Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Arkistoa kesäkuu, 2019

1

Mentorointi on oiva mahdollisuus

vierailija · 26.6.2019
Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash.com

Mentorointi on vuorovaikutukseen ja luottamuksellisiin keskusteluihin pohjautuva epämuodollinen menetelmä, jolla tietoa ja osaamista välittyy kokeneemmalta osapuolelta kokemattomammalle. Mentorointia voidaan soveltaa monenlaisiin tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatussa mentorointiohjelmassa tavoitteena on oman osaamisen ja työelämävalmiuksien tunnistaminen, vaihtoehtoisten urapolkujen hahmottaminen sekä tutkinto-ohjelmassa opitun soveltaminen uusiin ja muuttuviin ammatillisiin konteksteihin.

Oiva-mentorointimallissa opiskelijat pääsevät osallistumaan mentoreiden ohjaamiin ryhmämentorointityöpajoihin, mentoreiden yksilötapaamisiin sekä ohjattuihin vertaismentorointikeskusteluihin. Tulevaisuusajattelu, mahdollisuusajattelu ja opiskelijoiden mentorointiin suuntautuvan mielenmaiseman kehittäminen ovat mallin keskiössä.

Oiva-hankkeen podcastissa kulttuurituotannon lehtori ja Oiva-mentorointimallin kehittäjä Johanna Wartio keskustelee vertaismentorointia tutkimusvälineenä käyttäneen musiikin tohtori Susanna Mesiän kanssa mentoroinnin ja ammatillisen dialogin mahdollisuuksista.

Mentoroinnin sisällön yhteiskehittely on ollut opiskelijoille merkittävä osallistava vaikuttamisen muoto. Podcastissa keskustellaan myös vaikuttamisen ja motivaation merkityksestä aikuispedagogiikassa.

Podcastin on toimittanut ja tuottanut lehtori Johanna Wartio.

Lähteet

  • Collin, K., Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro.
  • Haapakorpi A., Onnismaa J. 2014. Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 41/2014.
  • Mesiä, S. 2019. Developing Expertise of Popular Music and Jazz Vocal Pedagogy Through Professional Conversations: A collaborative project among teachers in Nordic countries’ higher music education. Sibelius-Akatemia. Väitös.
  • Sillanpää, P. 2015. Opiskelijoiden vertaisryhmämentorointi Oulun ammattikorkeakoulun journalismikoulutuksessa. Lapin yliopisto. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Rovaniemi. Hakupäivä 19.6.2019.

Kirjoittajat

Johanna Wartio työskentelee kulttuurituotannon lehtorina sekä asiantuntija ja tutkijalehtorina Oiva – oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa hankkeessa. Hän on valmistunut vuonna 2006 Royal Holloway University of London yliopistosta taiteen maisteriksi ja suorittanut vuonna 2008 National Film and Television Schoolista käsikirjoituskehittäjän korkean-asteen jatkotutkinnon. Hän toimii myös Voimaa elokuvasta – yhteisöllinen elokuvaklubi hankkeen projektipäällikkönä ja Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymän Osallisuus ja yhteisöllisyys-työryhmän asiantuntijana.

Susanna Mesiä työskentelee musiikin lehtorina sekä asiantuntijalehtorina Oiva – oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa hankkeessa. Hän on väitellyt toukokuussa 2019 Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtoriksi tutkimuksellaan Developing Expertise of Popular Music and Jazz Vocal Pedagogy Through Professional Conversations: A collaborative project among teachers in Nordic countries’ higher music education. Mesiän aiempi artikkeli löytyy Laulupedagogit ry:n Laulupedagogi 2015-2016 julkaisusta.

Oiva – oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jossa kehitetään ammattikorkeakoulujen osaamista ja edistetään opiskelijoiden työllistymistä ja mielekkäitä työuria. Hankkeen (1.4.2018–31.12.2020) päätoteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu, jossa vastuuyksikkönä toimii musiikin osaamisalue. Osatoteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu (teatteri-ilmaisun ohjaajat), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (kulttuurituottajat), Hämeen ammattikorkeakoulu (ympäristösuunnittelijat) sekä Lapin ammattikorkeakoulu (liikunnanohjaajat). Hankkeen etenemiseen, muihin toimenpiteisiin ja tuloksiin voit tutustua hankkeen kotisivuilla.

