Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Arkistoa kesäkuu, 2016

0

Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?

Pirjo Koski · 30.6.2016

Opiskelijat ovat laulaneet suvivirren ja olen jäänyt ansaitulle vapaajaksolle Juhannusviikolla. Lukukauden lopputtua on aikaa pohtia vastausta otsikossa esittämääni kysymykseen ikään kuin yhteenvetona menneelle lukukaudelle.

Työssä onnistumisen kokemukset voivat olla hyvin erilaisia, mutta niitä tarvitaan.

Psykiatri Ben Furmanin mukaan onnistumisen kokemuksen lisäksi  työssä on tärkeää motivaatio, ongelmien ratkaisu, toisiin vaikuttaminen ja kritiikin vastaanottaminen. Onnistumisen kokemuksesta tulee keskustelemalla ja osallisuudesta kiittämällä kaikkien yhteinen.

Organisaatio-  ja sosiaalipsykologi Marjo-Riitta Ristikangas korostaa, että ”Työssä onnistuminen alkaa luottamuksesta ja arvostuksesta”.  Itsensä arvostaminen on tärkeää,  koska se heijastuu työpaikalla käyttäytymiseen. Itseluottamus rohkaisee heittäytymään erilaisiin asioihin ja tilanteisiin ja antaa myös rohkeutta epäonnistua. Haastavissa tilanteissa unelmointi, sparraus ja innostaminen sekä sopivan huumorin käyttö edistävät työntekoa. Positiivisuus, kiittäminen ja hymy vaikuttavat puolestaan tunnelmaan.

Jari Hakasen mukaan työnteko onnistuu parhaiten, jos kokee työn imua (work engagement). Työn imu ilmenee tarmokkuuden kokemuksena ja energisenä olona. Työpaikalle on mukava mennä.  Työn imua kokeva omistautuu työlle ja kokee oman työnsä tärkeänä ja inspiroivana. Työn imusta kertoo myös uppoutumisen tila,  flow-kokemus. Tällaisessa tilassa aika kuluu kuin huomaamatta ja jo työn tekeminen tuntuu palkitsevalta, etenkin jos tulokset näkyvät ja niistä kiitetään.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan  jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa työilmapiiriin, mutta siihen vaikuttaa myös yhteiset tavoitteet, työtehtävien ja vastuualueiden selkeys, kunnossa olevat pelisäännöt ja toimintatavat, käyttöön otetut henkilöstön kyvyt, taidot ja luovuus, sujuva yhteistyö sekä usko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin. ”Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa”.

Mielestäni seuraavat asiat ilmaisevat TKI- opettajalle, että hän on onnistunut työssään

Myönteinen työilmapiiri
Avoimuus ja omien ja työkavereiden vuorovaikutustyylin hyväksyminen, vahva usko ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin sekä  positiivisuus ja sparraus  vaikuttaa työilmapiiriin ja lisää tätä kautta onnistumisen mahdollisuuksia ja kokemuksia.

Opetuksessa toteutuu yhteistoiminnallinen pedagogiikka
Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallinen oppiminen sitouttaa opiskelijoita TKI:n oppimiseen sekä edistää samalla opiskelijoiden työelämätaitoja.  Sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta katsottuna onnistuminen on prosessi ja yhteistoiminnan tulos. Opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat opettajat varmistavat yhdessä sen, että yhteistoiminnallisen pedagogiikan periaatteet toteutuvat.

Opiskelijapalautteen antaminen ja saaminen
Palautteen antaminen on yksi tärkeä osa oppimista. Palautteen avulla opettajat voivat sekä arvioida että kehittää opetustaan. Rakentava palaute kannustaa jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on parantaa sekä opetuksen  tuloksellisuutta että työelämän laatua.

Opintopisteiden kertyminen
Opintojen sekä opetuksen kannalta on tärkeää se, että opiskelijat toimivat sekä tavoitteellisesti että suunnitelmallisesti, pyrkien suorittamaan opintonsa sovitussa aikataulussa.  Tärkeää on myös se, että  TKI- opintojaksot ja niihin liittyvät tehtävät ja kokeet sekä opinnäyte-, innovaatio- ja kehittämistyöt arvioidaan sovitun ajan puitteissa.

