Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) -ohjeistus pitää sisällään tiedeyhteisössä yhdessä laaditut pelisäännöt siitä, miten tutkimusta tehdään rehellisesti, luotettavasti ja vastuullisesti. Se kertoo myös, miten toimitaan, jos jonkun epäillään toimineen vastoin yhdessä sovittuja sääntöjä.
Tieteen oma ”käytöksen kultainen kirja”
Useissa maissa tieteen pelisäännöt on määritetty suoraan lainsäädännössä. Myös Suomessa lainsäädännössä on määritetty reunaehdot tutkimuksen tekemiselle. Näitä ovat esimerkiksi laki lääketieteellisestä tutkimuksesta, tekijänoikeuslaki ja korkeakoulukeksintölaki.
Mutta Suomessa on siinä mielessä poikkeuksellinen tilanne, että täällä koko tutkimusyhteisö on yhteistyössä sopinut tarkemmat säännöt. Niiden toteutuminen ja valvonta ovat tutkimusyhteisön itsesääntelyä. Toimintaa ohjaa, koordinoi ja valvoo Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK.
Itsesääntelyä edistää opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä neuvottelukunta
Tutkimuseettinen neuvottelukunta on asetuksella (1347/1991) perustettu asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on muun muassa edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäistä tutkimusvilppiä (1).
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää TENKin jäsenet tiedeyhteisön esityksestä aina kolmivuotiskaudeksi. Jäsenten lisäksi TENKin toiminnasta vastaa vakituinen sihteeristö, joka toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä.
Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistusta Suomessa vuodesta 1994 alkaen
Ensimmäinen ohjeistus hyvään tieteelliseen käytäntöön Suomessa laadittiin vuonna 1994 ja se nimettiin ”Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi”. Sen laativat yhteistyössä Korkeakoulujen rehtorien neuvosto, valtion tutkimuslaitokset ja Suomen Akatemia. Siinä kehotettiin tieteellisiä laitoksia ja organisaatioita sitoutumaan ohjeeseen ja käyttämään TENKin laatimia yleisiä menettelyohjeita tutkimuksessa esiintyvän epärehellisyyden ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi (2).
Kansalliset ohjeet laadittiin, koska tarvittiin yhteisiä, selkeitä ohjeita loukkausepäilyjen selvittämiseksi. Paineita yhteiseen ohjeeseen toivat myös tutkijoiden oikeusturvan takaaminen ja kansainvälinen yhteistyö. Esikuvat ohjeelle saatiin Yhdysvalloista ja Tanskasta.
Sittemmin ohjetta on uudistettu ja päivitetty neljä kertaa, ja vuosien myötä käytännössä koko suomalainen tiedeyhteisö (eli yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä tiedettä edistävät ja rahoittavat organisaatiot) on sitoutunut toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Mutta ei vain käytöksen kultainen kirja
Käytöksen kultaisesta kirjasta poiketen Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistus kertoo myös, miten toimitaan, jos jonkun epäillään toimineen vastoin yhdessä sovittuja sääntöjä.
Epäilyt käsitellään pääsääntöisesti siinä organisaatiossa, missä loukkauksen epäillään tapahtuneen, mutta yhdessä sovitun prosessin mukaisesti. Jos jompikumpi osapuoli, eli loukkausepäilyn esittäjä tai loukkauksesta epäilty, on tyytymätön päätökseen, hän voi pyytää TENKin lausunnon. TENK antaa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseinen HTK-prosessi suoritettu asianmukaisesti.
Mitä uutta vuonna 2023?
HTK-ohjeistuksen uusin versio tuli voimaan 15.3.2023 ja Metropolia sitoutui noudattamaan sitä 27.3.2023. Vuoden 2023 uudistus noudattaa isoissa linjoissa edellistä, HTK 2012 -ohjetta. Hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita ovat edelleen luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto (3). Näistä periaatteista johdetut menettelytavat on uudessa ohjeessa ryhmitelty eurooppalaisen tutkimuseettisen ohjeistuksen eli niin sanotun ALLEA-koodin (4) mukaisesti kahdeksaan tieteellisen toiminnan alueeseen:
- toimintaympäristö
- koulutus, ohjaus ja mentorointi
- tieteellisen työn tekeminen
- eettisyys ja ennakointi
- tutkimusaineistojen käsittely ja hallinta
- yhteistyö
- tekijyys, julkaiseminen ja viestintä
- asiantuntija- ja arviointitehtävät.