0
ammatillinen kasvuMentorointioiva-hankeopiskelijatpodcasttyöllistyminen
Kommentoi (1)
0

Tarkoitus ei pyhitä keinoja

vierailija · 20.6.2019

Entisessä kotikaupungissani Lahdessa talviurheilu on aina ollut kova juttu. 1970-ja 80-luvuilla oli lähes itsestään selvää, että kaikki kynnelle kykenevät menevät Salpausselän kisoihin. Koululaisliput olivat edullisia ja siksi tylsempääkin kisaa kannatti lähteä katsomaan. Usein värjöttelimme terävässä pakkassäässä hiihtostadionilla tuntikausia. Katsomoissa kiertelevien myyjien lämpölaatikoista ostetut kuumat kaakaotetrat lämmittivät vain hetken. Oleellisinta oli vahtia seuraavan hiihtäjäsankarin sivakoimista maalialueelle. Tuolloin oli mahdotonta kuvitellakaan, että monien, esimerkiksi DDR:n urheilijoiden tuloskuntoa oli ryyditetty kemikaaleilla, joiden anniskelusta ja käytöstä huolehdittiin valtiollisella tasolla. Lopulta vuosituhannen vaihteessa syntyi Suomessakin skandaali, jonka tapahtumat lienevät saaneet jännityselokuvien käsikirjoittajat kateelliseksi. Muutamat ihaillut ja esikuvallisina pidetyt suomalaiset huippuhiihtäjät osoittautuivat dopingin käyttäjiksi ja heidän toimintansa oli siunattu kattojärjestöjen johdon toimesta. He ajautuivat tilanteeseen osin omasta tahdostaan, ehkä osin tahtomattaankin. Joka tapauksessa, toiminta varjostaa kansallisen hiihtourheilun mainetta edelleen. Siksi, että tärkeintä oli saada ja saavuttaa tuloksia, ei se millä konsteilla ne saatiin.

Kilpailu, johon kukaan ei osallistu

Saksalainen Plagiarius-palkinto on kummallinen tunnustus, sillä sen saamista kukaan ei tavoittele. Ja kuitenkin se myönnetään vuosittain, vieläpä arvovaltaisen asiantuntijaraadin toimesta. Leikillisen palkitsemisen tavoite on vakava: tuoda julkisuuteen toimijoita, jotka häikäilemättömästi anastavat toisten tekemiä luovan työn tuloksia ja laittavat niitä omiin nimiinsä. Mitalisijoilla on viime vuosina ollut lähes poikkeuksetta Kaukoidässä toimivia yrityksiä, jotka ovat onnistuneet hämmästyttävällä tarkkuudella tuottamaan täydellisiä, mutta teknisesti heikkolaatuisempia kopioita mitä moninaisimmista tavaroista ja laitteista. Kehittyneiden valmistusmenetelmien myötä teknologian jäljentäminen onkin nykyään helpompaa kuin koskaan. Viime vuonna palkintosijoille ylsi mm. kokonaisen vesileikkipuiston kopio.

Molemmissa tapauksissa motiiveja voi vain arvailla. Onko niin, että tarjolla oleva tulos on niin paljon houkuttavampi, kuin tietoisuus kiinni jäämisen riskistä? Tai että hyöty on joka tapauksessa saatu, kun mahdollinen vilppi on paljastumassa? Tai, että tekijä kokee olevansa niin ylivertainen, että ei jää kiinni?

Tutkimustuloksia, mutta miten?

Tutkimuksena esitetään nykyään julkisuudessa toimintaa, jolla on tutkimuksen kanssa tekemistä vain nimeksi. Tämä on omiaan hämärtämään ymmärrystä tutkimustyön luonteesta ja ominaispiirteistä. Levein siveltimenvedoin kuvaten: tutkimuksen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa ja kysyä kysymyksiä. Ja, että tutkimus ei aina tuota vastauksia, vaan uusia kysymyksiä. Kaikki tämä vie aikaa. Ja voi myös käydä, että tulos on, että tulosta ei saada. Jos näitä perusprinsiippejä ei ymmärretä, voidaan kuvitella, että asian keskiössä onkin käytetty panostus ja siitä seurauksena syntyvä tulos. Ja, että vähän oikaisemalla tulos voidaan saada helpommin ja nopeammin, kuin epävarmalla, pedantisti tehdyllä tutkimustyöllä.

