Kyky innostua, ilo onnistua – työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!

Viime kuukausien aikana hyvinvoiva työntekijä on ollut monessa mediassa esillä, organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintojen kriittisenä voimavarana. Hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on työn tuottavuuden kulmakivi, josta on syytä pitää hyvää huolta. Hän on monella tapaa tehokkaampi ja tuottavampi kuin huonosti voiva kollegansa.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää on työ itsessään ja se, että sitä ylipäätään on. Valitettavan monella toimialalla näin ei tällä hetkellä ole, jolloin myös työhyvinvointinäkökulma tuntuu osittain kornilta. Covid-19 -pandemian hallinta ja hillintä vaikuttavat lähes poikkeuksetta jokaisen suomalaisen työikäisen arkeen. Sen etenemisen ehkäisyyn liittyvät suositukset ja rajoitukset pureutuvat monen pienyrittäjän arkeen hyvin hankalalla tavalla. Vaikutukset ulottuvat yrittäjän itsensä lisäksi hänen perheensä ja läheistensä yleiseen hyvinvointiin. Hankalasta ajasta huolimatta yritän tässä tekstissä pureutua työhyvinvoinnin positiiviseen voimaan ja sen hyödyntämiseen yrittäjän voimavarana.

Pienyrittäjän hyvinvointi tänään

Hyvinvoivalla yrittäjällä on nähty olevan paljon positiivisia vaikutuksia toimeentulo- ja työllistämiskyvykkyyden lisäksi myös muihin yrittäjyyden yleisiin mittareihin, kuten

• yrityksen tuottamaan voittoon
• asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen
• sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrään (Rajander-Juusti, 2017).

Selkeää on, että hyvinvoivan ja huonosti voivan yrittäjän välillä on ero, samoin kuin hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Koettu hyvinvointi kytkeytyy vahvasti positiiviseen energiaan ja sen leviämiseen.

Työn imussa

Työn imua voidaan pitää vahvasti positiivisena työhyvinvointia tuottavana ilmiönä. Sillä tarkoitetaan työhön uppoutumista ja omistautuneisuutta, joka tuottaa tekijälleen vahvaa onnistumisen ja innostumisen tunnetta ja ylpeyttä tehdystä työstä, lisäten edelleen koettua hyvinvointia.

Työn imu koetaan usein kokonaisvaltaisena hyvinvointina, jota on vaikea erottaa yksilön hyvästä olosta muilla elämän osa-alueilla. Työn imun on kuvattu löytyvän useista eri lähteistä, useilla eri tavoilla. Vahvaa työhyvinvointia ja koettua työn imua voivat saada aikaan:

• uuden oppiminen ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen
• itsensä ylittäminen ja rutiinien rikkominen
• työn merkityksen kirkastaminen ja selventäminen
• työn vaihtelevuuden lisääntyminen, uudet haasteet ja mahdollisuudet
• merkityksellisyyden kokeminen, aikaansaamisen tunne
• onnistunut yhteistyö, merkityksellisinä koetut kohtaamiset
• myönteinen palaute ja kannustus
• onnistumisen ilo ja
• vaativan työn loppuun saattaminen.

Työn imua voi tuoda sellaisten asioiden tekeminen, joista on aiemmin vain haaveillut. Uudenlainen innovatiivisuus, luovuus ja uuden oppiminen voivat myös osaltaan auttaa. Vastaavasti kuormittavaksi koettu työ kuluttaa energiaa, leipäännyttää ja uuvuttaa. Pitkään jatkuessaan kuormitus voi sairastuttaa ja laskea työn tuottavuutta merkittävästi.

Innostuminen ja onnistuminen käytännössä

Innostumista ja onnistumista, myös pienyrittäjän näkökulmasta voi tukea monella eri tavalla. Onnistuvan työnteon perustana on toimiva arki ja työarjen hyvät käytänteet. Yleisen hyvinvoinnin ylläpitäminen luo perustaa myös hyvinvoinnille työssä. Yksinyrittäjältä tämä kysyy vahvaa itsensä johtamisen taitoa.

Luovuuden, avoimuuden ja rohkeuden ruokkimisella voi saavuttaa hyviä tuloksia työhyvinvoinnin saralla, teki sitten töitä yksin tai yhdessä. Ideoiden pallottelu, ajatusten vaihto ja yhteisöllinen työskentely voivat vahvistaa onnistumisen mahdollisuuksia. Merkityksellistä on, että oikeat ihmiset kohtaavat ja voivat tehdä työtä yhdessä. Pienyrittäjän arjessa tämä ominaisuus löytyy usein yrittäjäverkostoista. Yhteinen onnistumisen tunne ja me-henki vahvistavat positiivisia tuntemuksia, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on tärkeä rooli.

Pienyrittäjän näkökulmasta yhteisölliseen kehittämiseen ja yhteiseen työskentelyyn vaaditaan resursseja, kuten aikaa, rahaa ja osaamista. Vastineeksi voi saada lisää mielekkyyttä työhön ja kokea onnistumisen tunteita. Vertaisyhteisöissä saatu rakentava palaute toimii positiivisena kehittämisen ajurina. Tärkeää, yhteisen työskentelyn onnistumiseksi, on pysähtyä, antaa tilaa uusille ajatuksille, vuorovaikutukselle ja aidolle läsnäololle.

Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöhankkeessa, Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021) on tuettu, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien, mikro- ja pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosessia ja mahdollistettu pienyrittäjien verkostoitumista. Hankkeessa on tiiviisti työskennelty yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden edustajien muodostamassa vertaisyhteisössä.

Yrittäjänaisilta, Mira Kivistö (Conte Oy), Piritta Peuranen (Lahden suolahuone), Katrina Berg (Parantajakoulu) ja Anna-Liisa Uskalilta (Ideanna), itseltään kysyttäessä positiivista energiaa, iloa ja hyvinvointia työhön tuottavat erityisesti

• yrittämisen vapaus ja vastuu omasta tekemisestä
• asiakkaiden kohtaamiset
• asiakkaiden auttaminen ja oivalluttaminen
• uuden oppiminen
• itsensä haastaminen
• suunnittelu, kehittäminen ja innovoiminen yhteistyökumppaneiden kanssa
• mahdollisuus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta, itselle sopivana ajankohtana, itselle sopivissa määrin.

Kaiken hyvinvointia tuottavan tekemisen yhteydessä yrittäjänaiset nostivat esiin innostumisen positiivisen voiman, joka vahvimmillaan voi johtaa työssä koettuun flow-tilaan ja työn imuun.

Innostumisen sivuvaikutuksista

Yleisesti ajatellaan, että työssä innostuminen tuo automaattisesti positiivisia vaikutuksia. Työn imussa eteenpäin porhaltava voi kuitenkin häilyä ylikuormittumisen rajamailla, tehdessään innostuksissaan ylipitkää päivää. Tämä ajatus osunee helposti monen yrittäjän arkeen. Liiketoiminnan kiitäessä ylämäkeen, on helppo kiihdyttää sen mukana. Kassavirran kiihtyessä oman jaksamisen tarkkailu jää helposti taka-alalle.

Kaiken positiivisen voiman ohella yrittäjänaiset, Mira, Piritta, Katrina ja Anna-Liisa, näkivät innostumisella myös negatiivissävytteisiä vaikutuksia. Innostumisen sivuvaikutuksina nostettiin esiin esimerkiksi tilanteet, joissa innostuu monesta asiasta niin, että fokus hetkittäin katoaa ja aloitettuja projekteja on haastavaa saattaa loppuun. Innostuminen saattaa häiritä ajankäyttöä ja projektit tunkeutua elämän eri osa-alueille, varsinkin silloin kun työ on mielekästä ja sitä on kiva tehdä. Uupumisen orastavat merkit saattavat jäädä huomioimatta, kun työtä tehdään suurella sydämellä, kaikkia asiakkaita palvellen. Lisäksi huomioitiin etteivät innostuneet ihmiset välttämättä herätä ympäristössään pelkkiä positiivisia väreitä, varsinkin jos aika on itselle haastava.

Kohti hyvinvoivaa työarkea

Edellisten näkökulmien yhteenvetona voi todeta, että työhyvinvointi ja työn imu sen vahvimpana muotona vaativat aktiivisia toimia. Näin ollen ehdotankin, että kokeilet seuraavia asioita työnilon löytämiseksi, vaikka keskittyen yhteen aktiiviseen toimeen viikoittain:

1. Hengitä.
2. Anna itsellesi ja ajatuksillesi aikaa. Luovuus, uudet ideat ja innovaatiot eivät asu kireässä ja kiireisessä mielessä.
3. Löysää aikataulua ja lopeta häslääminen.
4. Keskity ja saa oikeasti enemmän aikaiseksi.
5. Verkostoidu ja etsi ympärillesi positiivista energiaa antavia ihmisiä. Anna ja saa vastavuoroisesti.
6. Opiskele ja opi uutta. Jatkuva oppiminen on suurinta pääomaa, jota voit itsellesi antaa.
7. Levitä hyvää, jaa osaamistasi. Auta jokaista kysyvää. Edelleen anna ja saa.
8. Yritä ja erehdy.
9. Innostu ja onnistu. Toista tarpeen mukaan.
10. Ole rohkea ja etsi uusia polkuja. Kurkkaa aidan taakse ja laatikon ulkopuolelle. Löydä uutta ja voimaannu.

Innostumisen positiivisen voiman jakamiseksi voit lähettää verkostoitumiskutsun Mari Lehtori Virtaselle LinkedInin kautta. Innostun ja onnistun mieluusti myös sinun kanssasi 👍.

Lähteet

1. Lerssi-Uskelin, J. , Vanhala, A. Työterveyslaitos & Vähätiitto, H. Dazzle Oy. 2011. Kohti innostunutta työyhteisöä (PDF).
2. Harju, L., Aminoff, M., Pahkin, K. & Hakanen, J. 2015. Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja (PDF). TTL.
3. Lundberg, T. 2008. Työn iloa, iloa elämään. Positiivarit Ky & Advisor Finland Pro Oy.
4. Rajander-Juusti, R. 2017. Yrittäjän hyvinvointi on pohja yrityksen menestykselle (aukeaa yrittajat.fi)

Kirjoittaja

Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä.