Sosiaalipedagogiikka luo ajattelun ja toiminnan raamit, jossa sosiaalinen ja kasvatuksellinen näkökulma yhdistyvät yhteiskuntatieteiden alakategoriana. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti ihmisen ja yhteiskunnan suhde. Siinä tutkitaan ihmisen kasvua, jotta pääsisi osaksi yhteisöjä ja yhteiskunnan jäseneksi. Sosiaalipedagogiikassa ollaan kiinnostuneita niistä toimenpiteistä, joilla tätä sosiaalista kasvua tuetaan elämänkulun eri vaiheissa. (1) Nuorisotutkimus ja sosiaalityön opetus sijoittuvat sosiaalipedagogiseen viitekehykseen, joka raamittaa nuorisotyötä.
Nuorisotyö on kehittynyt osana toiminnallista traditiota. Nuorisotyön tärkeimmät elementit ovat
- nuorten vapaaehtoinen osallistaminen heille tarjottuihin toimintoihin
- ryhmämuotoinen toiminta
- luottamus aikuisten ja nuorten välillä nuorisotyön kentällä (2).
Käytännön jalkautuva autotyö FUTU-hankkeessa
FUTU-hanke pyrkii omalla toiminnallaan rakentamaan yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen keinoin jalkautuvassa autotyössä, jolloin vahvistamme nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja teemme syrjäytyneiden nuorten elämää näkyväksi muulle yhteiskunnalle. Hankkeessa halutaan rakentaa ohjauksen keinoin nuoren näköinen polku, jossa nuori pääsee oikea-aikaisten palvelujen piiriin ja saa tarvitsemansa avun.
FUTU:n sosiaalipedagoginen tulokulma on tulevaisuussuuntautunut ohjaus, jossa ongelmien sijasta keskitytään nuoren elämän polun rakentamiseen tarkoituksenmukaisia keinoja hyödyntäen. Jollekin nuorelle se ensimmäinen polku voi olla asunnon saanti tai mielekkään koulupaikan löytäminen. Jollekin muulle puolestaan apu ja tuki päihdeongelmien hoitamiseksi. Jokainen polku on yksilö ja siihen halutaan antaa täysi panos, jotta nuori kokee tulevaisuuden tavoittelemisen arvoisena.
FUTU:ssa hanketyötä tehdään jalkautuvan autotyöskentelyn keinoin. Hankkeen toiminnassa ohjaaja on hyödyntänyt autoa nuorten kohtaamisessa heidän omissa ympäristöissään ja vienyt nuorisotyön palvelut lähelle nuorta.
Autotyöskentely on saanut positiivista palautetta nuorilta, sillä muutoin monet asiat, kuten esimerkiksi päihdekuntoutukseen meno, olisi jäänyt hoitamatta ilman ohjaajan apua.
Toiminta on mahdollistanut ohjauksen toteuttamisen joustavilla ja nuorilähtöisillä tavoilla. Kesällä ohjaaja jalkautui auton kanssa julkisille paikoille, jossa nuoria voitiin kohdata siellä, missä he viettävät vapaa-aikaa kavereiden kanssa eli usein ostoskeskusten läheisyyteen. Talviaikaan toiminta on painottunut enemmän yksilöohjaukseen nuorten omissa ympäristöissä, jonne ohjaaja on päässyt FUTU-autolla. Tämä on voinut tapahtua esimerkiksi kotona tai yhteistyökumppaneiden luona. Autossa on ollut jalkautumiskerroilla mukana syötävää ja kahvia, jotta lähestyminen olisi paljon houkuttelevampaa. Yksilöohjauksiin ollaan toimitettu hävikkiruokaa, jotta nuorten taloudellista tilannetta pystyttäisiin tukemaan.
FUTU:n kohderyhmään kuuluvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat nuoret, jotka eivät ole ensisijaisten tai oikea-aikaisten palveluiden piirissä, joten tämä on tehnyt oman haasteensa nuorten tavoittamisessa.
Haasteita on ollut erityisesti siinä, miten nuoret saadaan kiinnittymään usein vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta palveluun, jossa heille voitaisiin tarjota tulevaisuussuuntautunutta- sekä yksilöohjausta. Nuorten auttaminen on vaatinut FUTU:n ohjaajalta periksi antamatonta luonnetta ja sitä, ettei ota henkilökohtaisesti nuorten kanssa tehtävän yhteydenpidon hankaluutta. Yleensä sinnikkyys on lopulta palkittu ja nuori on saatu tavoitettua lukuisten yhteydenottojen jälkeen.
Missä olemme onnistuneet?
FUTU-hanke on saanut paljon positiivista palautetta nuorilta ja yhteistyökumppaneilta. Erityisen paljon olemme saaneet kiitosta sinnikkyydestä- ja ohjauksen laadusta. Moni nuori on päässyt ohjauksen aikana elämässään eteenpäin, tästä esimerkkinä muutaman nuoren työllistyminen hankkeen aikana. Yhteistyökumppanit ovat kokeneet hankkeen tarjoaman ohjauksen arvokkaaksi juuri sen tarjoamien tulevaisuussuuntautuneiden työkalujen vuoksi, koska siihen ei kaikilla nuorten kanssa työskentelevillä tahoilla ole aikaa ja resursseja. Tulemme jatkamaan hanketyötä positiivisen palautteen voimin ja edistämään heikoimmassa asemassa olevien nuorten osallisuutta yhteiskunnassa myös vuonna 2022.
Lähteet
- Nivala, E., Ryynänen, S. 2017. Sosiaalipedagoginen viitekehys nuorisoalan työssä. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 42, 75-92.
- Kiilakoski, T., Honkatukia, P. 2018. Miten tutkia nuoria ja nuorisotyötä. Vastapaino. Tampere.
Kirjoittaja
Anna-Reetta Kyllönen on suunnittelija ja FUTU-hankkeen projektityöntekijä Valo-Valmennusyhdistys ry:ssä.
Ei kommentteja