Hatara käsitys tutkimuksesta on nähtävissä iltapäivälehdissä ja sosiaalisen median uutisvirrassa, jossa esitellään selvityksiä ja kyselyitä ja väitetään niiden olevan tutkimuksia. Samaan virheeseen sorrutaan jopa laatusanomalehdissä. Katukyselyssä kerättyjen mielipiteiden perusteella vedetään yhteen jokin johtopäätös. Kun se uutisoidaan näyttävästi, voi lukijalle syntyä mielikuva, että kyseessä on tutkimus.

Tutkimus- ja kehitysprosesseissa ajattelulle olisi oltava aikaa, mutta päälle painavat deadlinet. Hiljaiset puurtajat saavat toki puurtaa, mutta heidän tutkimustyönsä ei saa rahoitusta. Vain huipulla esiintyminen tuo rahaa ja mainetta. Julkaisujakin pitäisi tehdä paljon, jotta säilyttää asemansa tiedemaailmassa. Oppilaitoksissa työnantaja voi vihjailla, että olisi hyvä, jos jokin työ tulisi pikaisesti valmiiksi. Rahoittajakin odottaa tietenkin onnistumisia ja hyviä tuloksia. Tehoja pitää saada irti ja rahoille vastinetta. Yliopistojen ranking-listat ruokkivat nekin kiirettä, ja se taas luo ankaria kilpailuasetelmia tutkijoiden välille ja estää tutkimukselle ja kehitystyölle leimallista hitautta ja epävarmuutta. Tai opiskelijalla on paine päästä valmistumaan. Saattaa tulla kiusaus käyttää jotakin toisen tekemää, ja koettaa liittää se huomaamattomasti oman työnsä sisältöön. Tai muokata omia tutkimustuloksia suotuisaan suuntaan. Asetelma vilppiin on valmis, kun tutkimus- ja kehitystyö on muuttumassa yhä enemmän huippu-urheiluksi, jossa nopeilla ja näyttävillä lopputuloksilla on korostunut merkitys.

Onks tietoo?

Verkon rajaton informaation ja tiedon määrä mahdollistavat aineistojen yhdistelemisen, hyödyntämisen ja tulkitsemisen sellaisessa mittakaavassa ja tavoin, josta aiemmat tutkimussukupolvet saattoivat vain haaveilla. Toisaalta se merkitsee, että tänä päivänä maailmassa on valtavasti tietoja, joiden oikeellisuuden tarkistaminen on haasteellista. Samalla tiedon omistajuussuhteet helposti hämärtyvät. Siksi on erityisen tärkeää aina huolellisesti viitoittaa polku lähteille: mistä tiedot ovat peräisin ja kenen toimesta ne on tuotettu ja ketkä ne omistavat. Monimutkaistuvassa maailmassa virheitä voi sattua kokeneillekin tutkijoille. Valitettavasti säännöt pitää kuitenkin osata, jos mielii pelata rehellistä peliä. Tämän tiesivät jo roomalaiset, jotka tapasivat sanoa: Ignorantia iuris quod quisque tenetur scire neminem excusat – ”se, että ei tunne lakia ei vapauta ketään vastuusta.” Varsin naseva ohje, myös kenelle tahansa tutkimustyötä tekevälle.

Tukihenkilö neuvoo ja opastaa

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut vuonna 2012 ohjeistuksen, Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Ohjeistuksessa kuvataan mm. millaisia ovat hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaukset ja miten asian käsittelyprosessi etenee. Myös ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan näitä ohjeita. Siksi jokaisen ammattikorkeakoulussa työskentelevän kannattaa tutustua tähän ohjeistukseen, vaikka ei omassa työarjessaan aina olisikaan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa tekemisissä.

Mitä sitten tehdä, jos epäilee hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausta? Tai, jos esimerkiksi epäilee, että on itse joutunut HTK-loukkauksen kohteeksi? Matalan kynnyksen neuvontaa saa tutkimuseettisiltä tukihenkilöiltä. Tukihenkilö opastaa HTK-prosessin kulusta ja ohjaa kääntymään organisaation ylimmän johtajan puoleen, neuvoo tarvittaessa kirjallisen HTK-ilmoituksen laadinnassa ja antaa tarvittaessa prosessiin liittyviä neuvoja ja tukea osapuolille, myös prosessin kuluessa. Tukihenkilö on aina puolueeton, eikä ota kantaa, onko loukkaus tapahtunut tai ei. Hän ei osallistu mahdollisen HTK-prosessin tekoon. Tukihenkilötoiminta on ehdottoman luottamuksellista.

