Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
2

Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?

Elvira Vainio, Taru Maamies & Marjo Huhtala · 3.6.2021

Itsensä johtamisesta ja itseohjautuvuudesta on puhuttu jo pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana aiheen tärkeys ja merkitys on korostunut entistä enemmän. Itseohjautuvuutta ovat vauhdittaneet muun muassa etätyö, digitalisaatio ja työelämän murros. Myös koronavirus on omalta osaltaan nostanut perinteisemmissäkin organisaatioissa itseohjautuvuuden tarpeen aivan uudelle tasolle pakottaen osan työntekijöistä mukautumaan sen vaatimuksiin nopealla tahdilla ja lähes valmistautumatta.

World Economics Forumin listauksen Taidot työelämässä vuodelle 2025 mukaan lähes kaikki tärkeimmät työelämätaidot ovat yleistaitoja, jotka auttavat pärjäämään ja menestymään työelämässä. Kärkisijoilla näkyvät sellaiset taidot kuten kriittinen ajattelu, kompleksinen ongelmanratkaisu, jatkuva oppiminen, kognitiivinen joustavuus sekä omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen. Tutkimuksessa korostuvat siis taidot, jotka liittyvät vahvasti työelämässä lisääntyvään itseohjautuvuuteen. Tämä kirjoitus tarkastelee itsensä johtamista työntekijän näkökulmasta sekä sitä, mitä organisaatiolta edellytetään, jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti työntekijän itseohjautuvuutta.

Käytännössä itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että työntekijät pystyvät sekä itse että yhdessä määrittelemään, miten he tekevät työtä organisaation yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Itsensä johtaminen on yksilön taito, jota muodossa tai toisessa tarvitaan kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Vastaavasti organisaatiotasolla puhutaan itseohjautuvuudesta. Tällä tarkoitetaan organisaatioita, joiden rakenteet ja toimintatapa nojaavat vahvasti kunkin työntekijän kykyyn johtaa itse itseään kohti yrityksen yhteisiä tavoitteita. Itseohjautuvuuteen toimintansa perustavien organisaatioiden määrän yleistyminen on johtanut kasvavaan itsensä johtamisen taitojen kehittämistarpeeseen.

Millainen on itseään johtava työntekijä?

Itsensä johtamiseen liitetään

  • itsetuntemus
  • aloitteellisuus
  • vastuun kantaminen
  • avun ja tuen pyytäminen
  • hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehtiminen.

Itsetuntemus tarkoittaa ymmärrystä itsestä. Se on omien arvojen, vahvuuksien, tarpeiden ja tavoitteiden tunnistamista. Hyvän itsetuntemuksen avulla tiedostamme paremmin, miksi käyttäydymme ja ajattelemme tietyllä tavalla. Itsetuntemuksen kautta voimme paremmin ymmärtää ja käsitellä tunteitamme. Itsetuntemuksen kehittäminen vaatii tietoista pysähtymistä ja säännöllistä reflektointia.

Aloitteellisuudella viitataan kykyyn tehdä työn kannalta tärkeitä havaintoja erityisesti sen tekemiseen vaikuttavista muutoksista. Se on myös kykyä tarttua toimeen ja edistää asioita ennemmin ennakoivasti kuin takautuvasti reagoiden. Aloitteellisuus kulkee käsi kädessä ketterien kokeilujen kanssa. Aloitteellisuus edellyttää konkreettisia tekoja; ei puolivillaisia ilmaan heitettyjä toiveita tai vaatimuksia muita kohtaan, vaan sitä, että on valmis itsekin edistämään asioita tinkimättömästi.

Vastuun kantamista on korostettu työelämässä kautta aikojen. Vastuuntunto edesauttaa viestimään ja vaikuttamaan niiden asioiden puolesta, joissa työntekijä haluaa omaan tehtäväänsä sitoutuneena tuottaa yhä enemmän arvoa. Kun ihminen ymmärtää vastuunsa, hän haluaa osallistaa myös muut mukaan tärkeään tavoitteeseensa ja toimia yhteisöllisesti. Tähän täytyy sallia tiettyä vapautta, jotta ihminen pystyy toteuttamaan tarkoitustaan motivoituneena.

