Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoita (TKI). Hankkeissa tuotetaan uutta tietoa, kehitetään toimintaa ja luodaan uusia ratkaisuja. TKI-toiminnan volyymi on kasvanut kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen (1), mikä on lisännyt tarvetta löytää vaikuttavia keinoja tutkimus- ja kehittämistyön tulosten laajaan hyödyntämiseen. Jos halutaan välttää yhä uudestaan käynnistyvien ja loppuvien hankkeiden pyörrettä, on syytä suunnata hankkeita missiolähtöiseen, vaikuttavaan ja tulevaisuuskestävään kehitystyöhön. Tämä onnistuu tuomalla TKI-toimijoita yhteiseen keskusteluun.
Yhteinen ymmärrys vahvistuu kokoontumalla jaettujen teemojen äärelle
Yksi keino vaikuttavuuden edistämiseen ovat ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa yhdistävät teemakonferenssit. Niissä on helppo yhdistää geneerisiä osaamisteemoja koulutusalasta riippumatta. Vuonna 2021 todettiin tarve kehittää erityisesti johtamiseen ja yrittäjyyteen keskittyvä tapahtuma.
Ohjelmaan haluttiin alustuksia ajankohtaisista teemoista ja samalla tuotettiin julkaisu konferenssin teemasta asiantuntijaesityksien pohjalta. Arveltiin, että tällainen tapahtuma tekisi myös ammattikorkeakoulujen TKI-työtä tunnetuksi. Näistä lähtökohdista vuosittainen Tulevaisuudenkestävä bisnes -konferenssi sai alkunsa.
- Konferenssien käynnistämiseen saatiin Liikesivistysrahastolta apuraha ja ensimmäinen, kokonaan virtuaalinen konferenssi järjestettiin Haaga-Helian vetovastuulla
- Ensimmäisen konferenssin puheenvuorot koottiin julkaisuun 3UAS-konferenssi – Tulevaisuudenkestävä bisnes – osaaminen systeemeissä.
Eväitä organisaatioiden uudistumiseen kompleksisessa toimintaympäristössä
Hyvien ensikokemusten jälkeen ammattikorkeakoulujen yhteistä TKI-konferenssia päätettiin toteuttaa jatkossakin. Vuoden 2023 konferenssiteeman taustalla olivat havainnot, että aikamme haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uutta, kompleksisia toimintaympäristöjä ja johtamista käsitteleviä opetussisältöjä paitsi johtamisohjelmiin, myös laajemminkin kaikkeen opetukseen osaksi valmistuvien opiskelijoiden tulevaisuuskestävää osaamista. Kuten Luoma et al. (2) toteavat selvityksessään, kompleksisuusteema on ollut esillä vain muutamassa maisteriohjelmassa.
Kompleksisuus on vielä suhteellisen uusi näkökulma jopa korkeakoulujen johtamisen opetuksessa. Tähän haasteeseen konferenssi vastasi nostamalla esiin ajankohtaisia johtamisen paradigman muutokseen liittyviä teemoja ja kokoamalla konferenssiesitykset julkaisuksi, esimerkiksi myöhempään opetuskäyttöön.
Järjestämisvastuussa huhtikuussa 2023 oli Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja teemaksi muodostui Tulevaisuudenkestävä bisnes – ratkaisuja kompleksisuuden haasteisiin.
Konferenssissa johdon konsultti ja tietokirjailija Nando Malmelin avasi omassa puheenvuorossaan näkymiä organisaatioiden radikaaliin uudistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin (2). Hänen mukaansa keskeisiä uudistumisen esteitä ovat muun muassa organisaation historia ja vanhat ajattelumallit, tuloksellisuuden paine ja strateginen varovaisuus sekä hyödyntämätön tulevaisuustaito.
Uudistumisen esteenä on usein se, että emme pysähdy ajattelemaan riittävästi ja luomaan uutta, vaan arjen työ vie kaiken ajan. (2)
Kompleksisuuden haasteissa on keskeistä vahvistaa kasvun ajattelutapaa ja kyseenalaistamisen kulttuuria, ottaa käyttöön kaksikätinen johtaminen, jossa yhdistetään tehokkuus ja innovatiivisuus eli nykytila- ja tulevaisuuslähtöinen johtaminen, sekä vahvistaa organisaatioissa laaja-alaista strategisen ennakoinnin kyvykkyyttä.
Uudistuksissa tarvitaan erityisesti sitä, että joku tai jotkut tuottavat ja pitävät yllä muutokseen ohjaavaa ajattelua organisaatiossa – eli ajatusjohtajuutta. (2)
Lehtori ja tiimivalmentaja Veijo Hämäläinen avasi omassa puheenvuorossaan ekosysteemeissä ja verkostoissa onnistumisen taitoja. Hänen mukaansa keskeisiä taitoja ovat kyky aitoon dialogiin, oman ajattelun kehittäminen, kokonaisuuksien systeeminen havaintokyky ja kyky saada eri verkostotoimijoita yhteistyöhön uusin tavoin.
Erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja verkostoissa korostuu erityisesti kyky rakentaa ja ymmärtää yhteisiä tavoitteita, sanoittaa niitä yhdessä, ymmärtää eri toimijoiden toimintatapoja ja kommunikoida myönteisesti ja rakentavasti. Myös itsereflektio, muun muassa omien perususkomusten tunnistaminen, kuuluu tapoihin, joita Hämäläinen suositteli. Hän kertoi itse käyttävänsä päivittäiset bussimatkansa reflektointiin.
Osallistujapalautteiden mukaan konferensseille asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Palautteissa mainittiin esimerkiksi seuraavaa:
- Konferenssi antoi mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan sekä osuvia asiantuntijapuheenvuoroja että teemoittain ryhmiteltyä konferenssiesityksiä.
- Keskustelut ajankohtaisista teemoista korkeakoulutoimijoiden kanssa saivat kiitosta ja huomion, siitä, kuinka laajasti aikamme tunnistettuihin haasteisiin etsitään ratkaisuja.
- Konferenssi antoi mahdollisuuden uudistaa omaa ajattelua. Konferenssiin osallistui TKI-toimijoiden ja korkeakoulun henkilöstön lisäksi YAMK-opiskelijoita ja yritysten edustajia.
Kirjoittajat
Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina Metropoliassa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän vastaa teemavastaavana Tulevaisuuden työ ja osaaminen -hankesalkusta ja on mukana monissa TKI-tehtävissä ja verkostoissa. Hän vastaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä kehittävästä MEKY-projektista sekä TKI-työtä ja oppimistoimintaa kytkevästä TKIO-projekteista. Dialogi, yhteiskehittely ja systeeminen ymmärrys ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä tutkijan, työnohjaajan ja kouluttajan tehtävissä.
Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on myös väitöskirjatutkija Tampereen Yliopistossa teemanaan korkeakoulujen strateginen johtaminen. Kirjoittaja on toiminut pitkään sekä johtamistyössä että työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjänä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehittäminen.
Lähteet
- Arene 2023. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta. (tki.fi)
- Luoma, M., & Lindell, J., (2020). Johtaminen ja kompleksisuus: kolmijaosta kokonaisvaikutukseen (gaudeamus.fi). Teoksessa P. Vartiainen, & H. Raisio (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa: viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen, 60–86. Gaudeamus.
- Malmelin, N. (2021), Radikaali uudistuminen. Miten johtaa murroksessa? Helsinki: Kauppakamari
Ei kommentteja