Merkittävimmät päivitykset koskevat hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa ja epäilyn käynnistämää prosessia. Hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan luokittelua vilppiin ja piittaamattomuuteen on yhtenäistetty kansainvälisen käytännön kanssa.
Uutta on myös HTK-loukkausepäilyn vakavuusasteen punninta, missä käytetään apuna esimerkiksi toiminnan laajuutta, toistuvuutta, tieteellistä merkitystä ja haitallisuutta.
HTK-loukkausepäilyn käsittelyaikaa tutkimusorganisaatiossa on lyhennetty, samoin aikaa, jonka kuluessa tyytymätön osapuoli voi pyytää TENKiltä lausuntoa. Näin on haluttu vähentää kesken olevien prosessien haitallista vaikutusta tutkijoihin. Myös eurooppalainen suositus HTK-loukkaustutkinnan osapuolten suojelusta on otettu uudessa ohjeessa huomioon.
Pro gradu -tason opinnäytetöiden loukkausepäilyt käsitellään korkeakoulun omassa prosessissa
Korkeakoulut sitoutuvat antamaan tutkimusetiikkaan ja hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvää koulutusta sekä perus- että jatko-opiskelijoille.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kannalta huomionarvoista uudistuksessa on, että pro gradu -tasoisiin opinnäytetöihin liittyvät hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt käsitellään organisaation omissa prosesseissa, esimerkiksi opintovilppiprosessissa. Näin ollen myös muutos-, valitus- ynnä muut sellaiset mahdollisuudet määräytyvät käytetyn prosessin mukaan, eikä päätökseen tai prosessiin tyytymätön voi pyytää lausuntoa TENKiltä.
Miten uudistus toteutettiin?
TENK päätti kokouksessaan 26.8.2020 HTK-2012 ohjeen päivityksestä ja nimesi jäsenistään työryhmän päivitystyöhön. TENKin sihteeristö ja erityisesti erityisasiantuntija Minna Aittasalo ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof hoitivat käytännön uudistustyön, koordinoinnin ja raa’an kirjoitusurakan.
Matkan varrella päivitysryhmä järjesti tiedeyhteisölle ja sidosryhmille sähköisellä kyselyllä toteutettuja palautekierroksia, asiantuntijakuulemisia ja virallisen lausuntokierroksen.
Päivitysryhmä sai niiden kautta runsaasti palautetta, kommentteja ja ehdotuksia. Kukin niistä käsiteltiin yksitellen ja käsittelystä laadittiin kullakin kierroksella yhteenveto, johon kirjattiin tehdyt korjaukset ja niiden perustelut. Palautteella, kuulemisilla ja lausunnoilla on siten ollut huomattava vaikutus uudistettuun ohjeeseen ja uuden ohjeen voidaankin katsoa olevan aidosti tutkimusyhteisön yhteisesti laatima.
Kirjoittajat
Susanna Näreaho toimii Metropolian TKI-johtajan tiimissä erityisasiantuntijana. Hän osallistui TENKin jäsenenä Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen uudistaneeseen työryhmään.
Minna Aittasalo toimii erityisasiantuntijana TENKissä ja koordinoi HTK-ohjeen päivitystyötä.
Sanna-Kaisa Spoof on toiminut TENKin pääsihteerinä vuodesta 2010.
Lähteet
- Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta 1347/1991 (finlex.fi) Haettu 5.4.2023
- Epärehellisyys tutkimuksessa ja menettelytavat sen käsittelemiseksi. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan muistio 1994. (Painamaton)
- Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa – Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK 2023-ohje (PDF tenk.fi) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023.
- ALLEA – All European Academies. The European Code of Conduct for Research Integrity (allea.org)
Ei kommentteja