Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet – pitääkö aina kasvaa?

Usein ajatellaan, että menestyvän yrityksen tulee kasvaa, mutta hakeeko jokainen yrittäjä kasvua? Hinnalla millä hyvänsä? Aikaisemmista tutkimuksista selviää, että Suomen lähes kahdestasadasta tuhannesta yksinyrittäjästä valtaosa hakee liiketoiminnan kasvua.

Suomen Yrittäjät ry:n vuonna 2022 toteuttaman yksinyrittäjäkyselyn mukaan 56 % palvelujen ja 68 % kaupan alan yksinyrittäjistä tavoittelee kasvua voimakkaasti tai maltillisesti ja iän myötä kasvuhalukkuus laskee. (1)

Kiinnostuneimpia kasvamisesta ovat nuorimmat yrittäjät. Kasvuhalukkuus vähenee, kun yrittäjä vanhenee. Osa yrittäjistä on taas tehnyt tietoisen päätöksen työllistää vain itsensä. Yksinyrittäjän kasvun rajat voivat tulla nopeasti vastaan, sillä yrittäjäjärjestöjen tutkimusten mukaan 25 % yksinyrittäjistä työskentelee yli 50 tuntia viikossa, osa jopa yli 70 tuntia viikossa.

Mitä yrityksen kasvulla tai kasvamisella oikeastaan tarkoitetaan?

Yrityksen kasvaminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yleensä yrityksen kasvulla tarkoitetaan liikevaihdon kasvua, johon pyritään vaikkapa myyntiä kasvattamalla, uusia tuotteita ja markkinoita etsimällä, siis yleisesti toiminnan laajentamisella.

Kasvu voi olla myös paljon muuta: osaamisen kasvattamista, myynnin tehostamista, kannattavuuden kasvua, digitaalista kasvamista, kasvua yrittäjänä, toimipaikkojen lisäämistä, laajentamista ulkomaille, verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa, yrittäjän hyvinvoinnin kasvua ja niin edelleen. Yritysten kasvustrategiat ovat erilaisia ja määrittävät sen, mihin yritys kohdistaa kasvuaan.

Naisyrittäjien ajatuksia kasvusta ja sen esteistä on kartoitettu

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuosien 2020-2023 aikana Oon@2.0 -Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hanketta. Hankkeen puitteissa on toteutettu osallistuneille naisyrittäjille kyselytutkimuksena kartoitus, jonka tuloksista käy ilmi yrittäjien käsityksiä yrityksensä kasvuhalukkuudesta ja kasvun keinoista, sekä yrityksen keskeisimmistä kasvun esteistä.

Hankkeessa selvitettiin myös naisyrittäjien käsityksiä digiosaamisensa nykytilasta ja kehittämistarpeista, sekä yrityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista, tulokset on koottu blogitekstiin Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa.

Hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa yli puolet vastanneista naisyrittäjistä ilmoitti yrityksensä hakevan aktiivisesti kasvua. Tärkeimpänä kasvun keinona oli uusien asiakkaiden ja markkinoiden etsiminen. Noin 30% vastanneista naisyrittäjistä ilmoitti yrityksensä kasvavan mahdollisuuksien mukaan, he eivät hakeneet aktiivisesti kasvua.

Suosituimmiksi kasvun keinoiksi yrittäjät nostivat uusien asiakkaiden ja markkinoiden etsiminen sekä oman osaamisen vahvistaminen. Erityisesti verkon käyttäminen, digitaalisuus ja markkinoinnin osaamisen kehittäminen nousivat näissä esille. Oman osaamisen vahvistamiseen liittyi myös verkostoituminen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä uusien teknologioiden ja verkkokaupan käyttöönotto.

Yrittäjään liittyvät tekijät eli oma jaksaminen, työajan lisäämisen mahdottomuus, yritystoiminnan henkilöityminen yrittäjän omaan ammattitaitoon ja oman osaamisen riittämättömyys olivat keskeiset esteet yrityksen kasvulle. Huomattavaa oli, että osalla yrittäjistä monet kasvun esteet tuntuivat kasautuvan voimakkaasti yhteen. Tällaisia yrittäjiä tulisi tukea enemmän. Yrittäjän hyvinvointia voisi esimerkiksi lisätä verkostoitumalla muiden yrittäjien kanssa enemmän. Tässä tutkimuksessa yrittäjät eivät hyödyntäneet yhteistyötä kovinkaan paljon. Osaamisen kehittämiseen ja oman osaamisen riittävyyden varmistamiseen tulisi myös kiinnittää huomiota.

