Yhteisöllisen toiminnan ja yhteiskehittämisen ympäristöjä eli hubeja syntyy niin korkeakouluihin kuin toimistohotelleihin. Nämä bisnes- ja innovaatiohubit tai co-working -tilat tarvitsevat toiminnalleen vakaan pohjan. Perustukset rakentuvat omistuksesta, resursseista ja tavoitteellisuudesta. Tässä jutussa kerron tarkemmin, miten kehitetään toimiva hubi.
Perustuksina omistus, resurssit ja tavoitteellisuus
Omistus sitoo hubin paikalleen ja se vaikuttaa myös muihin perustusten osiin. Usein hubin omistaa joku julkinen toimija. Kyseessä voi olla kaupunki tai korkeakoulu, jotka haluavat tätä kautta kehittää valitsemaansa toimintaa ja luoda infrastruktuuria toiminnan kehittämiselle. Tämä voi olla keskittynyttä yhteen alaan, kuten koulutukseen, tai yhteen yritystoiminnan vaiheeseen, kuten start-up yritysten toiminnan kehittämiseen.
Yritykset voivat myös tarjota hubin kaltaista tilaa, mutta sitä markkinoidaan usein jaettuna yhteistoiminnan tilana, co-working spacena. Tämä liittyy pohjaa piirtäessämme toiseen perustuksen osaan, joka on tavoitteellisuus. Jos omistajuus on hubin sementti, niin tavoitteellisuus on sen rakennetta lujittava teräsbetoni. Tavoitteellisuus antaa rakenteelle kestoa ja sitoo yhteen. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, mitä hubin perustaja hubilta haluaa.
Joillekin hubeille on asetettu selkeä tavoite, esimerkiksi tarkoituksena voi olla kehittää viisi kappaletta yrityksiä, jotka tuottavat yli miljoona euroa. Toisaalta tavoitteellisuus voi olla jotain abstraktimpaa, kuten yritysten välisen yhteistyön parantaminen.
Resurssit taas liittyvät siihen, kuinka tukeva perustus on, kuinka laadukkaita materiaaleja sen tekemiseen on käytetty ja usein se liittyy myös siihen, kuinka pitkäaikainen hub on. Omistaja määrittelee käyttämänsä resurssit niin rakennuksessa kuin hubeissakin. Koska useimmiten hub-toiminnan tuotot tulevat pitkällä aikajänteellä tai niitä on haastava määritellä taloudellisesti, se kertoo miksi niitä usein pitävät julkiset toimijat.
Valuuko hyöty viemäriin vai toimivatko prosessit?
Hubin toimiminen vaatii toiminnan prosessien ja tarkoituksen määrittelyä. Prosessien määrittely luo raamit sille,
- miten hubissa olevia yrityksiä autetaan
- kuinka tarkasti kaikkien hubissa toimivien toimijoiden tehtävät on määritelty.
Osassa hubeja on tarkasti määritelty prosessi, jossa on tarkat kriteerit hubiin tulevien yritysten valintaan ja hubissa toimimisen ehtoihin. On myös mahdollista, että hubin prosessit ovat löyhiä ja toiminta on satunnaisempaa. Tämä kuvaa usein tilannetta, kun hubi aloittaa toimintaansa ja etsii vielä paikkaansa.
Hubilla voidaan tavoitella monia asioita. Hubit voidaan jakaa useimmiten kahteen erilliseen tavoiteluokkaan, joista toinen on kehittäminen ja toinen on innovointi.
- Kehittämishubi auttaa olemassa olevia yrityksiä eteenpäin, ja toiminta liittyy usein kehityshaluisten yritysten auttamiseen kasvussa.
- Innovointihubin tarkoitus on kehittää uusia ideoita, toimintatapoja tai tarjota mahdollisesti oppimisympäristö, jossa osaamista kerätään tietyn teeman ympärille. Tästä toiminnasta voi kehittyä yrityksiä, mutta niiden kasvattaminen ei ole olennaista hubin toiminnalle.
Tärkeä piirre hubin toiminnassa on käyttöaika, eli kuinka pitkäksi aikaa hubi on tarkoitettu olemaan. Suomessa huomattava osa hubeista toimii hankerahoituksella, jolloin niillä on rajattu kesto. Toisaalta on olemassa pysyviä hubeja, joissa toiminta jatkuu vuodesta toiseen.
Ideasta kohti konkreettista vantaalaista bisneshubia
Kun annettiin tehtäväksi rakentaa eläväinen My Business Hub Myyrmäkeen, hanketiimimme oli uuden ääressä. Kukaan meistä ei ollut rakentanut hubia aikaisemmin. Meille kävi kuin rakentajille, joilla on nippu lautaa, pussi nauloja, pari vasaraa ja paperinkulmaan piirretty kuva naapurin vajasta. Materiaalit olivat kasassa ja oli etäinen idea siitä, mitä pitäisi rakentaa. Mutta rakennuspiirustuksia ei ollut. Yllätyimme, kun internetistäkään ei löytynyt tarkempia ohjeita, mallikuvia tai muutakaan, minkä varaan lähteä tekemään hubia.
