Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat av-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen

Audiovisuaalinen (av) ala on eläväinen ja jatkuvasti muuttuva toimiala, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luoville ja taitaville ammattilaisille. Opiskelu ja työ av-alalla on monen haaveiden täyttymys, mutta samalla alan nopeat työllisyystilanteen vaihtelut ovat asettaneet opiskelijoille ja työelämää aloitteleville uudenlaisia haasteita. Erityisesti työllisyystilanteen heilahtelut voivat vaikuttaa alalle vasta saapuvien verkostoitumiseen ja tulevaisuuden työmahdollisuuksiin.

Työllisyystilanteen vaihtelun haasteet

Av-ala on altis talouden heilahteluille ja teknologisille muutoksille, mikä aiheuttaa työllisyystilanteen nopeita vaihteluita. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen aallokkoisia. Jyrkät suhdannevaihtelut, pandemia, kustannusten nousu ja talouden taantuminen ovat näkyneet suoraan tuotantojen toteutumisissa, rahoituksessa, sisältöjen tilauksissa ja sen myötä työllisyystilanteessa (1). Tämä on luonut epävarmuutta ja stressiä opiskelijoille, jotka valmistuvat alalle vaihteluiden keskellä.

Vaikeina aikoina yritykset ovat vähentäneet rekrytointejaan tai lomauttaneet henkilöstöään, mikä on hankaloittanut vastavalmistuneiden työllistymistä.

Kun suhdanne on vaihtunut ja alan toiminta jälleen virkistynyt, alalla onkin ryhdytty puhumaan vakavasta tekijäpulasta ja etsitty nopeita keinoja tuottaa osaavaa työvoimaa. Puoli vuotta myöhemmin tuotannot ovat jälleen milloin seisahtuneet, lykkääntyneet tai niitä ei ole käynnistetty lainkaan.

Maailmantilanteet ja media-alan ailahtelevuus ovat vaikuttaneet suoraan myös alan opintojen toteuttamiseen.

Poikkeusoloissa opintoja järjestettiin etänä tai hybridimenetelmillä, mikä on ryhmätyösketelyyn painottuvalla alalla ongelmallista.

Moni taito on jäänyt vähälle harjoittelulle ja etenkin ryhmätyöskentelyn ja työelämäsimulaatioiden toteuttaminen on ollut haastavaa. Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat pandemian vaikuttaneen kielteisesti muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumiseen, opetuksen laatuun ja osaamisen kehittymiseen. Raskaimmin pandemian kokivat taide- ja kulttuurialojen opiskelijat, joista 44% arveli pandemian vaikuttavan kielteisesti työllistymiseen opintojen jälkeen (2). Aivan väärässä opiskelijat eivät ole olleet, sillä esimerkiksi Metropolian Re:connect-hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella äskettäin av-alalle valmistuneilla on nähtävissä vaikeuksia työelämään siirtymisessä ja alalle verkostoitumisessa.

Verkostoitumisen merkitys työllistymisessä

Pahiten maailmantilanteen ja suhdanteiden vaihteluista ovat kärsineet työharjoittelut, jotka ovat keskeinen osa ammatti- ja ammattikorkeakouluopintoja.

Av-alan harjoittelupaikan saaminen on täysin riippuvainen työtilanteesta ja tuotantojen määrästä.

Verkostoituminen on yksi avainasemassa oleva tekijä (3), kun haetaan töitä av-alalta. Re:connect-hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen (4) mukaan työnantajat pitävät harjoitteluiden onnistumista työllistymisen kannalta yhtenä keskeisimpänä verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen tekijänä (5, 6).

Kyselytutkimukseen osallistuneiden yli 20 av-alan tuotantoyhtiön edustajan mukaan työpaikkoja avautuu vastavalmistuneelle varmimmin silloin, kun opiskelija on onnistunut luomaan kontakteja alan ammattilaisten kanssa jo opintojen aikana. Verkostojen kautta saa tietoa avoimista työpaikoista, suoria työtarjouksia ja hyvin tehty työ johtaa seuraavaan. Osaavia työntekijöitä suositellaan alan sisällä seuraaviin projekteihin.

Av-alan toimintaympäristö on Suomessa niin pieni, että paras valttikortti nuorelle työntekijälle on hyvä maine työnantajien “puskaradiossa”. Nopeilla aikatauluilla ja tiukilla rahoituksilla toteutettavissa tuotannoissa tuntemattoman uuden työntekijän palkkaaminen koetaan liian suureksi riskiksi. Jos syystä tai toisesta verkostoa ei opiskeluaikana ole syntynyt, työllistyminen, tai edes työmahdollisuuksien löytäminen voi olla vaikeaa.

Koko alan työllisyystilanne – onko työvoimapulaa olemassa?

Av-alan tueksi kehitetty kasvusopimus (7) perustuu ajatukselle, että alan kasvu on nopeaa ja se tulee jatkumaan seuraavina vuosina. Vuonna 2023 monet alan toimijat ovat kuitenkin olleet vaikeuksissa kustannusten noustessa, rahoituksen pienentyessä ja sisältöjen tilauspäätösten vähentyessä. Alalla pitkään toimineet, kovan luokan ammattilaisetkin etsivät töitä ja menevät useimmiten rekrytointitilanteissa vasta-alkajien edelle.