Avun ja tuen pyytäminen tarpeen mukaan tarkoittaa sitä, että ihminen nostaa keskusteluissa esiin asioita ja haasteita, joiden ratkomisessa tarvitsee kollegoiden tukea. Auttamisen ja palvelemisen kulttuuri edistävät yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja yritteliäisyyttä. Siinä missä perinteisessä maailmassa asioita edistettiin esihenkilöiden kautta, on nykyisin kollegoilla keskenään paljon valtaa tehdä päätöksiä yhdessä ja sopia asioista toinen toisiaan auttaen.

Hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehtimisella tarkoitetaan sitä, että työtä tehtäessä ajasta ja paikasta riippumatta on tärkeää osata asettaa työnteolle myös rajat, jotta se ei soluttaudu kaikkeen ajankäyttöön. Joustotyöaikaa voi soveltaa tehtävissä, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn vuorokaudenaikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Työajan järkevä sijoittelu on keskeinen taito palautumisen kannalta ja se voi lisätä tuottavuutta. Mitä tahansa ei välttämättä kaikissa organisaatioissa voi tehdä, vaan työyhteisön jäsenten on hyvä olla kollegoidensa tavoitettavissa, jotta muutkin voivat tehdä työnsä. Mahdollisesti etätyössäkin työntekijä on osa tiimiä ja edesauttaa muita saavutettavuudellaan.

Itseohjautuvuuden kaksi puolta

Parhaimmillaan itsensä johtamisen tukeminen ja itseohjautuvuuden mahdollistaminen ruokkivat henkilöstössä työn sujuvuuden ja työn merkityksellisyyden tunnetta.

Kun työntekijä kokee, että häneen luotetaan, se näkyy

  • sitoutumisena
  • aikaansaamisena
  • työilmapiirin kohenemisena
  • taloudellisena tuloksena viivan alla.

Itsensä johtamista tukevien organisaatiorakenteiden puuttuessa itseohjautuvuus voi pahimmillaan kuitenkin tuntua hyvinkin stressaavalta. Tällöin tavoitteet tai vastuut ovat usein epäselviä, jatkuvat keskeytykset ja kiire vaikuttavat hallinnantunteeseen ja tehdystä työstä ei saa palautetta.  Riskinä on työn merkityksen tunteen katoaminen, ylikuormittuminen ja jopa uupuminen.

Usein itseohjautuvuuteen liitetään positiivisia mielikuvia, mutta siihen liittyy myös varjopuolia.

Yksi itseohjautuvaan organisaatioon liittyvä väärä uskomus on se, että työntekijät johtaisivat itse itseään ilman esihenkilöitä. Itseohjautuvat tiimit tarvitsevat jopa enemmän johtajuutta, mutta johtajuus on luonteeltaan uudenlaista kuin mihin aikaisemmin on ehkä totuttu.

Itseohjautuvan tiimin johtajuudessa korostuvat työn tarkan ohjeistamisen ja kontrolloinnin sijaan

  • yhteisen suunnan määrittäminen
  • työskentelyedellytysten varmistaminen
  • jatkuva edelleen kehittäminen.

Myös työntekijän ja työyhteisön osaamisen kehittymistä huolehtiminen on keskeinen osa johtajan tehtäviä. Perinteisen kouluttamisen sijaan kehittyminen on jatkuvaa työssä oppimista. Keskiössä on esihenkilön rooli valmentajana, sparraajana ja alaisen taitojen ja itseluottamuksen kehittäjänä.

Esihenkilön tehtävänä on myös luoda edellytykset työyhteisön itsenäiselle kehittymiselle. Se tapahtuu jakamalla ja jatkojalostamalla erilaisten ketterien kokeilujen tuloksena syntyneitä kokemuksia, oppeja ja oivalluksia. Tätä varten tarvitaan siihen varattua yhteistä aikaa ja rakenteita, joka tukevat yhteisöllistä kehittämistä.

