Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Toiminnassa tutkitaan, testataan, kokeillaan ja sovelletaan. Tuloksina syntyy uutta tietoa, oivalluksia ja muita tuotoksia. Mukana on erilaisia toimijoita: asiantuntijoita, kohderyhmiä, kumppaneita ja yhteistyöverkostoja. Kaikesta tästä tekemisestä halutaan viestiä. Mutta mitä TKI-viestintä oikeastaan tarkoittaa?
TKI-viestinnän tehtävänä on välittää saavutettuja tuloksia, innovaatioita ja uusia näkökulmia. (1)
TKI-viestintä edistää avointa tiedettä
Ammattikorkeakoulut määrittelevät TKI-viestintäänsä omista lähtökohdistaan. Yleistäen voi kuvata, että kyse on paitsi TKI-toiminnassa syntyvien tulosten jakamisesta yleisöille, myös avoimen tieteen periaatteisiin kuuluvasta julkaisutoiminnasta.
Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jolla muun muassa laajennetaan tutkitun tiedon saatavuutta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat osa vastuullisen tieteenteon käytäntöjä. (2)
Ammattikorkeakouluissa tehtävä työ on myös tärkeää tehdä näkyväksi, mutta tällöin on kyse ennemminkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä viestinnästä, eli lyhyesti TKI –viestinnästä. Laadukas TKI –viestintä on osa tieteen avoimuutta. (3)
Tutkimus- ja kehittämishankkeilla pyritään ratkaisemaan erilaisia haasteita ja saamaan aikaan muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Hankkeiden työn tuloksista oletetaan viestittävän ainakin niille yleisöille, joita hanketyön tulokset koskettavat.
Julkisen rahoituksen hankkeissa pääsääntönä on, että hankkeesta ja sen tuloksista tulee viestiä mahdollisimman kattavasti. (4)
Laajempi tulosten levittäminen on osa TKI-viestinnän haastetta. Yksittäisen hankkeen toiminnasta syntyneet tulokset voivat olla äärimmäisen tärkeitä – pienemmälle joukolle. Organisaatiotasolla ehkä toivotaan, että saataisiin laajasti näkyvyyttä, kun viestitään.
TKI-toiminnan merkitys ei synny tyhjiössä
Jotta TKI-toiminnan saavutukset voivat konkretisoitua, on niistä kerrottava julkisesti. TKI-viestintä on vaikuttamisen väline, jolla tehty työ saatetaan näkyväksi. Hyvin toteutettu TKI-viestintä muotoilee TKI-toiminnasta syntyneet tulokset yleisöä kiinnostaviksi tarinoiksi tai journalistiset uutiskriteerit ylittäviksi jutuiksi.
Maamme korkeakoulujen TKI-aktiivisuus on huippuluokkaa, mutta vain mikroskooppisen pieni osa tuloksistamme nousee esille medioissa […] (5)
TKI-viestinnässä ei siis ole kyse vain hankkeiden tulosten raportoinnista. Kyse on tiedon levittämisestä, tieteen yleistajuistamisesta ja yleisöjen osallistamisesta keskusteluun.
Miten TKI-viestinnässä onnistutaan?
Viestinnän onnistumista voidaan mitata esimerkiksi sosiaalisen median päivitysten tykkäyksinä, blogikirjoitusten lukukertoina tai valtakunnallisiin uutisiin pääsynä. Onnistuminen vaatii ymmärrystä viestinnän roolista tiedolla kyllästetyssä informaatioympäristössä. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa organisaatiotasolla vallitseva, yhteisesti jaettu käsitys TKI-toiminnan vaikuttavuudesta ja siitä viestimisen merkityksestä.
TKI-viestinnän laadukas toteuttaminen ja järjestelmällinen kehittäminen vaativat viestinnän ja julkaisemisen ammattilaisia tueksi TKI-toimintaa tekeville asiantuntijoille. Käytännössä työhön tarvitaan riittäviä resursseja.
Ammattikorkeakoulujen TKI-viestintämyönteistä ilmapiiriä voi kehittää monin tavoin. Metropoliassa TKI-hankkeiden viestijät ja projektipäälliköt kutsuttiin yhdessä syyslukukaudella 2022 oppimaan hankeviestinnän perusteita. Samalla tunnistettiin joukko kehittämistarpeita hankkeiden näkyvyyteen liittyvissä kysymyksissä. Näihin pohditaan parhaillaan ratkaisuja, yhdessä TKI-toimijoiden ja viestinnän asiantuntijoiden kanssa.
Lähteet
- Hautala, A. (2022) Ja homman pointti oli? (blogs.tuni.fi) TAMK-blogi.
- Avoin tiede (2021): Usein kysytyt kysymykset (avointiede.fi)
- Sinisalo, R. (2018) Tiedeviestinnästä TKI-viestintään (lamkpub.fi)
- Viestintä TKI-toiminnassa (HAMK.fi)
- Taatila, V (2021) Mistä me puhumme, kun puhumme TKI:sta? (arene.fi)
Ei kommentteja