Kasvuhalukkuus voi heiketä iän myötä

”Aloittavana yrittäjänä panostan nyt todella paljon kasvuun”, toteaa naisyrittäjä.

Yrittäjänaisilta kysyttiin yleisesti suunnitelmia yrityksen kasvulle. Kasvulla tarkoitettiin tässä kyselyssä liiketoiminnan kasvua. Yrittäjistä suurin osa haki kasvua joko aktiivisesti (N=28, 61%) tai kasvamalla mahdollisuuksien mukaan (N=14, 30%). Yrittäjän ikä vaikutti tilastollisesti merkitsevästi kasvuhalukkuuteen: mitä vanhempi yrittäjä, sitä vähäisempi oli kasvuhalukkuus.

”Mietin kuinka paljon vielä jaksan satsata yritykseen, koska olen jo eläkkeellä!” kirjoitti eräs vastaaja.

Useammat naisyrittäjät kertoivat tutkimuksen avoimissa vastauksissa yrityksen kasvuajatuksista monipuolisesti. Erityisesti nousi esille kasvun mahdollistavan oman toimeentulon. ”Yritykseni kasvaa vain siksi, että työllistän näin itseni ja, että palkka vastaisi normaalia vastaavasta työstä vieraalla maksettavaa markkinatasoista asiantuntijapalkkaa. Sitä se ei nyt ole”, mainitsee eräs naisyrittäjä.

Samat kasvun keinot eivät toimi jokaiselle yrittäjälle

”Verkkoliiketoiminta on ainoa mihin levitän toimintaani”, kirjoittaa naisyrittäjä.

Kasvun keinoja yrittäjät arvioivat kymmenen teeman kautta. Yrittäjät arvioivat kasvun keinoja asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti ”ei merkitystä/emme käytä” ja numero 10 ”tärkeää/käytämme eniten”. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä tärkeämmäksi hän arvioi teeman olevan yritykselle.

Teemat olivat:

1. Palkkaan uusia työntekijöitä
2. Verkostoidun kumppanin kanssa
3. Vahvistan omaa osaamista
4. Kehitän uusia tuotteita tai palveluja
5. Lisään/etsin uusia asiakkaita/markkinoita
6. Käyttöönotan uusia teknologioita
7. Verkkokaupan avulla
8. Laajennan toiminnan uusille toimialoillemi
9. En hae kasvua ollenkaan
10. Muu keino

Tärkeimpänä kasvun keinona yrittäjät ilmoittivat lisäävänsä tai etsivänsä uusia asiakkaita tai markkinoita, jopa 78 % vastanneista arvioi tämän arvosanalla 9 tai 10 (erittäin tärkeää). Naisyrittäjät mainitsivat avoimissa vastauksissa muun muassa verkon käyttämistä uusien asiakkaiden hankintaan, toiminnan muuttamisesta laadukkaammiksi verkkokursseiksi, jolloin pysyy monistamaan asiakaskuntaa ja olemassa olevien asiakkaiden käyttämistä suosittelijoina verkostoilleen. Messujen merkitys ja kansainvälistyminen mainittiin myös uusien markkinoiden hankintakeinoina. Tulokset ovat osin linjassa Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn 2022 tulosten kanssa, jossa tärkeimmäksi kasvukeinoksi arvioitiin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen.

Oman osaamisen vahvistaminen oli tärkeä kasvun keino, samoin uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Ne yrittäjät, jotka arvioivat oman osaamisen vahvistamisen tärkeänä kasvun keinona, arvioivat myös verkostoitumisen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, uusien asiakkaiden lisäämisen, uusien teknologioiden ja verkkokaupan tärkeinä kasvun keinoina.

