Tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen (TKIO) yhdistämisen mahdollisuuksista puhutaan ammattikorkeakouluissa. Toimivassa TKIO-kokonaisuudessa oppiminen ja opetus tapahtuu aidossa tilanteessa (1). Opiskelijat pääsevät käsittelemään todellisia haasteita ja osallistumaan aitoon toimintaan. Tässä blogikirjoituksessa kerromme onnistuneesta oppimiskokemuksesta, jonka motivaationa oli hanketapahtuman tuottaminen.
Tutkimusta, kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja oppimista käytännössä
Hankkeissa on useimmiten tarkoitus kehittää uutta ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Siksi hankkeet tarjoavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa TKIO-toimintaa. Hanketyöntekijät toimivat opiskelijoiden tukena ja fasilitoivat työskentelyprosessia, vaikka itse tehtävä olisikin opiskelijoiden vastuulla.
TKIO:lla tavoitellaan ennen kaikkea yhdessä oppimista. Tämä toteutuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa opiskelijan, opettajan ja työelämän kanssa. Keskeisintä TKIO-toiminnassa on oppimisen lisäksi uuden tiedon luominen ja sen vieminen edelleen käytäntöön. (1).
Metropolian jokaisessa AMK-tutkinnossa suoritetaan kymmenen opintopisteen laajuisena innovaatioprojektiopintoja, joissa tavoitteina on muun muassa:
- kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin
- soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä
Oppimisen motivaatiotekijät
Engeström (2) on teoriassaan tuonut esille sisällöllisen motivaation rakentamisen merkityksen oppimiselle: ”Sisällöllinen opiskelumotivaatio syntyy, kun oppilas joutuu tiedostamaan ristiriidan, joka on hänen tietojensa ja taitojensa sekä hänelle asetettuun uuteen tehtävään liittyvien vaatimusten välillä”.
Myös professori Lonka (3) tuo esille, että merkityksetön tieto katoaa mielestä, mutta merkityksellinen tieto muistetaan: ”olennaista oppimisessa onkin ihmisen oma, aktiivinen panos, kun hän pyrkii rakentamaan oppimastaan merkityksellisiä kokemuksia”.
Oppimistehtävänä työhyvinvointitapahtuma yrittäjille
Eloisa-hankkeessa hyödynnetään luovia menetelmiä ja taidetta edistämään työyhteisöjen toimintaa ja resilienssiä. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia tarkastella yrityksessä tapahtuneiden muutosten tuomia haasteita. Hankkeen toiminta toteutuu vahvassa taiteilijayhteistyössä, valmennusten, erilaisten tapahtumien ja täydennyskoulutuksen kautta.
Yhdeksi tapahtumaksi hankkeessa määriteltiin yrityksille suunnattu luova työhyvinvointipäivä. Tämän tapahtuman toteuttamiseen päätettiin rekrytoida mukaan monialaisen kulttuuri- ja hyvinvointialojen opiskelijaryhmän. Opiskelijoille kokemus oli merkityksellinen.
Osallistuminen tämänkaltaiseen hanketoimintaan oli ainutlaatuista ja avartavaa.
Saimme lukemattomasti uusia ajatuksia omaan ideapankkiimme tulevaisuuden työtämme ajatellen.
Millaista oppimista syntyi?
Engeströmin (2) mukaan hyvän oppimiskokemuksen myötä uusi sisäinen malli opittavasta aiheesta alkaa muodostumaan. Tässä tapauksessa opiskelijat saivat lisää osaamista itse aiheesta, eli työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta ryhmämuotoisesti, luovin ja toiminnallisin keinoin. Lisäksi heille alkoi muodostua aito ymmärrys siitä, mitä projektityö on, eli projektiosaaminen lisääntyi.
Yhtenä oppina prosessista jäikin se, että heti alussa on hyvä pohtia konkreettisia välietappeja ja sitä, miten hyödyntää käytössä oleva aika optimaalisesti.
