Mitä muutospaineita kuntoutusosaamisella on? Kuntoutusalan ammattilaisten tulevaisuuden menestys vaatii elinikäistä oppimista ja osaamisen uudistamista. Samalla alan koulutusorganisaatioiden on pohdittava omaa kehittymistään sekä uusia tapoja tehdä yhteistyötä työelämän kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita pyritään ratkaisemaan toiminnan painopistettä siirtämällä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Toiminnan muutoksen tavoitteena on:
- kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
- turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut
- parantaa saatavuutta
- turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. (1)
Nämä hallituksen linjaukset kasvattavat lähitulevaisuudessa sote- ja varhaiskasvatusalan työvoiman kysyntää, joka koskettaa myös kuntoutus sektoria. (2)
Työn murrosta tapahtuu vahvasti teknologisen kehityksen seurauksena. Kun tähän muutokseen kytkeytyy tekoäly ja siihen liittyvä syväoppiminen, niin muutosvauhti on aina vain kiihtyvä (3).
Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotuksissa (4) kuntoutuksen uudistamisen kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava kuntoutusjärjestelmä, jolla tuetaan ja vahvistetaan
- kuntoutujan arjessa, työssä ja opiskelussa pärjäämistä
- kotona asumista ja aktiivista osallistumista
- työurien pidentämistä.
Vaaditaan siis yhä monialaisempaa toimintaa, joka yhdistää yhteiskunnan eri sektoreita ja toimintoja, sillä kuntoutus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan prosessi. Vaaditaan uudenlaisia toimintamalleja ja osaamista, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.
Kuntoutusosaamisen kehittyminen
Sujuvien ja tehokkaasti toimivien kuntoutumis- ja kuntoutusprosessien toteutumisen kannalta oleellista ja tärkeää on, että kuntoutuksessa rakennetaan yhteistä ymmärrystä kuntoutuksen ja kuntoutumisen eri ilmiöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintakyvyn kokonaisvaltainen ymmärtäminen sekä digitalisaation ja kehittyvän teknologian tuomat mahdollisuudet.
Kuntoutusalan osaamiskeskittymän osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmassa on tarkasteltu laaja-alaisesti kuntoutusalan yhteistä osaamista ja tietoperustaa erityisesti koulutuskentän näkökulmasta. Kokonaisuutta on hahmotettu muun muassa
- tarkastelemalla eri kuntoutusalan ammattien ydinosaamiskuvauksia
- Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kuntoutuksen uudistamiskomitean määritelmiä kuntoutuksesta
- tutustumalla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) viimeaikaisten raporttien sisältöihin, jotka käsittelevät kuntoutusalan osaamista sekä kehityssuuntia.
Ydinosaamiskuvausten ja raporttien pohjalta on tunnistettu selkeitä osaamiskokonaisuuksia, jotka läpileikkaavat kaikkia kuntoutusalan tutkintoja. Yhteisen osaamisen rakentamisen ohella on myös tärkeätä kehittää kuntoutuksen eri tutkintojen omaa tietoperustaa. Kuntoutusalalla tarvitaankin niin jaettua osaamista kuin integroivaa ja rajatyöosaamistakin. Näiden kautta mahdollistetaan laaja-alainen ymmärrys kuntoutuksen ilmiöistä, jotka ovat yhteisiä kuntoutuksen eri toimijoille, taataan vahva ammattispesifinen osaaminen sekä laajennetaan kuntoutusosaamista yli perinteisten toimenkuvien.
Kuntoutuksen koulutuskentässä yksi mahdollisuus yhteisen tietoperustan rakentamisessa on tuottaa koulutusta ja osaamista verkostokorkeakoulumaisen rakenteen avulla. Tässä mallissa korkeakoulut verkostona tuottaisivat verkko-opetusta hyödyntäen kuntoutusalan yhteiseen osaamisen tai eri spesifisiin osaamisiin liittyviä opintoja. Osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmassa työstetään ja tarkastellaan tämän kaltaisen järjestelmän toteuttamisen mahdollisuuksia sekä pohditaan malliin sopivia koulutussisältöjä.
Kuntoutusalan osaamiskeskittymäverkostostosta 7 ammattikorkeakoulua osallistui ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeeseen pilotoimalla kuntoutusalan eri opintoja ristiinopiskelumallin kautta. Ristiinopiskelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua tietyn ammattikorkeakoulun opintoihin. Pilotointi toteutettiin Campus-online järjestelmän kautta verkko-opintoina. Pilotointiin osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien antama palaute tämänkaltaisesta opintojen toteuttamisesta oli erittäin positiivinen. Ristiinopiskelun pilotista saadut kokemukset toimivat hyvänä pohjana myös verkostokoulumaisen rakenteen kehitystyössä.
