Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Määritelmän mukaan ”osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. ” – Wikipedia
Osuuskunta poikkeaa henkilöyhtiöstä siten, että yritystoiminnan riski on pienempi. Osuuskunnan hyviin puoliin kuulu se, että se mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, ei heitä pidetä virallisesti yrittäjinä. Tämä mahdollistaa osuuskuntaan kuulumisen ja esimerkiksi työttömyysturvan yhtäaikaisuuden.
Osuustoiminnalla on Suomessa vahvat perinteet, sillä sitä on harjoitettu meillä vuodesta 1899. Tunnetuimpia osuustoiminnan harjoittajia ovat Osuuskauppa ja Osuuspankki. Viime vuosina osuustoiminta on noussut uuteen suosioon. Osuustoiminta onkin moderni ja joustava yhteisyrittämisen muoto. Osuuskunnassa toimiminen luo jäsenilleen yhteenkuuluvuutta ja turvaa. Se tuo mukanaan mahdollisuuden rakentaa laajempia yhteistyö- ja asiakasverkostoja.
Osuuskunnat itsessään ovat yhden tyyp
pisiä verkostoja, joissa jäsenet ovat liittyneet yhteen tekemään työtä. Osuuskunta voi syventää verkoston yhteistyötä. Se tuo liiketoiminnallista tukea ja volyymia yksinyrittäjille, kun yhteisesti viedään asioita eteenpäin toimialaan liittyen, tai auttaa saavuttamaan suurempaa vaikuttavuutta kuin mihin yksin on mahdollista. Se voi olla väline ja matalan kynnyksen paikka myös kevytyrittäjyyteen.
Yrittäjän kannattaa verkostoitua aktiivisesti
Usein kuulee puhuttavan, että verkostoituminen ylipäätään on pienyrittäjälle tärkeää, sillä toimimalla aktiivisesti voi löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita, saada uusia ideoita ja viedä toimintaansa muiden tietoisuuteen. Yrittäjän ei kannata välttämättä jäädä kotiin odottamaan, että joku tulee hakemaan mukaan hyviin verkostoihin, vaan olla itse aktiivinen.
Yrittäjien verkostoitumisessa pätee sama kuin kaikessa verkostojen rakentamisessa: niitä kannattaa luoda optimoiden, ei maksimoiden. Verkostoissa toimiminen on hyvin aikaa vievää, joten kannattaa pohtia, mihin verkostoitumistapahtumiin lähtee mukaan tai mitkä verkostoitumiskanavat ovat itselle sopivimpia. Verkostoja kannattaa rakentaa strategisesti niin, että luodaan kumppanuuksia, joilla saadaan lisäarvoa omalle liiketoiminnalle. Tällainen verkostokumppanuus vaatii luottamuksellista sitoutumista ja selkeät pelisäännöt. Optimoinnissa on kuitenkin rajansa, sillä verkostot voivat käyttäytyä hyvinkin yllätyksellisesti, ja tärkeitä kontakteja voi löytää odottamattomista paikoista. Verkostoissa kannattaakin olla mukana avoimin mielin.
Yksi tärkeä syy verkostoitua on se, että saa jaettua ajatuksiaan muiden kanssa, ja saa tukea omalle yrittäjyydelleen. Erityisesti yksinyrittäjälle tämä voi olla hyvinkin tärkeä toimintaa eteenpäin vievä voima. Vertaistuki ja mahdollisuus keskustella toisten kanssa, ovat tärkeitä voimavaran lähteitä. Muilta saa ideoita kuinka huolehtia omasta jaksamisesta tai kehittää omaa toimintaa. Esimerkiksi yhteisölliset työtilat mahdollistavat oman toiminnan kehittämisen ja uusien kumppanuuksien luomisen.
Verkostot ja osuustoiminta ovat aiheena Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille –hankkeen Johtamisen työpajassa 24.10.2017. Tilaisuudessa useammassa osuuskunnassa mukana ollut verkostovelho Johanna Hytönen avaa tarkemmin osuustoiminnan ja verkostoitumisen saloja.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.metropolia.fi/oona
Kirjoittajat:
Minna Janhonen, Sirkka-Liisa Kolehmainen ja Johanna Hytönen
Minna ja Sirkka toimivat Oona-hankkeessa kurssien vetäjinä ja yrittäjien sparraajina. Johanna Hytönen on mukana mm. Monkey Business –nimisessä osuuskunnassa: https://banana.fi/author/johanna/
Lue lisää Oo
na – osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta.
Yhteistyössä
 |
 |
 |
 |
Ei kommentteja