Laadukas hankesuunnittelu sekä ulkoisen rahoituksen saaminen
Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun TKI- opettajat rohkenevat heittäytyä uusiin tilanteisiin, kuten hankesuunnitteluun, kiireenkin keskellä. Sujuva yhteistyö, avoin vuorovaikutus, omien kykyjen ja taitojen sekä luovuuden käyttö motivoi ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia, mutta myös kokemuksia.

Seuraavan lukuvuoden opetuksen ja  töiden suunnittelu
Onnistumisen kanalta on tärkeää, että opettajille jää aikaa suunnittella työnsä ennen vapaajaksolle lähtemistä. Osa suunnittelusta toteutuu  opettajien yhteistyönä pienryhmäpalavereissa, neuvotteluissa ja kokouksissa. Osan opettaja tekee yksinään. Onnistunut yhteistyö tukee yksin tekemistä ja mahdollistaa työhön uppoutumisen,  flow-kokemuksen saavuttamisen.

Tunnustuksen saaminen ja osallisuudesta kiittäminen
Onnistumisista keskusteleminen ja osallisuudesta kiittäminen on tärkeää, koska silloin onnistumisen kokemuksesta tulee kaikkien TKI- opettajien yhteinen. Tunnustusta ja kiitosta tiimin jäsenet voivat jakaa myös toinen toisilleen.

 

Kiitos onnistuneesta lukukaudesta ja hyvää kesää kaikille!

Metropolian stategia 2020

0
onnistuminenopettajatki
Kommentoi (0)
0

Puolisen vuotta jälkeenpäin

Katri Myllylä · 29.6.2016

Lehtorin arki voi ammattikorkeakoulussa olla hektistä. Reilun puolen vuoden aikana on opintojaksojen, tuutoroinnin, opinnäytetyöskentelyn organisoinnin ja ohjauksen sekä muiden työtehtävien rinnalla kulkenut hanketyöskentely, jota olen viime viikkoina blogiteksteissä jälkikäteen tarkastellut.

 

Kansainvälisen kumppanuushankkeemme kolmas työpaja oli 14.-15.1.2016 Tallinnassa. Teemana oli ongelmaperustainen ja tutkiva oppiminen. Minua ja Patrick Ausderauta oli pyydetty valmistelemaan osio ongelmaperusteiseen oppimiseen liittyen, erityisesti selkeästi strukturoitujen ongelmien näkökulmasta. Työpajan muista osioista vastasivat Nataša Hoić-Božić ja Ivona Franković (University of Rijeka) sekä Kai Pata ja Mart Laanpere (Tallinn University).

 

Tämän työpajan suhteen oli matkan varrella enemmänkin ongelmia, joita voi kuulua hanketyöskentelyyn. Näistäkin selvisimme.

 

Olin varannut matkatoimiston kautta majoituksen ja laivaliput jo ajoissa ennen lomille lähtöä ja kauhukseni huomasin töihin palattuani, dokumentteja tulostaessani, että paluumatka oli toimittamistani selkeistä tiedoista huolimatta varattu edellisen vuoden puolelle. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu, mutta yllättävän paljon pikkujuttujen selvittelyyn voi mennä aikaa. Juuri silloin kun viikon aikana on käynnistettävänä monta isoa kokonaisuutta ja työajasta reilu kaksi vuorokautta kuluu ulkomailla.

 

Enemmän päänvaivaa kuitenkin itselleni aiheutti työpajan teeman tiukka ennakkorajaaminen, joka tuli meille yllättäen annettuna. Opetuksessani olen soveltanut niin ongelmaperusteisen kuin tutkivan oppimisen periaatteita. Mutta aihekokonaisuuksissa, joita opetan, ennakkoon tarkasti strukturoidut ongelmat ja ajatus prosessin myötä (yhteen) oikeaan ratkaisuun päätymisestä eivät ole relevantteja. Sen sijaan työskentely kompleksisten ilmiöiden kanssa nivoutuu vahvasti esimerkisi tarkasteltavien mediailmiöiden ymmärtämiseen.