Avoimissa vastauksissa nousi voimakkaasti esille digiosaamisen kehittäminen ja erityisesti markkinointiin suunnattuna. Näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen verkon kautta sekä sosiaalisen median markkinointi, tehokkuus ja verkkosivujen nykyaikaisuus mainittiin osaamistarpeena vastauksissa usein.

Yritysten kasvu ei välttämättä tuota lisää työpaikkoja

Kasvun keinona naisyrittäjät ilmoittivat vähiten käyttävänsä uusien työntekijöiden palkkaamista. Suomen Yrittäjien kyselyssä (2022) työntekijöiden palkkaaminen nousi kolmanneksi tärkeimmäksi kasvun keinoksi – Oona2.0 -kyselyssä tulos oli päinvastainen: vastaajista 63 % vastasi tähän arviolla 1 (ei tärkeää/emme käytä) ja vain 18% arvosanalla 4 tai enemmän.

Yrityksen iällä ja uusien työntekijöiden palkkaamisella oli tilastollisesti merkitsevä riippuvuus: mitä nuorempi yritys oli, sitä vähemmän merkitystä kasvuun työntekijöiden palkkaamisella oli. Tämä on loogista: alkuvaiheen yrityksillä ei välttämättä ole vielä tarvetta tai varallisuutta miettiä palkkaamista. Vanhemmilla yrityksillä oli suurempi liikevaihto. ”Uusia toimintatapoja ja luovuutta työntekijöiden palkkaamiseen tarvitaan”, mainitsee naisyrittäjä.

Yksinyrittäjä kokee verkostoituminen mahdollisuutena ja riskinä

Verkostoituminen kumppanin kanssa kasvun keinona on aikaisemmissa tutkimuksissa noussut tärkeäksi kasvun keinoksi (1, 2). Oona2.0 -kyselyssä tulos oli pelkästään keskiarvoa tarkasteltaessa hiukan erilainen: verkostoituminen ei noussut tärkeimpien kasvun keinojen joukkoon.

Huomattavaa oli, että vastaajat arvioivat verkostoitumista hyvin heterogeenisesti: noin puolet naisyrittäjistä arvio verkostoitumisen tärkeäksi (arvosana 8-10), mutta vastaavasti taas noin 39 %:lle (arvosana 1-5) verkostoituminen ei ollut suosittu kasvun keino (jopa 17 % vastasi arvosanalla 1 eli ei tärkeää, emme käytä).

Verkostoituminen nähtiin tilastollisesti merkitsevästi tärkeänä oman osaamisen vahvistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvänä kasvun keinona. Naisyrittäjät mainitsevat muun muassa: ”Kumppanuusverkoston käyttöä kasvuun on yritetty, mutta liian suuri riski.” ”Tarvitsemme kyllä uusia yhteistyökumppaneita.” ”Yhteistyökumppaneita kyllä tarvitaan – yksinyrittäjiä me kaikki”.

Verkkokaupan rooli yrityksen kasvussa on tärkeä

Kasvu verkkokaupan avulla -teema näyttäytyi kyselyssä hyvin samantapaisena kuin verkostoituminen: toiset yrittäjät kokivat sen hyvin tärkeänä (noin 50 % arvosanalla 8-10) ja toiset eivät juuri lainkaan (noin 28 % arvosanalla 1-5). Tällä teemalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys useaan toiseen kasvun keinoon: yrittäjät, joille kasvu verkkokaupan avulla oli tärkeää, arvioivat myös oman osaamisen vahvistamisen, uusien tuotteiden kehittämisen, uusien asiakkaiden ja uusien teknologioiden kehittämisen tärkeiksi kasvun keinoiksi.

Naisyrittäjät arvioivat kirjallisissa vastauksissa muun muassa siirtävänsä myyntiään verkkokauppaan jo piankin, ja myös sen olevan ainoa suunta, johon yrityksessä keskitytään jatkossa.

Muina kasvun keinoina yrittäjät mainitsivat muun muassa parempiin toimitiloihin muuttamisen, tuottavampiin toimeksiantoihin keskittymisen ja liiketoimintasuunnitelman uusiminen.

Kuvio 1. Tärkeimmät kasvun keinot Oona2.0 -hankkeen naisyrittäjien arvioimina, skaala 1-10, vastaajia N=46.