Kovin pula alalla on kokeneista erityisosaajista, ei niinkään aloittelijoista.

Voiko av-alan tulevaisuutta perustaa jatkuvan kasvun varaan, vai pitäisikö varautua paremmin myös taantumiin? Alan osaaja- ja työvoimapulakaan eivät vaikuta erityisen akuuteilta ainakaan vuonna 2023. Työllistymistä tulisikin pohtia pidemmällä aikajänteellä, koko työuran näkökulmasta. Jos valmistuneiden urakehitys tyssää jo ensimmäisen työpaikan hakuun, ei alalle saada koskaan uusia huippuammattilaisia kansainvälisiin tuotantoihin. Alan työtehtäviin kasvetaan, syväosaajia syntyy työkokemuksella. Oikoteitä ei ole, eikä kannata rakentaakaan.

Vahvempaa tukea työelämään siirtymiseen

Ailahtelevalla kentällä vastavalmistunut untuvikko putoaa helposti kyydistä ja usko omaan osaamiseen on koetuksella. Nuoren on vaikea hahmottaa milloin työllistymistä vaikeuttavat alan suhdannevaihtelut ja milloin kyse on omasta osaamisesta tai työnhakutaidoista. Av-alalla työllistyminen eroaa merkittävästi monien muiden alojen työllistymistavoista, eivätkä esimerkiksi työllisyyspalvelut aina osaa olla avuksi.

Re:connect-hankkeessa av-alan työnantajille ja oppilaitoksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella rekrytointikäytännöt ja työllistymisen menetelmät eivät ole modernisoituneet tai kehittyneet juurikaan vuosikymmenien kuluessa. Työpaikkoja ilmoitellaan harvoin julkisesti, rekrytointeja tehdään käsinpoiminnalla ja suositusten perusteella. Yrityksistä ja kokeiluista huolimatta alan tekijöille ei ole yhteistä, vakiintunutta, keskitettyä osaajien ja työnantajien kohtaamispaikkaa.

Työnantajien ja oppilaitosten edustajien näkemys on, että opiskeluaikana tulisi panostaa erityisesti monipuoliseen osaamiseen ja verkostojen rakentamiseen työllistymisen tukemiseksi.

Monipuolinen osaaminen korostuu, sillä nopeasti vaihtelevassa työllisyystilanteessa monipuolisuus on valttia. Opiskelijoiden kannattaa hankkia taitoja media-alan eri osa-alueilta, jolloin mahdollisuudet työllistyä monipuolisesti erilaisiin tehtäviin kasvavat. Useimmat työnantajat liputtavat joustavuuden ja ketteryyden puolesta. Media-ala muuttuu jatkuvasti, ja työllisyystilanteen vaihtelut voivat edellyttää nopeaa sopeutumista uusiin tilanteisiin. Opiskelijoiden tulisi olla valmiita oppimaan uutta ja muuttamaan suuntaa tarvittaessa.

Verkostojen rakentamisen keinoja on monia. Osallistuminen erilaisiin projekteihin, tapahtumiin, festareille ja verkostotapaamisiin auttaa opiskelijoita luomaan kontakteja ja näyttämään osaamistaan käytännön tilanteissa.

• Työharjoittelupaikat kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä miten ne tukevat parhaiten osaamista ja verkoston kehittämistä.
• Yhteistyöprojektit voivat myös tarjota mahdollisuuksia oppia uusia taitoja ja laajentaa verkostoja.
• Etenkin opintojen loppuvaiheessa katse tulisi kääntää oppilaitoksen sisältä kohti työelämää. Opiskeluissa tehtyä omaa teosta kovempaa valuuttaa ovat kontaktit ja kentän tuntemus.
• Harjoitteluiden lisäksi opinnäytetöitä voisi useammin toteuttaa yritysyhteistyössä. Tämä tukisi opiskelijoiden pysymistä ajan tasalla alan trendeistä ja kehityksestä, mikä puolestaan auttaa ennakoimaan mahdollisia muutoksia työllisyystilanteessa ja valmistautumaan niihin.

Kirjoittajat

Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja.

Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja Re:connect-hankkeen projektikoordinaattori.

Lähteet

1. Koljonen, Johanna (2023). Nostradamus Report: Everything Changing All At Once.
2. Mäkelä, Joona. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:2. Korkeakouluopiskelijoiden ajankäyttö ja Covid-19-pandemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (valtioneuvosto.fi). Helsinki.
3. Opetushallitus. (2020). Media- ja viestintäalan osaamistarpeet (oph.fi). Raportit ja selvitykset 2020:3.
4. Metropolia. (2023) Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect-hanke. Julkaisematon.
5. Business Finland. (2021). Finnish Audiovisual Industry Roadmap (businessfinland.fi). Report 4/2021.
6. Nordic Institute of Business & Society. (2020). Mediaosaaja 2030. (PDF)
7. Työ- ja elinkeinoministeriö. (2023) Av-alan kasvusopimus. (valtioneuvosto.fi)

Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeessa pyritään tukemaan av-alalle työllistymistä ja rakentamaan siltaa opintojen ja työelämän välille.