Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan tavoitteita. Henkilöitä, joilla sairaus tai vamma rajoittaa työn tekoa, ei tulisi enää lähtökohtaisesti luokitella työkyvyttömiksi. Työn muokkaaminen on sosiaaliseen kestävyyteen perustuva keino hyödyntää työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. Pitkän työuran tavoitteleminen sekä työn muokkaaminen ja kehittäminen hyödyttävät työnantajaa, työntekijää ja yhteiskuntaa.
Kehittämisen taustalla ikäjohtaminen
Ikäjohtaminen on tämän päivän kehittämisen tärkeä näkökulma, sillä hallitusohjelman tavoitteena on nostaa eläkeikää ja pidentää työuria monin tavoin. (1) Fyysisen iän karttuessa konkareiden motivaatio jäädä työelämään voi olla kiinni työnantajan mahdollisuuksista ja osaamisesta muokata työtä. Työntekijän ikääntyessä työtä tulisi myös muokata säännöllisesti. Luonnollisesti myös nuorilla työntekijöillä on erilaisia tarpeita, jotka tulee huomioida työyhteisön työn muokkaamisessa.
Ikääntyneen työntekijän paras työn muokkaaja on työntekijä itse. Puhutaan vapaudesta tehdä työtä, määritellä itse omia aikatauluja ja tekemisen rajoja. Jos työntekijä kykenee muokkaamaan työtään itse, tuottavassakin työssä eläke ikää karttuu. Työntekijällä itsellään on myös vastuuta työkykynsä säilyttämisestä. Vain työntekijä itse kykenee huolehtimaan työterveyden edistämisen näkökulmista kuten riittävästä liikunnasta, oman terveyden seurannasta tai terveellisestä ravinnosta.
Työkaariarvio ja Ratko-menetelmä työn kehittämisen menetelminä
Pitkät työurat eivät ole onnellisten tapahtumien summa. Työuria pitää ymmärtää ja kehittää. Ikäjohtamisen kehittämiseen on erilaisia malleja. Niistä yksi on Työturvallisuuskeskuksen kehittämä Työkaariarvio-kysely, jonka avulla kartoitetaan millä tavoin työpaikoilla tuetaan ja kehitetään ikäjohtamisen käytäntöjä. Kyselyn tulosten avulla voi pohtia ja kehittää sitä, miten työntekijöinä voimme vaikuttaa oman työuran edistymiseen. (2) On tärkeä ymmärtää työuria ja kehittää niitä työntekijän iän näkökulmista. Myös organisaation kehittämismyönteinen kulttuuri vaikuttaa asiaan.
Työkaariarvio-kysely käsittelee ikäjohtamisen aihetta seuraavista näkökulmista:
- Työkaarijohtaminen
- Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu
- Työn hallinnan varmistaminen: osaaminen ja ammattitaito
- Työaikajärjestelyt
- Työn muokkaaminen ja työjärjestelyt
- Työterveysyhteistyö ja työkykyä tukevat terveystarkastukset
- Terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen
Ikääntyneellä työntekijällä on tarve tunnistaa omia työkykyyn vaikuttavia riskejä esimerkiksi työterveyshuollon tuella. Tukea tarvitaan usein myös organisaation yhteisen toiminnan kehittämiseen. Organisaatioiden kehittymisen näkökulmasta tarkasteltuna ikääntyneiden työntekijöiden on merkityksellistä osallistua työyhteisön kehittämistilaisuuksiin, jotta hiljainen tieto ja osaaminen siirtyy työyhteisössä muille työntekijöille. Yhdessä kehittäminen työyhteisössä on merkityksellistä. Konkari työntekijöiden on itse syytä pohtia ja listata, millaista hiljaista tietoa juuri minun kannattaa siirtää ja miksi se on merkityksellistä organisaation kannalta.
Työn muokkaaminen palvelee ikäjohtamista. Työn muokkaamista voidaan tehdä työyhteisöissä esimerkiksi Ratko-menetelmällä (3, 4). Aloite työn muokkaamiseen voi tulla työntekijältä itseltään, työnantajalta tai työterveyshuollosta. Myös työyhteisö voi olla työn muokkaamisen alullepanija.
Työn muokkauksen kohteita voivat olla esimerkiksi
- Työaika ja -joustot
- Työn organisointi ja jäsentely
- Työympäristö kuten oma huone tai keskittymistä tukevat väliseinät
- Teknologia ja apuvälineet
- Avun saaminen ja töiden toisin jakaminen
- Työmatka ja etätyö
- Sekä vuorovaikutuskanavien muokkaus.
Työn muokkaamisessa prosessissa arvioidaan, mitä nämä edellyttävät työntekijältä, tiimiltä ja työpaikalta, mitä hyötyä ne tuottavat ja millaisia kustannuksia niihin liittyy.
Työn muokkaamisen arviointiin tulee osallistaa niin työnantaja kuin työntekijä. Työn muokkaus voi tarkoittaa työntekijän itsensä tekemiä pieniä muutoksia perustehtävässä tai työnantajan tuella tehtäviä muutoksia työntekijöiden työssä. Työ muokkaamisen muutokset voivat liittyä työntekijän työkyvyn tukemiseen aktiivisen tuen toiminnan avulla esimerkiksi mahdollistamalla kuntoutustoimenpiteitä yhdessä työterveyshuollon kanssa (5).
Työelämän veto- ja pitovoiman kehittämiseksi tarvitaan työn muokkaamista ja kehittämistä. Kun työurat pitenevät työtä muokkaamalla, vahvistuu samalla työntekijöiden saatavuus ja työn merkityksellisyys. Hyvä henkilöstöpolitiikka tukee organisaation yhteistoiminnallista kehittämistä, jossa tarvitaan kaiken ikäisten työntekijöiden näkökulmia ja osaamista.
Kirjoittaja
Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntijalehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta.
Lähteet
- Valtioneuvosto 2023: Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 (valtioneuvosto.fi)
- Työturvallisuuskeskus. Työkaariarvio (ttk.fi) Luettu 22.11.2023.
- Olkkonen, M., 2019. Muokatun työn mallin kehittäminen (PDF). Saimaan ammattikorkeakoulu.
- Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Esteetön rekrytointi (esteetonrekrytointi.fi) Luettu 22.11.2023.
- Komulainen, M. (2011). Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna. Työturvallisuuskeskus
Ei kommentteja