammattiopintoihin, lukioon, oppisopimus vai jokin näiden yhdistelmä? Mihin pitää mennä jos haluaa sote-alalle, opettajaksi tai tubettajaksi? Mistä koulusta valmistuu floristiksi? Oppivelvollisuuden nostamisen myötä myös opinto-ohjausta vahvistetaan, peruskoulun jälkeisiin valintoihin tuetaan jo yläkoulussa ja toisen asteen koulutuksissa avataan tietä jatko-opintoihin (2).
Infografiikkaa ja henkilökohtaista ohjausta
Infografiikkaa käytetään, kun informaatiota eli tietoa halutaan esittää kiteytetysti graafisessa muodossa. Infografiikka auttaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia visuaalisesti. Infografiikalla voidaan esittää tietoa esimerkiksi ammateista ja niihin tähtäävien opintojen vaihtoehdoista. Näistä tiedoista koottu informoiva kuva ei kuitenkaan yksin riitä kertomaan, mitä aloja on olemassa tai mitä juuri sinä voisit opiskella. Näitä kysymyksiä täytyy käydä läpi oppilaanohjauksessa.
Suomessa on tarjolla valtava määrä erilaisia koulutusaloja, mutta usein uravalintoja tekevät nuoret opiskelijat tietävät niistä vain murto-osan. Yleensä opiskelualaa lähestytään tunnetun ammatin kautta: haluaisin insinööriksi, laborantiksi, sairaanhoitajaksi tai juristiksi. Valintoihin vaikuttavia olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa, minne kaverit menevät, millainen koulutustausta perheessä on, millainen mahdollisuuksien avaruus koulutusjärjestelmästä juuri minulle näkyy?
Koulutusvalintojen taustalla olevat syyt ja vaikutusketjut eivät näy tai muutu yksittäisillä kuvilla, mutta infografiikasta voi silti olla hyötyä tulevaisuutta koskevien päätösten tukena. Ammattien ja töiden koko kirjo täytyy hahmottaa kuitenkin muuta kautta. Opiskelijoille tulee antaa kaikki mahdollinen tieto ja tuki opiskeluvalintojen tekoon.
Toiminnalliset ryhmäharjoitteet infografiikan käsittelyn tukena
Koulutusjärjestelmämme on infografiikkaa monimutkaisempi ja sen nyansseihin tutustuminen on nuorten ohjaajien asiantuntemuksen varassa. CONNEXT for inclusion -hankkeen teoksessa Kohti sopivaa opiskelupaikkaa – Infografiikka Suomen koulutusjärjestelmästä opinto- ja uraohjaukseen (PDF) kuvataan ytimekkäästi opiskelua suomalaisissa oppilaitoksissa ja antaa pelkistetyn kuvan erilaisista opintopoluista ja koulutusvaihtoehdoista.
Kuva 1. Infografiikka suomalaisesta koulutusjärjestelmästä opinto- ja uraohjausta varten.
Infografiikka mainitussa teoksessa luotu erityisesti peruskouluaan päättäville, valmentavissa ryhmissä opiskeleville tai nuorten huoltajille.
Toiminnallinen infografiikka tukee ohjaustyössä ja sitä voi käyttää:
- yksilöohjauksen tukena
- ryhmätyöskentelyn pohjana
- opetusmateriaalina oppitunnilla
- muistin tukena seinällä.
Infografiikka toimii parhaiten vuorovaikutuksessa ja sisältää ohjeet toiminnallisiin tehtäviin. Sitä ei ole tarkoitettu itseopiskeluun, mutta se on henkilökohtaistamisen väline – miten suomalaisen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet koskevat minua? Kuvat kertovat oppilaitosten lisäksi erilaisista oppimisen ja opiskelun tavoista:
- Miten haetaan?
- Opiskelun kesto
- Kielitaitoon liittyvät vaatimukset
- Itsenäisen työn määrä
- Käytännönläheisyys vs teoria
- Lopputyön muoto
- Mihin tutkinnolla voi työllistyä
Infografiikan käsittelyä varten kehitettiin myös toiminnallisia ryhmäharjoitteita, jotka esimerkiksi liikunnan ja liikkeen kautta innostavat infografiikkaan perehtymiseen ja oman opintopolun pohtimiseen sekä pienissä että isoissa ryhmissä.