 

Hyödynnän työssäni erilaisia digitaalisia välineitä, mutta etenkin Patrickilla on tähän tieto- ja viestintätekniikan puolelta vahvempaa osaamista. Minä pyrin huomioimaan pedagogisia tavoitteita ja niiden vaikutuksia tulevaan työpajaan. Muodostimme toisiamme täydentävän tiimin, jossa molemmilla oli toki perusymmärrys ja osaaminen sekä pedagogiikasta että tekniikasta. Alkutuskailujen jälkeen pääsimme etenemään materiaalien työstämisessä.

 

Toimme käsittelyyn esimerkkejä luonnontieteiden ja kielten opetukseen liittyen pyrkien näin huomioimaan osallistujien taustat ja mahdolliset tarpeet. Tiesimme myös, että työskentely jatkuisi teemaa laajentaen, joten oli luontevaa painottaa myös kysymyksiä siitä, miksi tietty menetelmä valitaan ja mitä osaamista tavoitellaan. Osallistujat saivat valita itse mahdollisen ongelman tai hyödyntää annettuja vaihtoehtoja. Näin he voisivat jatkaa aiheen käsittelyä työpajan jälkeen.

 

Digitaalisten työkalujen suhteen pyysimme osallistujia tutkailemaan ja arvioimaan eri vaihtoehtoihin liittyviä mahdollisuuksia ja rajoitteita työskentelyprosessin eri vaiheissa, kuten ideoinnin, keskustelun, äänestämisen, päätöstenteon, yhteistoiminnallisen sisällön kehittelyn sekä tulosten esittelyn ja jakamisen apuvälineinä. Lisävinkkejä voit löytää esimerkiksi Patrickin blogitekstistä.

 

Saimme osiostamme kiitosta siitä, että tarjosimme useita välinevaihtoehtoja testattaviksi ja arvioitaviksi. Vaihtoehtoisia tieto- ja viestintätekniikanvälineitä tarjotessamme pyrimme kuitenkin osaltamme painottamaan sitä, että välineiden valitsemisen tulisi olla alisteista osaamistavoitteille. Hankkeemme keskeisiä periaatteita noudattaen.

Toiseen ja neljänteen työpajaan emme itse osallistuneet, mutta niidenkin teemat (pelillinen ja projektioppiminen, toiminnan analysointia tukevat välineet ja metodit, palautteen hyödyntäminen sekä työpajojen loppukoonti) olivat niin mielenkiintoisia, että materiaaleihin on tullut ajatuksella tutustuttua. Hankkeen luonteen, teemojen ja tavoitteiden vuoksi on ollut mielekästä käydä keskusteluja myös työpajojen välillä ja välissä.

 

Kuluneen kevään aikana työpajaan osallistuneet opettajat ovat soveltaneet tapaamisissa käsiteltyjä asioita käytäntöön. Tammikuisten koulutustemme mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia on mahdotonta vielä arvioida, mutta palautteen perusteella työpajoihin osallistuneet ovat saaneet koulutuksista ideoita ja tukea omaan työhönsä. Koostesivusto hankkeen sisällöistä saatiin kesäkuussa valmiiksi. Sivustolla voi tutustua osallistujien luomiin materiaaleihin eli hankkeen konkreettisiin tuloksiin. Materiaalit on tarkoitettu muidenkin opettajien hyödynnettäviksi.

 

Kesälomallani köllötellessä voin olla siis tyytyväinen, että pääsin osaltani positiivisesti vaikuttamaan myös muiden opettajien arkeen.

 

Hankkeen sivuilta löytyy yhteenvedot  toteutetuista työpajoista.

 

CreativeClass_logoEU flag_ErasmusPlus

0
Creative ClassroomErasmus+kansainvälinen hankekumppanuushanketkiwork shop
Kommentoi (0)
0

Kokeneita opettajia kouluttamassa

Katri Myllylä · 22.6.2016
Mart Laanperen ensimmäisen työpajan avauspuheenvuoroa kuuntelemassa

Olen toiminut opetustehtävissä viitisentoista vuotta. Silti kouluttajana toimiminen toisille opettajille on omanlaisensa kokemus. Kun yhtälöön lisätään vieraat kielet ja toimintaympäristö, rajallinen aika ja isot tavoitteet, tulee kokonaisuudesta jännittävä. Olimme Patrick Ausderaun kanssa kouluttajina kansainvälisen kumppanuushankkeen ensimmäisessä työpajassa 9.-10.4.2015 Tallinnassa. Parin päivän sessioiden valmistelun aloitimme jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia kontaktitapaamisia.