Tarjolla tänään: hyvät yöunet

Ihannemaailmassa tukihenkilö olisi tarpeeton, kuten olisi moni muukin pahassa paikassa apua tarjoava taho. Ihannemaailmassa tutkijat ymmärtävät, että heillä on vastuita ja velvollisuuksia. He osaavat ja toimivat niin, että vilppiin tai muuhun arveluttavaan tai moitittavaan ei ole aihetta. Aikaa on, työt tehdään rauhassa, merkittävien havaintojen annetaan tulla, jos ovat tullakseen. Siinä maailmassa tutkimuskäytännöt ovat aina eettisiä. Ja ollaan rehellisiä: tunnustetaan toisten tutkijoiden tekemän työn arvo.

Tuloskeskeiseen omavoitonpyyteisyyteen yhä enemmän pyrkivässä tutkimusarjessa tukihenkilöille on tarvetta. Toisaalta tilanne on Suomen osalta varsin valoisa. TENK:n vastikään julkaiseman Tutkimusetiikan barometrin mukaan tiedevilppi on meillä edelleen harvinaista. Tämä on vaalimisen arvoinen asia.

Niin lattealta, kuin se kuulostaakin, huijaaminen ei kannata, tutkimus- ja kehitystyössäkään. Vastuun ottaminen ja kaiken tarkistaminen moneen kertaan voi joskus olla raskasta. Mutta viimekädessä se myös keventää mieltä ja parantaa yöunta, kun voi päivän päätteeksi ajatella, että kaikki on tullut tehtyä niin hyvin kuin vain voitiin ja osattiin.

Kirjoittaja

Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

+1
Plagiarius-palkintotutkimustutkimusetiikkavilppi
Kommentoi (0)
0

Tulevaisuutta rakennetaan tänään

Eija Raatikainen · 18.6.2019

Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantatutkimuksen mukaan [1] vuonna 1997 syntyneistä lapsista suurin osa voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Osalla lapsista on kuitenkin ollut hyvinvointia haastavia riskejä elämässään, sillä esimerkiksi psykiatrisen diagnoosin oli tutkimuksen mukaan saanut noin viidesosa (20,7 %). Myös rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %).

Tulevaisuutta hahmottelemassa

Nuori voi kokea tulevaisuuden innostavaksi ja kiehtovaksi — tai uhkaavaksi ja pelottavaksi. Ihminen yrittää kokemansa pohjalta sopeutua tulevaan tai toimia itse aktiivisesti toivomansa tulevaisuuden luomiseksi. (Rubin & Kaivo-Oja 2010.) Framerin (2003) tutkimuksen mukaan positiivisella asennoitumisella tulevaisuuteen on todettu olevan vaikutusta siihen, kuinka paljon nuoret kokevat psykologisia ja sosiaalisia haasteita.

Nuoret, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen negatiivisesti kokevat enemmän haasteita. Nuoruuteen ja nuoren identiteetin muodostamisen kehitystehtävään liittyy oleellisesti tulevaisuussuuntautuneisuus (Future orientation). Tämä tarve tulevaissuuntautuneisuuteen on samansuuntaista kulttuurista tai yhteiskunnasta riippumatta (Framer 2003). Tulevaisuusorientaatiolla tarkoitetaan aktiivista ja tietoista tulevaisuuden haltuunottoa (Heinonen, Ruotsalainen & Kurki 2012).

Tulevaisuuden ohjausmenetelmät ja välineet

MOTIIVI-hankkeessa on kehitetty tulevaisuussuuntautuneita ohjausmenetelmiä yksilö- ja ryhmäohjauksen tarpeeseen. Tulevaisuusorientaatiota on lähestytty kolmen ohjaavan kysymyksen kautta. Nämä ovat ”Kuka minä olen?”, ”Mitä minä osaan?” ja ”Mihin minä pystyn?”. Kysymykset sisältävät ajatuksen identiteettityöstä, itsensä hahmottamisesta suhteessa muihin ihmisiin ja maailmaan.

