Onko stressi vaarallista? Voiko nukkumalla parantaa omaa terveyttään? Metropolia Ammattikorkeakoulussa etsitään ratkaisuja siihen, miten unta tarkkailevan teknologian avulla voidaan ennaltaehkäistä vaarallisen työstressin syntyä.
Työperäinen stressi ei ole vaarallista silloin, kun ihminen pääsee palautumaan siitä kunnolla työpäivän jälkeen. Uni on yksi tehokkaimmista palautumisen tavoista. Häiriintynyt uni ja univaikeudet taas estävät palautumisen, jolloin stressikokemus ”jää päälle”. (Helvig et al 2016; Ramsawh et al 2009)
Teknologia avuksi stressin ehkäisyyn
Tutkimuksessa tutkittiin teknologian avulla kotioloissa tapahtunutta unijaksoa kahtena viikon pituisena otoksena. Tutkittavat asensivat kotona oman patjansa alle unianturin, joka mittasi heidän unen laatuaan. Siitä saatavaa tietoa analysoidaan monin tilastotieteellisin menetelmin ja yhdistetään henkilön omaan kokemukseen terveydestään.
Unianturin ja henkilökohtaisen kokemuksen yhdistävä tieto voi olla merkittävä ratkaisu työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön. Työikäisten työssäjaksaminen on tämän päivän suurimpia haasteita.
Pitkässä juoksussa stressi aiheuttaa kansanterveysriskejä, kuten diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja (Kabat-Zinn 2012; Geurts & Sonnentag 2006). Siksi työterveyshuollossa kaivataankin kipeästi keinoja, joilla ongelmia voidaan välttää jo ennen niiden syntymistä.
Mitä uutta anturi tuo työperäisen stressin ja unenlaadun tutkimukseen?
Teknologiaa on unitutkimuksessa käytetty ennenkin. Uutta onkin kehittää kevyempiä ja pitkäkestoisempia menetelmiä, joiden avulla unta voidaan mitata kotikäytössä.
Tähän saakka tavanomaisin unen tutkimusmuoto on ollut Polysomnygraphy (PSG), joka toteutetaan laboratorio-oloissa sairaalaympäristössä. PSG:ssä vartaloon ja kasvoihin asennetaan useita eri antureita mittaamaan yöaikaista toimintaa. Nämä anturit kuitenkin jo itsessään häiritsevät valtavasti unta ja ovat vähintäänkin hankalia asentaa.
Hankkeen unitutkimuksen antureissa käytetään ns. ballistokardiografista (BCG) menetelmää, joka mittaa hengityksestä ja sydämestä syntyviä liikkeitä. Käytettävä ohjelmisto piirtää niistä kuvaavia käyriä sekä laskee lukuarvoja kertomaan mittauksen aikaisista tapahtumista. https://www.murata.com/en-us/about/newsroom/news/product/sensor/2016/0210.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tämän laitteiston olevan sekä kustannustehokas että, soveltuvan hyvin kotiympäristössä käytettäväksi (Nurmi et al 2016).
Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on teknologian yhdistäminen yksilön omaan kokemukseen: tarkastelussa on se, miten anturimittauksesta saatava tieto heijastuu ihmisen henkilökohtaiseen kokemukseen terveydentilastaan ja stressituntemuksistaan. Tämä niin ikään tuo uuden näkökulman tutkimukseen.
Tulokset lupaavia
Nyt tehtävän tutkimuksen aineisto on analysointivaiheessa. Ennakkoon näyttää siltä, että olemme saaneet kerättyä tarvittavan määrän informaatiota eri analyysitapojen kokeilemiseksi ja ryhmätasoinen yhteenveto valmistuu aikataulussa. Unianalyyseista on nähtävissä tässä vaiheessa yksilöiden unen käyttäytyminen ja olemme päässeet vertailemaan niitä kyselyillä kerättyihin osallistujien omiin kokemuksiin.
Kaikki tutkimuksen osallistujat tulivat samasta yrityksestä. Mukana ollut yritys hyötyy saaden ryhmätasoisen yhteenvedon huhtikuun aikana henkilökunnan jaksamisesta. Osallistujille annetaan henkilökohtainen palaute viikolla kahdeksan kahdenkeskisissä keskusteluissa. Lopulliset tutkimustulokset valmistuvat vasta hankkeen loputtua lokakuun jälkeen. Tutkimuksen pohjalta rakennetaan palvelukuvausmalli uuden teknologian hyödyntämisestä työperäisen stressin tutkimuksessa ja ennaltaehkäisyssä.
Kaiken kaikkiaan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii vielä paljon syvällistä tutkimista, muun muassa unien näkökulmasta.
Ennaltaehkäisy ja käyttäjälähtöisyys tutkimuksen lähtökohtina
On ollut ilo huomata tutkimukseen osallistuneiden innostuneisuus, mikä kertonee myös menetelmän käyttäjäystävällisyydestä. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa ja siihen osallistui 39 tutkittavaa. Pilotti on vaatinut osallistuneilta sitoutuneisuutta ja paljon paperityötä. Vastapainona tutkittavat ovat saaneet olla mukana mielenkiintoisessa tutkimuksessa ja henkilökohtaisen palautekeskustelun kautta tietoa omasta unenlaadustaan.
Projektissa päätutkijana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian lehtori Jennie Nyman, joka parhaillaan työstää Linköpingin yliopistoon lisensiaattityötään unen tutkimuksesta toimintaterapian näkökulmasta.
Metropolian tutkimus liittyy valtakunnalliseen Iällä ei ole väliä tutkimushankkeeseen http://www.tyoika.fi/, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin kehittäminen ja työurien pidentäminen erilaisin keinoin. Hankkeen näkökulmana on riskien ennaltaehkäisy. Valtakunnallista hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu.
Lähteet
- Geurts S & Sonnentag S. (2006) Recovery as an explanatory mechanism in the relation between acute stress reactions and chronic health impairment. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health. 2006, 32(6, special issue) p 482-492.
- Helvig A, Wade S & Hunter-Eades L. (2016) Rest and the associated benefits in restorative sleep: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing. January 2016, Vol.72(1), pp.62-72
- Kabat-Zinn J. (2012). Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (2 painos). (orig. Full Catastrophe Living. Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illness). Helsinki: Basam Books.
- Nurmi S, Saaresranta T, Koivisto T, Meriheinä U & Palva L. (2016) Validation of an accelerometer based BCG method for sleep analysis. Aalto University publication series Science + Technology 7/2016 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 60-6842- 8
- Ramsawh HJ, Stein MB, Belik S-L, Jacobi F & Sareen J. (2009). Relationship of anxiety disorders, sleep quality, and functional impairment in a community sample. Journal of Psychiatric Research 43 (2009) p.926-933.
Hankkeen sivut
http://www.tyoika.fi/
Ei kommentteja