 

Työpajoihin osallistujat tulivat eri puolilta Viroa. Heidän opetettaviin aineisiin kuului englanti, matematiikka, fysiikka, kemia, IT, robotiikka, historia, maantieto, biologia ja luonnontiede.

Opetuskokemusta osallistujilla oli kertynyt vähimmillään 3 ja enimmillään 33 vuotta. Laskin neljäntoista ensimmäisestä työpajasta palautetta antaneen taustatiedoista, että keskimäärin opetuskokemusta oli kertynyt 16 vuotta. 33 vuotta sitten olin itse vielä tyttönen.

Osallistujat eivät olleet välttämättä ennen ensimmäistä työpajaa tavanneet, siitä huolimatta hyödynsimme pienryhmätyöskentelyä ja vertaisoppimista ensimmäisen päivän intron jälkeen. Samalla periaatteella jatkettiin työpajoissa myöhemminkin.

 

Työpajojen tavoitteena on ollut myös jalkauttaa tapaamisten sisältöjä osallistujien toimintaympäristöihin eri puolille Viroa. Osallistujat ovat saaneet erilaisia tehtäviä, joiden puitteissa he ovat jatkaneet aiheiden käsittelyä “kentällä”, luoden ja toteuttaen innovatiivisia opetusskenaarioita.

Materiaaleja on ollut hankkeen alusta asti tarkoitus jakaa myöhemmin laajemmaltikin Euroopassa, jotta projektilla olisi laajempaa kansainvälistä hyödynnettävyyttä.

 

Olisin itse toivonut jo ensimmäisessä työpajassa keskusteltavan vahvemmin siitä, miten tärkeää olisi pyrkiä jakamaan alusta asti tuotettua informaatiota ja materiaaleja muiden nähtäville ja kommentoitaviksi, jopa keskeneräisinä. Näin myös vastavuoroisuudelle olisi ollut enemmän tilaa kehittelyssä. Mielestäni tämä liittyy osaltaan myös opettajuuden muutokseen sekä tiedon jakamisen avoimuuteen. Etenkin kun osallistujajoukossa on valtava määrä osaamista ja kokemusta.

Tässä hankkeessa päätyminen työskentelyssä pitkälti suljettuun verkkoympäristöön nosti itselläni hankkeesta tiedottamisen kynnystä. Toki materiaaleja on työstetty projektin edetessä helpommin jaettavaan muotoon.

 

Yksi selittävä tekijä päätökseen toimia rajatussa ympäristössä voi olla toimintakulttuureihin liittyvät tavat ja tottumukset, joiden muuttaminen vaatii oman kokemukseni mukaan aikamoista ajattelun muutosta. En itsekään aikoinaan ollut valmis esimerkiksi jakamaan tuottamiani opetusmateriaaleja muille, saati laittanut kommentoitavaksi jotain keskeneräistä. Kunnes omassa työyhteisössäni uskalsin haastaa omat ajattelutapani. Jo omista opinnoista tuttu jatkuvan ammatillisen kehittymisen haaste on realisoitunut tässäkin. Materiaalien jako WTFPL-lisenssillä ei tuntuisi enää absurdilta.

 

Toinen selittävä tekijä voi olla kielihaasteisiin liittyvät asiat. Suureksi yllätyksekseni hankkeen työpajojen aikana osallistujat ovat käyttäneet suunnitelmiensa esittelyssä viroa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kun ohjelman mukaisesti olimme ensimmäisessä työpajassa Patrickin kanssa valmistautuneet antamaan osallistujien suunnitelmista palautetta, oli hämmästys suuri, kun presentoinnit pidettiinkin meille vieraalla kielellä.

 

Siinä sitten testattiin minunkin joustavuutta kun käännösohjelman ja virolaisten kollegoiden tulkkauksen pohjalta pyrin antamaan rakentavaa palautetta. Onneksi Tallinnan Yliopiston Kai Pata on osallistunut kaikkiin työpajoihin ja ollut korvaamaton apu. Ja toki teeman ollessa tuttu, pystyin esittämään ihan mielekkäitä kysymyksiä ja jatkokehitysideoita.