Miia Savaspuro on kirjoittanut kirjan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille – mutta kukaan ei kertonut miten sellainen ollaan. ”Jos kaltaiselleni pitkään työelämässä olleelle ja aina omaehtoisesti työskennelle itseohjautuvuus on vaikeaa, kuinka sen kokevat ne, joille se ei ole luontaista”, Savaspuro toteaa.

Itseohjautuvuus kuulostaa teoriassa helpolta, mutta käytännössä se on ajattelutavan muutos, joka vaatii aikaa.

Vanhat ajattelu- ja toimintamallit murenevat

Yksilöiden ajattelu- ja työskentelytavat eroavat toisistaan. Eri yksilöiden tarvitseman tuen ja autonomian määrä vaihtelee. Moni on tottunut sekä koulussa että työelämässä siihen, että joku tulee kyllä kertomaan, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä ja miten. Itseohjautuvassa organisaatiossa näin ei välttämättä tapahdu. Muuttuvan maailman vaatimukset pakottavat tekemään fiksuja ja oikea-aikaisia päätöksiä entistä nopeammin ja ketterämmin. Tämä korostaa itsenäistä vastuunottoa ja itseohjautuvuuden merkitystä.

Johtajan olisi kyettävä tunnistamaan yksilölliset piirteet ja mukautettava toimintaansa, jotta jokainen voisi saada itselleen sopivaa tukea ja johtajuutta mahdollisimman valmentavalla otteella. Tulevaisuudessa esihenkilöiden rooli muuttuu entisestään. On aika panostaa uuden ajan johtamis- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen, jotta omaa tiimiään pystyy tukemaan entistä paremmin.

Kiteytetysti, itseohjautuvassa työssä ihminen johtaa itseään

  • tuloksen lisäksi työssä jaksamiseen
  • työsuorituksen lisäksi motivaatioon
  • palavereiden lisäksi kohtaamisten laatuun

Miten yritys voi edistää itseohjautuvaa kulttuuria?

Siirtyminen itseohjautuvaan toimintakulttuuriin ei tapahdu hetkessä. Se vaatii systemaattisuutta, aikaa, kokeiluja ja oppeja. Tämän takia organisaation itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen kehittäminen on enemmän maraton kuin sprintti. Haluamme tukea tällä muutosmatkalla ja olemme luoneet listan siitä, miten yritys voi edistää itseohjautuvaa kulttuuria.

