16.6.2017
Kevään aikana olemme tavanneet useita naisyrittäjiä sekä Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeen että muiden kasvuyrittäjyyttä tukevien hankkeiden tilaisuuksissa ja huomanneet kuinka aktiivisesti pääkaupunkiseudulla toimivat yrittäjänaiset osallistuvat näihin maksuttomiin tilaisuuksiin. Erityisesti yksin toimiva yrittäjänaisia on näissä tilaisuuksissa paljon. Suomessa yrittäjistä noin 95 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yli puolet suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yrittäjänaisten parissa yksinyrittäjien osuus on vielä suurempi, sillä kolme neljästä naisyrittäjästä toimii yksin.
Tutkimusten mukaan yksinyrittävät naiset kaipaavat vertaistukea ja verkostoa. Yrittäjän hyvinvoinnin on koettu olevan yhteydessä saatuun sosiaaliseen tukeen ja toisaalta yksinäisyyden kokemuksen on todettu heikentävän työkykyä. Verkostoitumisen ja tuen tarpeen olemme huomanneet myös kevään aikana Oona-hankkeessa järjestetyissä koulutuksissa ja vertaisryhmissä.
Verkkovälitteiset tapaamiset hyviä, jos tekniikka toimii
Vaikka toivetta ja tarvetta vertaistuelle on, monien yrittäjien on vaikea löytää tähän aikaa eikä pitkäjänteinen sitoutuminen aina ole mahdollista. Yksin toimivat yrittäjänaiset tunnistavat koulutuksen ja kehittämisen tarpeen, mutta yhden ihmisen kädet ja aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan. On tyypillistä että yrittäjänaiset yhdistävät yrittäjyyteen myös perheestä huolehtimisen ja nämä asiat ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin yrityksen toimintaan panostaminen. Joskus vertaisryhmään osallistuminen tietyssä fyysisessä paikassa voi olla esteenä, jos asuu kaukana ja matkoihin menee kohtuuttomasti aikaa. Tapaaminen voi viedä puolet työpäivästä ja se on usein liikaa.
Oona-hankkeessa tapasimme vertaisryhmäläisiä yhteensä kuusi kertaa, joista ensimmäinen ja kaksi viimeistä kertaa järjestettiin tietyssä paikassa. Muut kolme kertaa tavattiin verkkovälitteisesti sovittuna aikana käyttäen Skype-yhteyttä. Tällaisista virtuaalisista tapaamisista on niin kansainvälisesti kuin Suomessa hyviä kokemuksia yrittäjänaisia tuettaessa.
Verkkovälitteiset tapaamiset korostavat ryhmän ohjaajien roolia tapaamisen puheenjohtajana. Vaikka jokaisella osallistujalla olisi videokuva päällä, jää viestinnästä pois nonverbaalinen taso, jolloin ryhmäläisen on vaikea osallistua keskusteluun spontaanisti. On vaikea ennakoida omaa vuoroa kun ei tiedä onko joku toinen samaan aikaan puhumassa. Jos puheenvuoroja ei jaeta, tulee helposti tilanteita että kaikki puhuvat yhtä aikaa tai joku ryhmästä intoutuu puhumaan itsekseen.
Kokemuksemme mukaan verkkovälitteisissä tapaamisissa on tärkeää etukäteen kertoa miten kyseisellä kerralla toimitaan ja missä järjestyksessä asioita käsitellään. Vuorovaikutusta voi lisätä kirjallisen kommenttikenttien käyttämisellä ja erilaisilla äänestystyökaluilla yms. Materiaalin jakaminen kaikille on helppoa ja erilaisten alustusten pitäminen onnistuu videovälitteisesti erittäin hyvin.
Skypen lisäksi toisena sähköisenä työkaluna käytimme vertaisryhmän toiminnan dokumentointiin Trello-työkalua. Jokaista ryhmäkertaa ennen oli vertaisryhmään osallistujilla orientaatiotehtävä, jonka ohjeet ja materiaalit löytyivät Trellosta. Joillekin kerroille ryhmäläiset palauttivat pienen ennakkotehtävän, johon jokaisella oli mahdollisuus tutustua etukäteen. Tapaamisesta poissaolleetkin näkivät mitä asioista oli käsitelty ja mitä seuraavalla kerralla tullaan käsittelemään.