”Mitä minä osaan” -kysymyksellä herätellään ajattelemaan omia taitoja, myös sellaisia joista nuori ei välttämättä ole tietoinen, tai ei osaa nimetä niitä taidoikseen. Taidot tuodaan esille, ja ne integroituvat osaksi sitä, kuka minä olen. Minä pyritään näkemään positiivisessa, osaavassa valossa. Kysymys ”Mihin minä pystyn?” nostaa esille myös terveysnäkökulman. Mikä on toimintakykyni? Kuinka voin? Kuinka huolehdin terveydestäni, unesta, mielen hyvinvoinnista?

Näiden kolmen kysymyksen valossa luodaan omaa suhdetta tulevaisuuteen. Minusta tulee pystyvä, osaava ja toimintakykyinen nuori, joka uskaltautuu hahmottelemaan tulevaisuuttaan. Nuori tarvitsee avukseen kunnioittavaa, aikaa-antavaa ja läsnä olevaa ohjausta (Raatikainen 2018a; 2018b).

Hankkeessa kehitetyt (ryhmä)ohjausmallit mahdollistavat tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen ja vahvistavat ammattilaisten mahdollisuuksia tukea nuorten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työelämävalmiuksia.

Lisätietoja menetelmistä ja toimenpiteistä hankkeen webbisivuilta.

Lähteet

  • Framer, G. L. 2003. The Dimensionally of Youths’ Oriented Interest. Journal of Social Service Research, 29:2, 1 – 40.  
  • Heinonen, S., Ruotsalainen, J. & Kurki, S. 2012. Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu e-julkaisuja 4/2012. Turun Yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
  • MOTIIVI – nuorten tulevaisuussuustyöskentelyn uudet menetelmät.
  • https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/motiivi/
  • Raatikainen, E.2018a. Nuoren identiteetin rakentaminen kohtaamisessa. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. Osoitteessa http://kohtaanuori.metropolia.fi/ . Luettu 2.6.2019.
  • Raatikainen, E. 2018b. Ohjaavia kysymyksiä nuoren sisäisen motivaation herättämiseksi. Teoksessa Rautiola, T. & Ala-Nikkola, E. (toim.) Kohtaa nuori – Kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen. http://kohtaanuori.metropolia.fi/
  • Rubin, A. & Kaivo-Oja, J. 1999. Towards a futures-oriented sociology. Journal International Review of Sociology. Revue Internationale de Sociologie. Volume 9, 1999 – Issue 3. Osoitteessa
  • https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03906701.1999.9971322?journalCode=cirs20.Luettu 11.4.2019.
  • Tulevaisuusohjaus 2019. Osoitteessa http://tulevaisuusohjaus.fi . Luettu 11.5.2019.
  • [1] ”Suomi lasten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten elämänkulkua täysi-ikäisyyteen asti. Raportissa tarkastellaan lasten hyvinvointia usealla ulottuvuudella: koulumenestys, somaattinen ja psyykkinen terveys, kuntoutus, lastensuojelu ja rikollisuus. Lasten hyvinvointia peilataan suhteessa perheen tilanteisiin, kohortin vanhempien sosioekonomisten, terveydellisten ja perhesuhdetilanteiden kautta. Lasten hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkastellaan myös alueellisesti, lähialueen kautta, maakuntatasolla, sekä kaupunki–maaseutu-luokitteluin. Aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimusaineistoa, johon on kerätty useita eri rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1997 syntyneistä henkilöistä sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Raportti on jatkoa vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantatutkimukselle” https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • [2] (Social Work in the Digital Age – How Digital Developments and Digital Inequalities Shape Modern Discourse in Social Work Theory and Practic https://web.fhnw.ch/plattformen/hsa-summerschool)

 

0
minuusMOTIIVI-hankenuorettulevaisuus
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, hanketyön ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen. Tällä hetkellä hän toimii viestintäsuunnittelijana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Liikkuminen kriisissä

    22.4.2021
  • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista

    15.4.2021
  • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia

    8.4.2021

Arkisto

  • ▼2021 (21)
    • ▼huhtikuu(4)
      • Liikkuminen kriisissä
      • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
      • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
      • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
    • ►maaliskuu(5)
      • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
      • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
      • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
      • Innovation in a pandemic world and beyond
      • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
    • ►helmikuu(6)
      • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ►2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ►huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ▼2019 (55)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ▼kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Tikissä
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.