 

Ensimmäisessä työpajassa teemoina olivat trialoginen oppiminen sekä ”flipped classroom” eli käänteisen opetuksen keinot ja käytännöt.  Teemoihin sidottiin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet tavoiteltua oppimista tukemassa.

Meidän osioomme trialogisesta oppimisesta upotimme Helsingin yliopistossa työskentelevän Sami Paavolan etävierailuluennon (osa 1 ja osa 2), joka tarjosi mielestäni erinomaista tukea tavoitteellemme käsitellä teemoja pedagogiikan kautta, eikä vain “tekniikka-edellä”.

Mart Laanpere tiivisti lähtökohtiamme avauspuheenvuorossaan hyvin: “We are not focussing on the new devices here, but how these devices change your teaching. We are going to explore this together like You will with your students once You go back to your schools.”

Ryhmäkuva Creative Classroom -kumppanuushankkeen ensimmäisestä työpajasta

Osallistujien vahva innostus tekniikan käyttöön näyttäytyi muun muassa siinä, että yllättävän moni toi ensimmäisen kerran suunnitelmissaan tietyn yksittäisen visailusoftan, joka lienee ollut tuolloin suosittu laajemmaltikin. Tässä yhteydessä minun oli luontevaa esittää kysymyksiä siitä, miksi juuri tämä väline, kuka kysymykset laatii ja millaista oppimista tavoitellaan sekä millaista oppimista tiettyjen välineiden valinta edesauttaa.

Myös virolaiset kouluttajat toivat aktiivisesti palautekeskustelussa pedagogiikkaan liittyviä seikkoja esiin. Siitäkin huolimatta saimme ensimmäisestä työpajasta palautetta, jossa osa olisi kaivannut vielä enemmän “softavinkkejä” omaan työhönsä.

 

Flipped classroom -teemaa käsittelivät Mart Laanpere, Kai Pata, Terje Väljataga, Marina Kurvits, Hans Põldoja ja Romil Rõbtšenkov Tallinnan Yliopistosta. Koulutukseen osallistuvat opettajat saivat myös ensikosketuksen tekeillä olevaan LePlanner-työkaluun, jonka avulla työstettäisiin hankkeen aikana tehtyjä opetusskenaarioita.

Alkuun kokeneiden opettajien kouluttamiseen osallistuminen tuntui isolta haasteelta, mutta on ollut mukava nähdä, että minulla on ollut osaltani heille annettavaa. Pitkäkestoisessa hankkeessa on ollut nähtävissä myös se, miten ajattelu vaatii aikansa.

Työpajojen sisältöjen “sulattelun” vaikutus on nähtävissä koulutukseen osallistuneiden käytännön sovelluksissa ja siinä innokkuudessa, millä ryhmästä löytyi vapaaehtoisia osallistumaan Virossa kevään 2016 opitun jalkauttamistapahtumiin.

 

Jokainen koulutettava on sitoutunut toteuttamaan myös tapahtumia, joissa he välittävät hankkeen aikana kertynyttä kokemustaan ja tietoaan omissa kouluissaan. Kaikkiaan hankkeen puitteissa on toteutettu kymmenittäin opetusskenaariota, jotka jaetaan muidenkin opettajien hyödynnettäviksi.

 

Hankkeen sivuilta löytyy koosteet toteutetuista työpajoista.

CreativeClass_logo EU flag_ErasmusPlus

0
Creative Classroomkansainvälinen hankekumppanuushanketkiwork shop
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, hanketyön ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen. Tällä hetkellä hän toimii viestintäsuunnittelijana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Hankeviestintä ja resurssit

    23.2.2021
  • Tyhjä ravintolan terassi, punaiset tuolit

    Ota oppia yrittäjästä

    18.2.2021
  • Näkökulmia prototyyppeihin

    11.2.2021

Arkisto

  • ▼2021 (11)
    • ▼helmikuu(5)
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ►2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ►huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ►2019 (55)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ▼2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ▼kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Tikissä
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.