  • Itseohjautuvuuden määrittely: Itseohjautuvaan kulttuuriin siirryttäessä kannattaa määrittää, mitä itseohjautuvuus tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Miten se näkyy arjen käytännöissä henkilöstön näkökulmasta?
  • Toimintamallit ja pelisäännöt: Kannattaa määritellä, mitkä ovat yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt. Yrityksissä tarvitaan selkeitä rakenteita siihen, miten ja missä päätöksenteko tapahtuu, miten tavoitteisiin voidaan päästä, millaisista suorituksista palkitaan ja miten toimitaan ristiriitatilanteissa.
  • Suunta ja tavoitteet: Yrityksellä pitää olla selkeä suunta ja tavoitteet, jotka ovat henkilöstön tiedossa. Työntekijällä tulee olla mahdollisimman selkeä kuva siitä, mikä on hänen roolinsa, vastuunsa sekä valtuutensa yhteiseen tavoitteeseen pääsemisessä. Muussa tapauksessa jokainen ohjautuu omaan suuntaansa ja suunta voi olla mikä tahansa suunta, jopa täysin päinvastainen ja ei-toivottu.
  • Esihenkilön rooli: Esihenkilöillä on tärkeä rooli itseohjautuvan organisaation mahdollistajana. Esihenkilöiltä vaaditaan tilan antamista tiimille, kysymistä, kuuntelemista ja kannustamista. Esihenkilön tehtävänä ei ole tuoda esiin vain omia mielipiteitään ja valmiita vastauksia, vaan varmistaa edellytykset hedelmälliselle vuorovaikutukselle, jossa jokainen tiimin jäsen on mukana viemässä yhteistä asiaa rakentavasti eteenpäin. Itseohjautuvassa organisaatiossa esihenkilö on onnistunut töissään, kun työntekijät esittävät rohkeasti omia näkemyksiään ja uskaltavat kokeilla uutta epäonnistumisen riskeistä huolimatta. Esihenkilön tehtävänä on varmistaa, että jokainen yksilö panostaa tiimin keskinäisen luottamuksen rakentamiseen ja vuorovaikutukseen.
  • Palautteen anto: Organisaatio kehittyy entistä enemmän itseohjautuvampaan suuntaan, kun palautteen antoa ja vastaanottamista tehdään tiheästi ja säännöllisesti osana työn arkea. Esimerkiksi palaute 1-2 kertaa vuodessa ei riitä. Palaute mahdollistaa yksilöiden henkilökohtaisen kasvun ja uuden oppimisen silloin kun se on rehellistä, rakentavaa, turvallista.
  • Viestintä ja vuorovaikutus: Yritysten pitää myös panostaa viestintään kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma liittyy yrityksen suuntaan ja toimintatavan ja kulttuuriseen muutokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstö tietää, mikä on yrityksen suunta, miten oma tekeminen liittyy isompaan kuvaan ja miten yrityksessä toimitaan. Toinen näkökulma liittyy yleisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, koska kaikki työntekijät ovat viestijöitä ja toimivat osana tiimejä. Psykologinen turvallisuus tiimeissä ja yrityksessä rakentuu vuorovaikutuksesta ja kollektiivisesta älykkyydestä.
  • Itsensä johtamisen taitojen kehittäminen: Yritys panostaa työntekijöiden itsensä johtamisen taitoihin eli siihen, että työntekijät pystyvät tekemään töitä tavoitteellisesti ja samanaikaisesti fiksusti.

Urbaania Kasvua Vantaa –hankkeessa on huomattu, että itseohjautuvuus ja itsensä johtamisen taidot puhuttavat ja kiinnostavat asiakasyrityksissä. Valmentajina olemme panneet merkille aiheen tärkeyden, ajankohtaisuuden sekä halun kehittyä itseohjautuvampaan suuntaan. Tällä hetkellä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä halutaan kehittää työntekijöiden itsensä johtamisen taitoja, joten aiheelle riittää kysyntää jatkossakin.

Lähteet

  • Martela, Frank & Jarenko Karoliina. 2017. Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa?
  • Savaspuro, Miia. 2019. Itseohjautuvuus tuli työpaikoille – mutta kukaan ei kertonut meille, miten sellainen ollaan.
  • World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs Report 2020.

Kirjoittajat

Elvira Vainio toimii yritysvalmentajana ja lehtorina Metropolian ammattikorkeakoulussa. Hänen missiona on tehdä töitä paremman työelämän puolesta. Elviran työ on liittynyt aina tavalla tai toisella muutokseen ja ihmisiin. Hänellä on 20 vuoden kokemus organisaatioiden kehittämisestä, muutoksen todeksi tekemisestä ja osaamisen johtamisesta liikkeenjohdon konsulttina, valmentajana ja HR-tehtävistä.

Taru Maamies toimii lehtorina ja yritysvalmentajana Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnissä olevissa TKI-hankkeissa. Tarulla on pitkä kokemus kansainvälisen liiketoiminnan johto- ja kehitystehtävistä eri kokoisissa yrityksissä startupeista monikansallisiin globaaleihin toimijoihin. Taru onkin omimmillaan erilaisten liiketoiminnan muutos- ja kehityshaasteiden, strategian sekä johtamisen ja esimiestyön haasteiden parissa. Koulutukseltaan Taru on tekniikan lisensiaatti (tuotantotalous, tietotekniikka) sekä ammatillinen opettaja (AmO).