Toiminnallisuus ja ryhmätyöskentely tukevat suomalaiseen koulutusjärjestelmään tutustumista ja innostavat keskusteluun oppijoiden kesken. Aiemmissa testityöpajoissa keskustelut oppijoiden kesken koskivat esimerkiksi
- opintojen teoria- ja käytännönosuutta
- kielitaitovaatimuksia
- saman alan vastaavuuksia eri oppilaitoksissa
- opintopolkujen joustavuutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Pienissä, erillisissä työpajoissa voi käsitellä infografiikan eri alueita esimerkiksi
- ammattikorttien
- tietovisojen
- visualisoivien pohdintakysymysten
- pelillisten menetelmien kautta.
Kokemuksia infografiikan käytöstä
Infografiikka-koulutuksia järjestettiin muun muassa helsinkiläisten ammattiopistojen valmentavissa (valma) ryhmissä. Valmentavien ryhmien opiskelijat olivat taustaltaan erilaisia iän, koulutuspohjan, kielitaidon ja koulutusjärjestelmän tuntemuksen suhteen. Yhdessä ryhmässä monet halusivat datanomiksi ja tiesivät missä alaa opiskellaan, toisessa koulutusvaihtoehdot ja omat kiinnostuksen kohteet olivat enemmän auki. Koulutukset herättivät aktiivista keskustelua kaikissa ryhmissä ja virittivät ajatuksia seuraavasta opiskelupaikasta.
Kielitaito on olennainen tekijä koulutusvalintoja tehdessä – eri aloilla vaaditaan erilaista kielitaitoa ja vaihtoehtojen ymmärtäminen vaatii usein hyvää suomenkielen tai englannin taitoa. Koulutuksiin osallistui suomea äidinkielenään puhuvia ja monia suomi toisena kielenä eli S2-oppilaita. Kuvien käyttäminen oli helppoa ja keskustelu ammateista sujui.
Yksittäisen koulutuskerran perusteella on vaikeaa arvioida, laajensiko infografiikka jo aiemmin tehtyjä valintoja. Monet tiesivät jo mihin aikoivat hakea opiskelemaan tai töihin, mutta infografiikan pohjalta käydyt keskustelut osoittivat, että keskusteleminen ja kertaaminen kannattaa: esimerkiksi sosiaali-, ja data-alaa voi opiskella kaikilla tasoilla ammattikoulusta tohtoritutkintoon asti. Sosionomin tutkintoon kuuluu monta harjoittelua, sosiologin ei yhtään. Infografiikka kertoo myös millaista opiskelu eri koulutusasteilla on, teoriaa vai käytäntöä, itsenäistä töitä vai ryhmätöitä jne.
Opiskelijoiden pohjatiedot ovat erilaisia: jotkut tietävät, että kaksoistutkinnolla voi hakea toisen asteen koulutukseen, joku tietää että urheiluvalmentajan koulutuksia järjestetään urheiluopistoissa, eräoppaaksi voi opiskella monimuotototeutuksena, oppisopimuspaikkaa voi hakea melkein mistä vain ja puutarha-alan ammattitutkinto (floristi) kestään n.1,5 vuotta.
Koulutuksista huolimatta jää myös kysymyksiä, jonka vastauksia emme tiedä: miten valma-ryhmässä oleva nuori, joka puhuu viittä kieltä, joista yksikään ei ole suomi tai englanti, pääsee Suomessa juristiksi? Miksi niin moni nuori nainen haluaa sairaanhoitajaksi? Onko sattumaa, että yli puolet ryhmän pojista haluaa logistiikka-alalle?
Tervetuloa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, kaikki uudet oppijat!
Kirjoittaja
Johanna Niemi (VTM) työskentelee projektiasiantuntijana Metropoliassa ja toimii arviointiasiantuntija CONNEXT for inclusion -hankkeessa.
Lähteet
- Oppivelvollisuuslaki (Finlex.fi)
- Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma (PDF)
- CONNEXT-hanke
Ei kommentteja