Kasvun esteissä ajan rajallisuus korostuu

 ”Suurin este on ajan puute”, kirjoittaa naisyrittäjä.

Naisyrittäjiltä kysyttiin arvioita keskeisimmistä kasvun esteistä 10 teeman kautta. Yrittäjät arvioivat kasvun esteitä asteikolla 1-10. Numero 1 tarkoitti ”ei merkitystä/ei este” ja numero 10 ”suurin este”. Mitä suuremman arvon yrittäjä ilmoitti, sitä tärkeämmäksi/isommaksi esteeksi hän arvioi teeman olevan yrityksen kasvulle.

Teemat olivat:

1. Yritystoiminta henkilöityy omaan ammattitaitoon
2. En voi lisätä työaikaani
3. Oma osaamiseni ei riitä
4. Työllistämiseen liittyvät riskit
5. Verkostoitumisen vaikeus
6. Rahoituksen puute (ehdot ja saatavuus)
7. Maksavien asiakkaiden puuttuminen
8. Oma perhetilanne
9. Oma jaksaminen
10. Muu este

Suurimmiksi kasvun esteiksi yrittäjät arvioivat yrittäjään itseensä liittyvät tekijät: yrittäjä ei voi lisätä työaikaansa, yritystoiminta henkilöityy yrittäjän omaan ammattitaitoon, oma jaksaminen ja oma osaaminen ei riitä. ”Teen jo nyt tosi paljon töitä, joten jaksamisen vuoksi määrää pitää vähentää”, ”Korona ja elämäntilanteen muutos, pitkä stressi, on latistanut innon” kirjoittavat tutkimukseen osallistuneet yrittäjät.

Yrittäjät vastasivat näihin teemoihin hyvin eri lailla, asteikon yläpäähän (suurin este) ja alapäähän (ei este ollenkaan) muodostui omat ryhmät, jotka olivat melko samankokoisia. Vastaajat olivat siis hyvin heterogeenisia keskenään näiden yrittäjään itseen liittyvien kasvun esteiden suhteen.

Yllättävää ei ole, että nämä neljä yrittäjään liittyvää estettä korreloivat voimakkaasti keskenään:

• yritystoiminta henkilöityy yrittäjän omaan ammattitaitoon
• yrittäjä ei voi lisätä työaikaansa
• oma jaksaminen
• oma osaaminen ei riitä

Yrittäjä siis vastasi hyvin samansuuntaisesti näihin neljään esteeseen: joko ne koettiin merkittävästi kasvun esteinä tai sitten ei.

”Itse minä koen olevani suurin kasvun este. Se, että vaikka teen asioita koko ajan, niin ilmeisesti teen koko ajan niitä päin seiniä”,  naisyrittäjä vastaa.

Osa yrittäjistä epäilee osaamisensa riittävyyttä

Oman osaamisen riittämistä yrittäjistä 43.5 % eivät pitäneet esteenä (arvio 1-3), suurena esteenä se oli noin 23 %:lle vastaajista. Keskiarvoa tarkasteltaessa tämä ei ollut suuri este. Kun tilannetta tutkittiin enemmän, todettiin että oman osaamisen riittäminen oli varsin merkittävä tekijä: se korreloi voimakkaasti jopa viiden muun esteen kanssa

• yritystoiminta henkilöityy omaan ammattitaitooni
• en voi lisätä työaikaani
• verkostoitumisen vaikeus
• rahoituksen puute
• asiakkaiden puuttuminen.

Yrittäjät vastasivat siis näihin esteisiin samansuuntaisesti: joko ne eivät olleet kasvun esteitä lainkaan tai sitten kaikki mainitut olivat esteitä.

Perhetilanne tai rahoituksen puute voivat hidastaa yrityksen kasvua

Oma perhetilanne ei ollut suurimmalle osalle yrittäjistä este: noin 61 % vastaajista vastasi tähän arviolla 1-3. Noin viidennekselle tämä oli suuri este (arviot 8-10). Työllistämiseen liittyvät riskit ja oma jaksaminen korreloivat voimakkaasti oman perhetilanteen kanssa. Joko ne kaikki koettiin suureksi esteeksi tai ei esteeksi ollenkaan.

