Liiketoimintastrategia, digistrategia ja kasvustrategia ovat kaikenkokoisille yrityksille keskeisiä työvälineitä. Niiden avulla määritellään yrityksen tärkeimmät suuntaviivat, valitaan sillä hetkellä merkityksellisimmiksi arvotetut tavoitteet ja toimet erityisesti kasvun ja liiketoiminnan kannattavuuden kannalta.
Systemaattinen strategiatyö ja joustava strategia liittyvät saumattomasti yrityksen jokapäiväiseen kehittämiseen ja yrityksen toimintojen suunnitelmalliseen johtamiseen. Ilman strategiaa yrityksellä ei kärjistetysti ole suuntaa, ei tavoitteita, ei toimenpidesuunnitelmaa, ei kasvua, ei kannattavuutta.
Pienyrittäjäkokemukseni ja yrittäjien kanssa vuosia työskenneltyäni ajattelen ja väitänkin, että perusteellisesti pohdittu ja laadittu strategia on puoliksi enemmän kuin sen toteuttaminen käytännössä. Työssäni yrittäjien kanssa kannustankin aina visioimaan, innovoimaan, suunnittelemaan ja kirjaamaan kaiken konkreettisiksi tavoitteiksi, toimenpiteiksi ja aikatauluiksi. Näin kaikesta liiketoimintaan liittyvästä tekemisestä tulee helpolla tavoitteellisempaa, monesti myös tuottavampaa. Siksi kannustan myös sinua, hyvä pienyrittäjä, miettimään oman yrityksesi strategiaa seuraavien näkökulmien avulla.
Liiketoimintastrategia vai digistrategia
Liiketoimintastrategia sekä strategia ja strategiatyö termeinä voivat herättää sinussa monenlaisia ajatuksia esimerkiksi pitkästä ja raskaasta prosessista, jossa loputtomalta tuntuvat suunnitelmat seuraavat toisiaan. Se voi ilmentyä ajatuksissasi muutamien vuosien välein toistuvana pakollisena pahana, jossa pitkään ja hartaasti vaalittu lopputulos valutetaan yrityksen johdolta organisaation alemmille tasoille. Toki se voi vaihtoehtoisesti olla sinulle jo hyvinkin tuttu ja merkityksellinen asia tai jopa konkreettinen työväline, jolla ohjaat ja kohdennat yrityksesi päivittäisiä toimia.
Pienyrittäjän ei kuitenkaan tarvitse, tai ehkä kannatakaan, ajatella strategiaa loputtoman laajana asiana, vaan siihen voi suhtautua joustavammin osana jokapäiväistä työtä. Yksinkertaisuudessaan liiketoimintastrategialla tarkoitetaan ylätason suunnitelmaa siitä, miten kasvua ja kannattavuutta käytännössä saadaan aikaan. Se kannattaa miettiä konkreettisena ohjeistona yrityksen valinnoista, tavoitteista ja niiden saavuttamiseen tähtäävistä toimista, niiden järjestyksestä ja toteuttamisen aikatauluista.
Perinteisen liiketoimintastrategian ohella kuulee usein puhuttavan myös digistrategiasta, jonka avulla kuvataan yrityksen näkemystä siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää kasvuun ja kannattavuuteen tähtäävien tavoitteiden saavuttamisen tukena. Tänä päivänä ei liene viisasta ajatella liiketoimintastrategiaa ja digistrategiaa erillisinä asioina, vaan yhtenä tiiviinä kokonaisuutena, joka sisältää myös teknologian hyödyntämiseen liittyvät asiat. Voisikin olla jopa perusteltua kysyä, onko enää liiketoimintaa ilman digitaalisuutta, jota pohditaan esimerkiksi Digian artikkelissa?
Lähes kaikki yritykset joutuvat tai ovat joutuneet miettimään digitalisaation vaikutusta omaan toimialaan ja oman yrityksen toimintaan. Alkaa olla väistämätön tosiasia, että digitalisaatio koskee kaikkia yrityksiä, olleen monille jo vahvaa liiketoiminnan ydintä. Pienyrittäjien digikehittämisestä olen aiemmin kirjoittanut blogitekstin Digi, digi, digi – miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Myös se voi olla mielenkiintoista luettavaa.