Sisällöllinen motivaatio säilyi loppuun asti, mikä vaikutti oppimisen mahdollistumiseen. Lonka (2020) tuo teoksessaan Oivaltava Oppiminen esille, että meidän opettajien on erityisen tärkeätä pohtia, miten voidaan tukea opiskelijoita kohti joustavaa ja pohdiskelevaa toimintatapaa, kohtaamaan uutta tietoa ja työskentelemään ajattelunsa ylärajoilla.
Lonka kannustaa meitä välttämään sellaista toimintaa, joka ohjaa opiskelijoita toistamaan jonkun muun esittämiä tietoja. TKIO-toiminta vastaa tähän tarpeeseen. Eloisa- hankkeen työhyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus on yksi käytännön esimerkki siitä, miten tämä on toteutettavissa.
Kuva: Xuan Dang. Luokkahuone muuntuu metsäksi valoilla, kankailla ja kasveilla.
Hyvinvointitapahtuman tuotannon vaiheet
Toimintaa ohjasivat hankkeen nimissä toimintaterapian lehtori ja musiikin lehtori. Kun tehtävä oli mahdollista suorittaa innovaatioprojektiopintona, se innosti opiskelijoita osallistumaan. Lopullinen opiskelijatiimi koostui kolmesta toimintaterapian, yhdestä fysioterapian ja yhdestä musiikkialan opiskelijasta. Opiskelijatiimin jäsenet olivat aidosti kiinnostuneita aiheesta. Näin ollen lähtökohdat sitoutumiselle ja yhteiskehittelylle olivat hyvät.
Eloisa-hankkeen taustalla oleva ajatus työhyvinvoinnin lisäämisestä luovien menetelmien keinoin puhutteli meitä –pääsisimme yhdistämään omia kokemuksiamme ja tietouttamme ja muodostamaan niistä jotain uutta.
Luovan työhyvinvointipäivän toteuttaminen oli opiskelijoille tehtävä, joka haastoi heidät ottamaan selvää asioista ja käyttämään aiemmin opittua tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. He toteuttivat yhteistyössä ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet, mikä ylläpiti sisäistä motivaatiota loppuun asti.
Ideointivaihe
Uuden asian kehittäminen, tai innovointi, edellyttää aikaa ja luovuutta. Ideoinnissa on tärkeä, että tavoite on määritelty ja että on mahdollisuutta ideoida vapaasti ilman tiukkoja raameja. (4).
Työhyvinvointipäivän suunnittelun käynnistyessä hanketyöntekijät toivat esille hankkeen ja tapahtuman tarkoituksen ja tehtävän tavoitteen. Sen jälkeen opiskelijat pääsivät ideoimaan.
Sovimme, että kaikki ideat sanotaan ääneen: nyt jos koskaan olisi hyvä kokeilla villeimmiltäkin kuulostavia ideoita.
Suunnittelu- tai kehittämisvaihe
Idean jalostaminen käyttökelpoiseksi tuotteeksi ei ole yksiselitteinen asia. Kuten innovaatiokirjallisuudessa todetaan, ”idean kehittäminen toimivaksi tuotteeksi tai palveluksi vaatiikin yllättäen kovaa ja kurinalaista työskentelyä” (4).
Ajattelimme päivän toteuttamisen syntyvän kädenkäänteessä. Mutta kuinka väärässä olimmekaan!
Hanketyöntekijät olivat tukemassa prosessia ja opiskelijoiden työskentelyä. Yhteisiä suunnittelupalavereita pidettiin prosessin eri vaiheissa.
Myllypuron kampuksen tiloihin tutustuminen olikin todella tarpeellista. Vierailut tiloissa antoivat suunnitteluvaiheessa syntyneille ideoille sysäystä.
Suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa pitää huomioida muun muassa tarjolla olevat resurssit kuten aika, osaaminen, tilat ja rahallinen budjetti (5). Opiskelijat suunnittelivat ja toivat ajatukset ja ideat esille. Kokonaisvastuu ja hallinnolliset tehtävät olivat hanketyöntekijöillä. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda markkinointimateriaali ja tervetuloa-viestit saapumisohjeineen.
Viimeinen rutistus tuli juuri ennen itse työhyvinvointipäivää. Silloin oli tärkeätä rakentaa tilat toimiviksi ja kokeilla käytännössä ideat ikään kuin kenraaliharjoituksen omaisesti. Oli myös tärkeätä miettiä, millaiset opasteet tarvitaan, jotta osallistujat löytävät mahdollisimman sujuvasti paikasta toiseen Metropolian isolla Myllypuron kampuksella. Tämä viimeinen vaihe ennen H-hetkeä yllätti opiskelijoita hieman, mutta he pysyivät innostuneena ja motivoituneena loppuun asti!
Itse keskiviikkoista työhyvinvointipäivää ennen maanantaina ja tiistaina olimme Myllypurossa valmistelemassa huoneita. Teimme kaikki ympäripyöreää päivää…, mutta saimme kaiken kuntoon.
Tulokset ja toteutus
Tuloksena syntyi onnistunut työhyvinvointipäivä Eloisa-hankkeeseen osallistuville yrityksille. Päivän ohjelma oli kokonaisuudessaan suunniteltu ja toteutettu opiskelijavoimin.
Ohjelmassa oli yhteinen aloitus ja lopetus koko ryhmälle, joiden välillä jakauduttiin pienempiin ryhmiin. Ryhmissä oli luovaa, toiminnallista ohjelmaa. Lisäksi fysioterapia-, jalkaterapia- ja osteopaatti opiskelijat toteuttivat lyhyitä hierontoja muun ohjelman lomassa.
Osallistujien palaute on arvokasta
Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua päiväsaikaan järjestettyyn toimintaan on rajallinen. Paikalle saapui 13 yrityksien edustajaa. Osallistujilta pyydettiin palautetta päivän annista. Ohjelma oli osallistujien mielestä onnistunut. Myös ilmapiiri ja yhdessäolo saivat hyvää palautetta. Osallistujat totesivat vievänsä mukanaan työpaikoilleen muun muassa ”rennon olon”, ”hyvän ja eloisan mielen”, sekä ”muistijäljen hyvästä päivästä”. Luova toiminta tempasi mukaansa!
Kirjoittajat
Jennie Nyman, lehtori ja tiimivastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Koulutukseltaan toimintaterapian maisteri (Master of Medical Sciences in Occupational Therapy). Kiinnostunut työhyvinvoinnista, työkyvystä ja sen arvioinnista.
Tanja Osorio, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Häntä kiinnostavia aiheita ovat mielenterveys ja anatomia. Kyseisen projektin myötä häntä alkoi myös kiinnostaa luovat terapiamenetelmät. Tanja kuvailee itseään uteliaana sekä ikuisena oppijana, ja hänen mottonsa onkin “kaikkea pitää kokeilla”.
Aliina Mikkola, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Hän on kiinnostunut toimintaterapiasta, joka yhdistää luovuuden, liikkeen ja luonnon. Aliina on kiinnostunut tutkimaan vielä lisää ryhmissä tapahtuvaa toimintaa. Hän ajattelee, että yhteisöllisyyden lisääminen yksilökeskeisessä yhteiskunnassa olisi enemmän kuin tervetullutta.
Lähteet
- Stenberg H. 2022. Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö- TKIO toimintaa käytännössä osa 2.
- Engeström Y. (1987). Perustietoa opetuksesta (PDF, helda.helsinki.fi) Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2007. Helsinki: Valtiovarainministeriö 1987. ISBN 951-859-511-9.
- Lonka K. (2020). Oivaltava Oppiminen. E-kirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
- Vehkaperä U, Pirilä K & Roivas M (toim.). (2013) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin (PDF). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2013. OIVA-oppimateriaalit 1.
Ei kommentteja