Tietotekniikka tuo verkkovälitteisiin tapaamiseen omat haasteensa. Kaikilla ryhmään osallistuvilla ei etäyhteys toiminut kunnolla useista eri syistä. Etäyhteyden epävarmuus ja tekniset ongelmat veivät välillä aivan liian paljon aikaa ja energiaa kaikilta osallistujilta. Ongelmista huolimatta suurin osa ryhmään osallistuneista yrittäjänaisista osallistuisi toisenkin kerran vertaisryhmään, jossa osa tapaamisista voisi olla verkkovälitteisiä.
Yrittäjänaiset kaipaavat ideoita ja palautetta
Yrittäjänaisten kannustaminen ja tukeminen ovat niin Suomessa kuin Euroopan Unionin alueella kiinnostuksen kohteena, ja yrittäjänaisia eri tavoin tukevia hankkeita on Suomessakin viime vuosina rahoitettu useita. Useimmissa hankkeissa pyritään tietoisesti tukemaan yrittäjänaisten verkostoitumista, yrittäjäosaamista ja näiden kautta kasvuhalua. Tällainen hake on myös Oona – osaamista ja onnistumien tukea yrittäjänaisille
Yrittäjänaisista monet viihtyvät yksinyrittäjinä, eivätkä he suunnittele henkilöstön palkkaamista. Tällöin kasvu voi tapahtua asiakas- ja kumppaniverkostojen kasvattamisen kautta. Verkostot ovatkin yksinyrittäville tärkeitä niin tuloksellisen toiminnan, osaamisen kehittämisen, ideoiden syntymisen, tiedon jakamisen, liiketoiminnan kehittämisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittäviä.
Oona -vertaisryhmässä tapasimme joukon innostuneita, idearikkaita ja energisiä yrittäjiä, jotka kaipasivat vertaisnäkemystä oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Ennen ryhmän aloittamista, jokainen ryhmään osallistuva kirjoitti itselleen yritystoimintaa koskevan tulevaisuuskirjeen, joka päivättiin viiden vuoden päähän. Kirjeessä he kertoivat jollekin tärkeälle henkilölle miten heidän yritystoiminta oli menestynyt ja mitkä asiat siihen olivat vaikuttaneet. Tämän kirjeen perusteella ensimmäisellä kerralla jokainen teki itselleen aarrekartan, johon he kokosivat vielä nämä oman yrityksen menestymiseen vaikuttavat asiat.
Menestymiseen vaikuttavista asioista yhteisiksi tapaamisten teemoiksi muodostui liiketoiminnan keskeisiä asioita. Aloitimme intohimon paketoimisille, eli oma liiketoiminnan toiminta-ajatuksen kiteyttämisellä ja hissipuheilla.Seuraavalla kerroilla käsittelimme hinnoittelua ja hinnan muodostusta. Yhden kerran teemaksi nousi yrityksen markkinointimateriaalit, jolloin mietimme erityisesti yrityksen brändäystä. Verkostoituminen ja erilaisten verkostojen merkitystä mietittiin verkostokarttoja apuna käyttäen ja jaettiin konkreettista tietoa eri mahdollisuuksista.
Vertaisyhmästä haettiin ennen kaikkea palautetta omien ideoiden toimivuudesta ja kirkastusapua omille visioille sekä konkreettisiä neuvoja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Kuusi tapaamiskertaa on vähän, mutta uskomme että nämä yksin yrittävät naiset saivat vertaisiltaan rohkeutta tehdä asioita, mitkä vaikuttavat oman yritystoiminnan menestymiseen.
Seuraava Oonan vertaisryhmä käynnistyy syksyllä. Odotamme innolla mitä kaikkea opimme yrittäjänaisten elämästä heidän kanssa.
Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos
Ulla Vehkaperä, asiantuntijalehtori, Metropolia amk
Lue lisää Oona – osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 alkavasta uudesta uusmaalaisten yrittäjänaisten vertaisryhmästä:
Yhteistyössä
Ei kommentteja