Jatkuvan oppimisen haasteet
Suomalainen koulutusjärjestelmä on suuressa muutoksessa, joka haastaa korkeakoulut niin kansallisesti vuoropuheluun keskenään kuin työelämän kanssa. Kansallisen työn lisäksi, jossa laaditaan kuvausta jatkuvan oppimisen toimintamalleista ja periaatteista, tarvitaan alakohtaisia ketteriä malleja vahvistamaan ja edistämään osaamista, joka uudistaa työelämää ja työelämän osaamista. (2) Opetusministeriö (1) noustaa esille kyvyn vastata ennakoivasti teknologian kehitykseen ja työn murroksesta aiheutuviin uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeisiin.
Kuntoutuksen alueen koulutuskentässä on erityisen tärkeä tarkastella koko koulutusjatkumoa kokonaisuutena, niin ettei se muodosta sirpaleista kokonaisuutta. Koulutuskokonaisuudet tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia toimia kuntoutuksen eri sektoreilla yhä monimuotoisemmissa tehtävissä sekä valmiudet toimia yli sektorirajojen monialaisesti erilaista osaamista hyödyntäen. Uudenlaiset toimintamallit tarjoavat laaja-alaisia mahdollisuuksia, niin että kuntoutujan arkea hyödyntävät ratkaisut ovat joustavia ja asiakasymmärrykseen perustuvia.
Koulutukselta edellytetään korkeatasoisuutta ja laadukkuutta, niin että sen tuottama osaaminen on vahvasti näyttöön perustuvaa. Koulutus on yhä enemmän kansainvälistä, niin että sitä tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erilaiset koulutuksen tuottajat tekevät tiiviisti yhteistyötä verkostoissa, toisaalta koulutus on myös erittäin kilpailtua. Tätä yhteistyötä on kuntoutusalan valtakunnallisessa verkostossa tehty ja koko ajan pyritään saamaan myös muita toimijoita mukaan ammattikorkeakoulujen lisäksi.
Uusi ja uudistuva osaaminen 2020-luvulla kuntoutuksen alueella
Työelämän toimijoilta kysyttiin tammikuussa 2019, miten he näkevät tulevaisuuden osaamisen kuntoutuksen alueella. Vastauksissa tuli vahvasti esille nykyisen osaamisen kehittäminen, niin laadukkaaksi kuin vaikuttavaksi. Tutut teemat asiakaslähtöisyys, ohjausosaaminen, digitalisaatio kuin moniammatillinen toiminta nähtiin tärkeinä, ja niitä pitää kehittää edelleen. Työntekijyyteen ja sen hallintaan liittyvät osaamiset olivat myös vahvasti esillä kuten itsensä johtaminen, talousosaaminen, tiimityötaidot. Lopuksi voi varmaan todeta, että muutoskyvykkyys ja kyky valmistautua muutoksiin nähtiin keskeisinä tulevaisuuden taitoina.
Lähteet
- Jatkuvan oppimisen kehittäminen; Työryhmän väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19 (aukeaa valtioneuvosto.fi).
- Toimialaraportit Sosiaali- ja terveyspalvelut. 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:1 (aukeaa valtioneuvosto.fi)
- Varamäki Aku. 2019. Future Proof – tulevaisuuden työkirja. Docendo, Jyväskylä.
- Kurtti, J. & Meriläinen, R. (2017). Havaintoja osaamisen rakentumisesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista terveysalalla. HAMK Unlimited Scientific 29.10.2017. (aukeaa hamk.fi)
- Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146. Helmikuu 2019. (PDF-tiedosto sivulla sitra.fi)
- Kysely 2019 kuntoutuksen amk verkosto (ei julkaistu): Uusi ja uudistuva osaaminen 2020-luvulla kuntoutuksen alueella.
Kirjoittajat
Johanna Holvikivi työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.
Pekka Anttila työskentelee Metropoliassa tutkintovastaavana ja lehtorina kuntoutuksen ja tutkimisen osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri, jalkaterapeutti ja opettaja. Pekka on kiinnostunut erityisesti teknologiaa hyödyntävien kuntoutusratkaisuiden kehittämisestä, biomekaniikasta ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamisesta kliiniseen työhön. Hän myös pitää moniammatillisesta yhteistyöstä. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat pyöräily eri muodoissaan ja frisbeegolf.
Ei kommentteja