Tähän strategia-ajattelun nippuun voi helposti vielä lisätä yrityksen kasvustrategian kasvukaavoineen, kasvuhakkerointeineen ja kasvutiimeineen. Niihin en kuitenkaan tässä tekstissä mene, vaan niistä voit lukea lisää esimerkiksi Mikko Mattisen (2020) oppaasta digiajan johtajalle – mistä kasvua?
Digistrategian perusteita
Digistrategiatyötä voi ajatella samalla periaatteilla, kuin liiketoimintastrategian työstämistä ylipäänsä. Seuraavien vaiheiden avulla voit määrittää oman yrityksesi digistrategian, ajatellen jokaisessa vaiheessa erityisesti digitaalisten teknologioiden hyödyntämisen tuomia mahdollisuuksia:
- Nykytilan kartoittaminen. Tosi tärkeätä on miettiä liiketoimintasi tämänhetkinen tilanne ja kirjata ylös esimerkiksi seuraavia asioita.
- Ketkä ovat asiakkaasi? Millaisia he ovat, mitä tietoa he etsivät ja minkälaisia tuotteita ostavat?
- Miten heidät tavoitat? Missä digitaalisissa kanavissa he viihtyvät?
- Minkälaisia ostopolkuja he kulkevat? Miten ja mistä he ostavat?
- Mistä yrityksesi tunnetaan? Miten yrityksesi on tavoitettavissa?
- Mitä digitaalisia teknologioita yritykselläsi on käytössä ja miten niitä hyödynnetään?
- Mistä asiakkaasi erityisesti pitävät ja mistä voisivat edelleen hyötyä?
Nykytilan kartoittamisen vaiheeseen on hyvä liittää myös tulevaisuusajattelua, megatrendien seurantaa ja kilpailija-analyysejä. Siitä mitä on tulossa huomenna, voit lukea lisää esimerkiksi Elina Hiltusen (2019) teoksesta Tulossa huomenna – miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme tai Jussi Pullisen (2019) kirjasta Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme.
Päämäärän kirkastaminen ja tavoitteiden asettaminen. Mieti, mihin yrityksesi liiketoiminta on menossa ja mihin haluat sen päätyvän. Mieti kasvua ja kannattavuutta ja suhteuta käytössä olevat resurssit tahtotilaasi. Kirjaa liiketoiminnan konkreettiset tavoitteet, myös digitaalisen liiketoiminnan osalta, esimerkiksi
- verkkokaupan avaaminen ja liikevaihdon nostaminen
- kotisivujen päivittäminen ja kävijöiden lisääminen
- sosiaalisen median julkaisujen lisääminen ja tavoittavuuden nostaminen
- sähköpostiautomaatiokampanjat.
Mitä konkreettisemmin saat tavoitteet kirjattua, sitä helpommin tulokset ovat mitattavissa ja arvioitavissa.
Digistrategiaa mietittäessä on hyvä muistaa, että digitalisaatio ei liity pelkästään markkinoinnin toimiin, vaan koskee laajasti yrityksen eri toimintoja, kuten esimerkiksi työn automatisointiin liittyviä toimia, laskutukseen ja asiakkuuksienhallintajärjestelmien (CRM) käyttöönottoa.
Tavoitteiden saavuttamisen keinot ja välineet. Strategian onnistuneen jalkauttamisen tueksi tarvitaan realistinen kuvaus tavoitteiden saavuttamisen keinoista ja siihen tarvittavista välineistä. Oli sitten kyseessä
- digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittäminen (sis. verkkokaupan kehittämisen)
- analytiikan hyödyntäminen kehittämisen tukena
- digitaalisen sisällön tuottaminen ja sisällönhallinta
- hakukoneoptimointi tai
- käytettävyyden ja käyttökokemuksen parantaminen,
tarvitset niiden kaikkien edistämiseen riittävät ja oikein kohdennettuja resursseja, osaamista, aikaa, rahaa ja tarkoitukseen soveltuvat digitaaliset ratkaisut, joiden laajasta kirjosta voit lukea lisää Tomi Pyyhtiän (2019) digiajan johtajan käsikirjasta. Digitaalisen liiketoiminnan työkaluja ja järjestelmiä löytyy varmasti jokaiseen tarpeeseen.
