Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Kärkihankkeen nimi herättää ristiriitaisia ajatuksia, sillä ilmaukset otetaan käyttöön ja kokeilukulttuuri ovat kuin eri maailmoista. Tätä kärkihanketta on kiintoisaa lähteä tarkastelemaan muun muassa erilaisten johtamiskäsitysten näkökulmasta. Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini on pitkän linjan työelämän tutkija. Tämän vuoden Talous & Yhteiskunta-lehden ensimmäisessä numerossa hän pohtii laadukasta työelämää hallituksen työelämäreformin tuomien ajatusten pohjalta. Mikä synnyttää laadukasta työelämää, joka mahdollistaa uudistumiskykyisen, kehitysorientoituneen ja proaktiivisesti muutoksiin reagoivan yhteisön?
Rationaalinen johtamiskäsitys näkee organisaatiot koneina tai systeemeinä, joissa ihmiset toimivat rationaalisesti ja työn välineellisiä piirteitä arvostavina yksilöinä. Tällöin maailma näyttäytyy lähinnä järjestelmien, rakenteiden, prosessien ja mittaamisen kautta. Rationaalisen johtamiskäsityksen vastakohta on normatiivinen johtamiskäsitys, jolloin organisaatio on arvoyhteisö. Tällöin korostuvat yhteiset arvot sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitys ihmisiä hyviin suorituksiin motivoivina tekijöinä.
Kärkihankkeen Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri otsikointi tuo ensimmäisenä mieleen rationaalisesti hallittavissa olevan systeemin. Kärkihanke kannustaa tekemään nopeita, pienen budjetin käytännön kokeiluja. Kuulostaa selkeältä, mutta toteutus tuskin on noin yksikertainen. Jokainen kehittämistoiminnan parissa työtä tekevä tietää, että aidosti tuloksellinen kehittämistyö vaatii tuntemusta alan aikaisemmista tutkimuksista ja kehityshankkeista, suunnitelmallisuutta, uuden opitun tunnistamista ja vaikuttavuuden varmistamista.
Kärkihankkeen kuvauksesta käy toki ilmi, että tavoitteissa on normatiivisen johtamismallin mukaisia arvoja kuten kansalaislähtöisten toimintatapojen kehittäminen. Tuloksellisen kokeilukulttuurin varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin kriittistä keskustelua siitä, mitä kokeilukulttuurilla tarkoitetaan ja mihin sitä tarvitsemme? Millaista on meidän kokeilukulttuurimme ja millaisia valmiuksia tulevaisuuden työelämään haluamme opiskelijoillemme sen avulla antaa?
Sitra järjesti vastikään Koulutuskeskiviikon, jossa johtava asiantuntija Mikko Hyttinen esitti viimeisintä tutkimustietoa tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista. Olemme jo joutuneet sopeutumaan siihen, että teknologian nopean kehityksen myötä monet perinteiset, automatisoitavissa olevat työtehtävät katoavat. Uusi työ on monimuotoista, projektimaista, yrittäjämäistä, verkottuvaa ja luovaa. Tällöin tarvitaan valmiuksia kohdata muutos, innostua uudesta, ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa ja soveltaa oppimaansa, unohtamatta kykyä kriittiseen ajatteluun.
TKI-toiminnassamme voimme olla luomassa kokeilukulttuuria, joka tukee tulevaisuudessa tarvittavaa kehitysorientoitunutta osaamista, tähtää vaikuttaviin tuloksiin ja synnyttää kykyä avoimeen yhteistoimintaan. Tällöin kokeilukulttuuri huomioi yhteisten arvojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen hyviin suorituksiin motivoivina tekijöinä. Näin voimme toimia moniarvoisessa yhteiskunnassa erilaisten intressien yhteen sovittajana ja edistää niin taloudellista, sosiaalista kuin kulttuurista hyvinvointia.