Marjo Huhtala (Metropolia AMK) on organisaatioiden henkilöstöjohtamiseen erikoistunut ammattilainen, joka on työskennellyt satojen erilaisten yritysten parissa kasvuyrityksistä perheyrityksiin ja aina pörssiyhtiöihin sparraten heitä liiketalouden osa-alueissa kuten strategia, henkilöstö, myynti, projektien johtaminen ja viestintä. Marjo on kirjoittanut neljä kirjaa asenteesta ja sen johtamisesta. Marjo on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri, ammatillinen opettaja ja näyttötutkintomestari.

Kirjoittajat työskentelevät yritysvalmentajina Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa, jossa luodaan uusia ratkaisuja sosiaaliseen rekrytointiin ja yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen. Näin tuetaan yritysten kehittymistä ja kiihdytetään niiden kasvua. Urbaania kasvua – GSIP Vantaa -hanke saa rahoitusta 80 % UIA-rahoituksen Jobs and Skills -ohjelmasta. Urban Innovative Actions (UIA) on Euroopan komission EAKR-rahoitteinen ohjelma, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.

itsensä johtaminenitseohjautuvuustyöelämätaidotUrbaania kasvua Vantaa

2 Kommenttia

  • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta? - Urbaania kasvua Vantaa says: 14.6.2021 at 13:12

    […] Kirjoitus julkaistu alunperin 03.06.2021 Metropolian Tikissä […]

    Reply
  • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta? - HR Commercial Community says: 2.8.2022 at 10:06

    […] Kirjoitus julkaistu alunperin 03.06.2021 Metropolian Tikissä […]

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
    Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden…
    5.8.2021
  • Luovuus voimavarana työelämässä
    Luovuus voimavarana työelämässä
    15.10.2020
  • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
    Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
    18.5.2022

vierailija

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektipäällikkö, Musiikki +358 40 184 2448
  • Milla Åman Kyyrö (päätoimittaja) Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Uusimmat jutut

  • Black and white photo of audience from the back, one hand raised, speaker on stage facing the camera

    The Harmful Nature of Informed Assumptions

    27.1.2023
  • Neljä henkilöä työpöydän ääressä, yksi seisoo ja heittää hymyillen ylävitosen vasemmanpuolimmaisen kanssa.

    Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä

    24.1.2023
  • Puupintaisella pöydällä tablettitietokone, jonka ruudulla avoinna ThingLink-ympäristö, neljä piirrettyä eri-ikäistä ihmishahmoa.

    Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä

    19.1.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (6)
    • ▼ tammikuu (6)
      • The Harmful Nature of Informed Assumptions
      • Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä
      • Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
      • Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
      • Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects
      • The Importance of Service Design in Organisations
  • ► 2022 (92)
    • ► joulukuu (6)
      • Vertaisuuden johtaminen ja rakentaminen työyhteisöissä
      • Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa
      • Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
      • Mitä TKI-viestintä on?
      • Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista
      • Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin
    • ► marraskuu (9)
      • Miten saada kotihoitoon pitovoimaa?
      • Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä
      • Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä
      • Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä
      • Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts
      • Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
      • Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua
      • Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
      • Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita
    • ► lokakuu (5)
      • Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa?
      • Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin?
      • Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä
      • Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä
      • Kohti ennakointikyvykkyyttä
    • ► syyskuu (10)
      • Learning to Innovate Every Day - 10 Days 100 Challenges Event
      • Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi
      • Hyödynnettävyys hanketyössä: kaupallistamisen haasteet
      • Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista
      • Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?
      • Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen
      • Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle
      • Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry
      • Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
      • Metadatan merkityksestä
    • ► elokuu (4)
      • Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
      • Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä
      • Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
      • Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta?
    • ► kesäkuu (4)
      • Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa - vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
      • Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
      • Behind the Scenes of a Telehealth Innovation Project
      • Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
    • ► toukokuu (8)
      • Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
      • Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana
      • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
      • Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
      • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina
      • Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
      • Stewardship in the New European Bauhaus
      • Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
    • ► huhtikuu (12)
      • Ennakoi osaamista ja menesty
      • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
      • Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
      • Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
      • Finding Real Problems to Solve All Around Us
      • Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
      • Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä
      • Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla
      • Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
      • Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
      • Why you need to learn Service Design
      • Pokémonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi
    • ► maaliskuu (15)
      • Trust as a transversal skill
      • Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen
      • Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
      • Taiteilija taitonsa tuotteistajana
      • Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation
      • Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla
      • Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä
      • Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
      • Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
      • This Meeting Could Have Been A Workshop
      • Hubin rakennuspiirustukset
      • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
      • Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
      • Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
      • Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä
    • ► helmikuu (12)
      • Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen?
      • Embedding Service Design in Higher Education
      • Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
      • Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
      • Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia - osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
      • Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
      • Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana
      • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
    • ► tammikuu (7)
      • Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
      • Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
      • Innovation Events in Three Parts: Design Sprints
      • Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
      • Innovation Events in Three Parts: Hackathons
      • Osaaminen on kestävän työn perusta
      • Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea Region with robot bus pilots
  • ▼ 2021 (64)
    • ▼ joulukuu (12)
      • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
      • Innovation Events in Three Parts: Service Jams
      • Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
      • Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
      • Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
      • Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
      • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
      • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
      • Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets
      • Strengthening youth’s trust in the future
      • Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
      • Onko sävellys innovaatio?
    • ▼ marraskuu (6)
      • Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä
      • Uutiset ovat suodatettua tietoa
      • Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
      • Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
      • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
      • Comparison of nursing students' health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka
    • ▼ lokakuu (4)
      • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
      • Näin toteutat verkkojulkaisun
      • Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
      • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2
    • ▼ syyskuu (5)
      • Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
      • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1
      • Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
      • Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
      • Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
    • ▼ elokuu (4)
      • Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
      • Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
      • Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
      • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Tikissä-blogin kevät 2021
      • Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön
      • Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää
      • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?
    • ▼ toukokuu (7)
      • Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
      • Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
      • Viisi vinkkiä hankeviestintään
      • Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
      • Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
      • Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
      • Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
    • ▼ huhtikuu (5)
      • Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Liikkuminen kriisissä
      • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
      • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
      • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
    • ▼ maaliskuu (5)
      • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
      • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
      • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
      • Innovation in a pandemic world and beyond
      • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
    • ▼ helmikuu (6)
      • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ▼ tammikuu (6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ► 2020 (57)
    • ► joulukuu (7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ► marraskuu (5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ► lokakuu (6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ► syyskuu (4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ► heinäkuu (2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ► kesäkuu (6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ► toukokuu (7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ► huhtikuu (5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ► maaliskuu (5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ► helmikuu (4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ► tammikuu (6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ► 2019 (48)
    • ► joulukuu (5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ► marraskuu (6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ► lokakuu (5)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ► syyskuu (4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ► kesäkuu (6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ► toukokuu (6)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
    • ► huhtikuu (4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ► maaliskuu (4)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
    • ► helmikuu (4)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
    • ► tammikuu (4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ► 2018 (42)
    • ► joulukuu (3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ► marraskuu (4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ► lokakuu (6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ► syyskuu (4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ► elokuu (2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ► kesäkuu (3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ► toukokuu (5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ► huhtikuu (4)
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ► maaliskuu (4)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
    • ► helmikuu (4)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
    • ► tammikuu (3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ► 2017 (17)
    • ► joulukuu (1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ► marraskuu (2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ► lokakuu (3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ► elokuu (1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ► kesäkuu (2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ► toukokuu (2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ► huhtikuu (1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ► maaliskuu (1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ► helmikuu (1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ► tammikuu (3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ► 2016 (16)
    • ► lokakuu (1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ► syyskuu (2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ► heinäkuu (1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ► kesäkuu (7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ► toukokuu (3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ► huhtikuu (1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ► maaliskuu (1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Avainsanat

älykäs liikkuminen ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot johtaminen julkaiseminen kansainvälinen hanke Katse tulevaisuuteen kehittäminen Kestävä keikkatyö koulutus minno nuoret Oona Oona-hanke opiskelijat osaaminen osaamisen kehittäminen Peili-hanke resilienssi sosiaali- ja terveysala teknologia tki TKI-toiminta tulevaisuus Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen työpaja Urbaania kasvua Vantaa viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys

Hae sisältöä tästä blogista

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!