Toimenpiteet ja aikataulut. Edellisten vaiheiden jälkeen listataan tarvittavat toimenpiteet aikatauluineen. Tässäkin olen huomannut, että mitä yksityiskohtaisemmin ja konkreettisemmin toimenpiteet on kuvattu, sen helpompia ne ovat käytännössä toteuttaa ja arvioida. Itse olen loputtomien listojen ystävä, joiden perusteella työni päivä päivältä etenee. En kuitenkaan suosittele suhtautumaan toimenpidesuunnitelmiin(kaan) ehdottomasti, vaan hyödyntämään niitä jokapäiväisen työskentelyn ja kehittämisen välineinä.
Ketterään ja joustavaan strategiatyöhön kuuluu myös se, että suuntaa voi tarvittaessa nopeastikin muuttaa. Sama koskee toimenpidesuunnitelmia ja aikatauluja.
Digistrategia käytäntöön
Monissa organisaatioissa strategian jalkauttaminen ja vieminen käytäntöön nähdään suurena haasteena. Pienyrittäjän näkökulmasta en tätä haastetta tunnista, yritysten ollessa pieniä tai mikrokokoisia, strategian toimeenpano lepää monesti yksittäisen yrittäjän harteilla. Tällöin suurimmat haasteet liittynevät systemaattisen suunnittelun, ajanhallinnan, osaamisen, jaksamisen tai motivaation puutteeseen. Ainoana ohjeistuksena tähän voi antaa systemaattisen työskentelyn, jonka tavoitteena on aina liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus, tapahtuipa se sitten online, offline, etänä tai paikan päällä.
Viimeistään käytäntöön viemisen vaiheessa on hyvä miettiä realistisesti myös oman osaamisen tilanne, mahdolliset puutteet ja merkittävimmät kehittämiskohteet. On hyvä miettiä, onko realistista tehdä asetettujen tavoitteiden mukaista kannattavaa digitaalista liiketoimintaa omin voimin? Vai olisiko hyvä etsiä kaveriksi esimerkiksi
- hakusanamainonnan, hakukoneoptimoinnin tai sosiaalisen median asiantuntija
- web- tai data-analyytikko
- tutkimusasiantuntija
- tai frontti- ja bäkkidevaaja (front-end ja back-end developer)?
- (ks. digiajan työnkuvat ja tehtävät teoksessa Pyyhtiä 2019.)
Vai riittääkö oman osaamisen systemaattinen kehittäminen ja kova työ (sisältäen aikaa ja rahaa) liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen?
Hyvin suunniteltu on mielestäni aina enemmän kuin puoliksi tehty. Digistrategian pohtiminen ja onnistunut jalkauttaminen mahdollistavat liiketoiminnalle paljon laajemman kentän, kuin muutama vuosi kymmen sitten osattiin edes ajatella. Mitä konkreettisemmin osaat tätä kokonaisuutta ajatella ja mitä pienemmiksi toimiksi ja tavoitteiksi saat tämän palasteltua, sitä helpompaa sen tekeminen käytännössä on.
Yrityksesi digistrategiaa voit tulla kehittämään Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 – Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeeseen, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla. Lue lisää Oona 2.0 -hankkeen sivuilta ja tule ihmeessä mukaan!
Kirjoittaja
Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa pienyrityksen digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä, multimediasisältöjen tuottamista ja verkkokauppayrittämistä.
Lähteet
- Digia. (2019.) Mitä on digitaalinen liiketoiminta?
- Hiltunen, E. (2019.) Tulossa huomenna – miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Docendo Oy, Jyväskylä.
- Mattinen, M. (2020.) Mistä kasvua? Opas digiajan johtajalle. Alma Talent, Helsinki.
- Pullinen, J. (2019.) Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. HS Kirjat.
- Pyyhtiä, T. (2019.) Digiajan johtajan käsikrija. BoD- Books on Demand, Helsinki.
Oona 2.0 – yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-28.2.2023.
Ei kommentteja