Näin ollen istahdimme pöydän ääreen ja aloimme hahmotella omia rakennuspiirustuksiamme, omaa pohjaamme, jonka avulla hubia voi suunnitella ja jonka avulla sitä voi rakentaa. Olemme piirtäneet piirustuksiimme pohjan.
Hubimme omistaja on julkinen taho, Vantaan kaupunki. Sille on osoitettu riittävät resurssit julkisella rahoituksella ja tavoitteellisuus on määritelty paikallisten olemassa olevien yritysten auttamiseksi. Näin huomaamme piirtäessämme tekevämme jotain erityistä, sillä tavoitteellisuutemme ei osu kumpaakaan tyyppipiirroksen luokkaan. Tämä tuo esiin sen, että
Hubi on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, kuten rakennus voi olla hyvin erinäköinen. Se mikä toimii toiselle tavoitteena, ei toimi toiselle. Meidän hubin piirustukset jäävät prosessinmäärittelyjen osien suhteen vielä epäselväksi, niitä joudumme miettimään vielä rakennusvaiheessa.
Seinät, virtuaalitila vai molemmat?
Seuraavaksi on aika piirtää seinät, eli miettiä hubin tilat ja puitteet. Useimmiten hubin tilat muistuttavat avotoimistoa, mutta nyt on alkanut syntyä myös digitaalisia tai virtuaalisia hubeja, joissa toiminta tapahtuu sopivalla digitaalisella alustalla. Yhä kehittyvä virtuaalitodellisuus voi tuoda hubeihin paljon uusia ulottuvuuksia ja toimintoja.
Vielä hub kuitenkin tarjoaa usein perinteiset fyysiset tilat. Hubeissa on yleensä seuraavat:
- keittiötilaa, jossa on myös oleskeluun tarkoitettua tilaa
- näyttelytilaa, jossa hubissa toimivat yritykset voivat tuoda toimintaansa ja tuotteita esiin
- kokoustilaa neuvotteluja varten
- avokonttoritilaa, joissa hubeissa toimivat voivat työskennellä.
On mahdollista, että hubeissa on esimerkiksi auditorioita, ravintoloita tai saunatiloja, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Niiden tarkoitus luoda yhteisöllisyyttä, lisätä ihmisten vuorovaikutusta sekä mahdollistaa töiden mahdollisimman tehokas tekeminen.
Tilojen käyttäjistä muodostuu monimuotoinen yhteisö
Hankkeemme piirustuksen tekevät tässä loikkauksen tulevaan, sillä meille on tulossa myös virtuaalinen yhteisö. Toinen poikkeus piirustuksissamme on, että vaikka Hubin omistaa Vantaan kaupunki, niin se sijoittuu Metropolia Ammattikorkeakoulun kampukselle. Kyseessä on kiinnostava ja uusi tapa tehdä yhteistyötä kaupunkien ja kuntien välillä. Samalla selvitämme Leiritien kampuksen tilojen monikäyttöisyyttä ja selvitämme, kuinka kampus voisi parhaalla mahdollisella tavalla palvella lähialueiden yrittäjiä.
Kuten rakennuspiirustuksissa, myös hubien suunnittelussa kaikki liittyy toisiinsa ja valinnat usein ohjaavat toisia valintoja ja sitä kautta voidaan rakentaa juuri sellainen hub kuin halutaan. Kuten valitsemalla tietynkaltainen perustus, seinät, ikkunat ja tarkoitus rakennukselle. Näin suunnittelemalla on mahdollista saada se, mitä tavoitellaan.
Meidän hubimme tarkoitus on auttaa yrityksiä selviämään koronan mukanaan tuomista haasteista ja parantaa yrityspalveluiden tunnettuutta ja käyttöä alueella. Näin ollen voimme piirtää tämän osan rakennuksestamme paperille. Me piirrämme hubiimme aikajänteen, sillä on annettu aika, jonka jälkeen tarkastellaan mitä on saatu aikaan ja onko toiminnalle tarkoitusta.
Hubi on toimiva rakenne yhteistyön rakentamiselle. Sen fyysiset piirteet tukevat yhteisön rakentamista ja sen toimialafokuksen valinnalla on mahdollista lisätä siihen kierroksia ja kerroksia, jotta se alkaa kasvamaan ja tukemaan itseään sekä siinä toimivia yrityksiä.
Kirjoittaja
Timo Nykopp toimii projektipäällikkönä My Business Hubissa, jossa hänen tehtävänään on luoda paras mahdollinen hubi hankkeelle ja kehittää uusia toimintatapoja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämiseen. Tämä on ensimmäinen projekti Metropolia ammattikorkeakoulussa, mutta se toteuttaa vuosia olleen haaveen mahdollisuudesta toimia AMK-maailmassa. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa.
Ei kommentteja