Rahoituksen puute ei ollut kasvun este yli puolelle vastanneista, suuri este se oli noin neljäsosalle vastanneista. Rahoituksen puutteen ja työllistämiseen liittyvien riskien välillä oli voimakas riippuvuus. Työllistämiseen liittyvät riskit eivät olleet este kasvulle yli puolelle vastanneista, suuri riski se oli kuitenkin peräti 44 %:lle vastaajista. Myöskään verkostoitumisen vaikeutta ei pääsääntöisesti koettu kasvun esteeksi, suuri este se oli noin neljäsosalle yrittäjistä.

”Tekijäverkoston löytäminen on usein haastavaa”, kirjoittaa eräs yrittäjä.

Kuvio 2. Tärkeimmät kasvun keinot Oona2.0 -hankkeen naisyrittäjien arvioimina, skaala 1-10, vastaajia N=46.

Kyselytutkimuksen toteuttaminen, osallistujat ja tulokset

Oon@2.0-hankkeessa toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin yrittäjien käsityksiä yrityksiensä kasvuhalukkuudesta, kasvun esteistä ja keinoista. Kysely toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2023 välillä, aina uuden naisyrittäjäryhmän aloittaessa oman opiskelujaksonsa hankkeen tarjoamissa koulutuksissa.

• Kyselyyn vastasi 46 naisyrittäjää.
• Vastanneet olivat keski-iältään 55 vuotta. Vanhin vastaaja oli 71-vuotias ja nuorin 23-vuotias.
• Vastaajien yritysten keski-ikä oli nuori, 39 % oli perustettu vuonna 2019 tai sen jälkeen. Vanhin yritys oli 41- ja nuorin 2-vuotias.
• Vastaajista 74 %:lla oli ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto (alempi/ylempi/tohtorin tutkinto).
• 83 % yrityksistä toimi palvelutoimialalla
• Yrityksistä 41 %:lla liikevaihto/vuosi oli alle 20 000 euroa, 15 %:lla liikevaihto oli yli 100 000 euroa, joista 4 %:lla jopa yli 500 000 euroa. Yrityksen ikä (mutta ei yrittäjän ikä) korreloi voimakkaasti liikevaihdon kanssa: mitä vanhempi yritys, sitä suurempi liikevaihto.

Alla taulukoissa kooste vastauksien keskiarvoista, keskihajonnasta ja moodista, taulukossa 1 kasvun keinot ja taulukossa 2 kasvun esteet.

Kasvun keinot

Taulukko 1. Kasvun keinot, vastaajia N=46

Kasvun esteet

Taulukko 2. Kasvun esteet, vastaajia N=46

Lopuksi

Tutkimuksessa selvisi, että osallistuneet yrittäjät olivat hyvin eri tilanteissa yrittäjyydessään. Yrittäjät olivat eri-ikäisiä, ikähaitari 71 – 23 vuotta. Samoin yritykset olivat hyvin eri vaiheissa. Osaa oltiin jo lopettamassa ja osa oli pari vuotta aikaisemmin vasta perustettu. Tämä osin selittää tuloksia, sillä hyvin usein sekä käytettyihin kasvun keinoihin että kasvun esteisiin syntyi skaalan eri päihin suurimmat ryhmät (emme käytä/käytämme paljon ja ei este ollenkaan/suuri este). Jakauma ei ollut Gaussin käyrän muotoinen, vaan enemmänkin päinvastoin. Osa tuloksista oli aikaisempien yrittäjäjärjestöjen tutkimusten tulosten suuntaisia, tosin erojakin oli.

Kirjoittaja

Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanke- ja tutkimustyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimiikin parhaillaan Oon@2.0-hankkeessa sekä Metropolian testaus- ja tutkimuspalveluita tarjoavassa Metropolia Proof Healthissä.

—

Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeessa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja sekä vahvistamaan yrittäjien hyvinvointia ja verkostoja. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-30.6.2023.

Lähteet

1. Suomen Yrittäjät ry: Yksinyrittäjäkysely 2022 (yrittajat.fi)
2. Suomen Yrittäjät ry: Yksinyrittäjäkysely 2019 (yrittajat.fi)