Oletko miettinyt, miten hoitotyö muuttuu tulevaisuudessa? Millaista monialaista digiosaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta tulevaisuudessa odotetaan? Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan?
Hoitotyö vuonna 2050
Minkälaista on hoitotyö vuonna 2050? Hybridihoitajia, robotteja ja tekoälyä (AI), perinteisten hoitajien rinnalla? Puhutaankin perusterveydenhuollon sijaan AI-hyvinvoinnista (AI-HYTE). Toimintaympäristöt jakautuvat erilaisiin virtuaali- ja etäympäristöihin, mitkä ovat rakennettu tekoälyn ja teknologian struktuurille. Työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä, joihin kuuluu mm. sairaanhoitajia, sotenomeja, hytenomeja, AI-nomeja, palvelumuotoilijoita, lääkäreitä, koodareita ja robotteja. Asiakkaiden palvelut tuotetaan yhdessä yrittäjien kanssa ja palvelut muotoutuvat asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Terveydenhuollon henkilöstö hyödyntää multiammattilaisten asiantuntijuutta sekä terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttavuustietoa. (Sairaanhoitaja 8/2018)
Keväällä 2018 Tukholman eHealth- seminaarissa kerrottiin ennuste siitä, missä potilaita hoidetaan kymmenen vuoden kuluttua. Ennusteen mukaan 67 % potilaista hoidetaan missä tahansa eli heidät tavoitetaan mobiilin avulla, 21 % hoidetaan kotona, 11 % sairaalassa ja vain 2 % lääkärin vastaanotolla.Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi oikeita asioita osaavia terveysalan henkilöitä tuleviin tarpeisiin nähden? (Sairaanhoitaja 8/2018)
Asiakkaan rooli passiivisesta aktiiviseksi toimijaksi
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä, joihin yhtenä ratkaisuna nähdään digitalisaation hyödyntäminen.Teknologian kiihtyvä kehitys muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa ja sosiaali- ja terveysala muuttuu tämän muutoksen mukana.Tarve palvelujen uudistamiselle ja uusille tuottamistavoille, kuten sähköisten palvelujen käyttöönotolle, on kasvanut, kun väestö ikääntyy, krooniset kansansairaudet lisääntyvät, kansalaisten halu ja tarve ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään kasvaa. Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – Teoriasta käytäntöön
Sähköisten palvelujen avulla kansalaiset saavat uusia mahdollisuuksia ja välineitä oman terveytensä ja hyvinvointinsa seurantaan ja ylläpitoon sekä riskien varhaiseen tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen palveluun hakeutumiseen. Kansalaisilla on myös halukkuutta ja valmiuksia ottaa käyttöön sähköisiä palveluita https://journal.fi/finjehew/article/view/45253. Digitaalinen kuilu on jatkuvasti kapenemassa, koska yhä iäkkäämmät ihmiset osaavat hyödyntää sähköisiä palveluita ja he ovat aktiivisesti osallisina omassa hoidossaan. Heillä on myös aiempaa paremmat edellytykset osallistua oman palvelunsa suunnitteluun, sen toteutukseen ja palautteen antoon palvelusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut digitalisaation lähtökohdan seuraavasti: ”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia, että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Käyttäjälähtöiset digitaaliset julkiset palvelut ovat myös Suomen kilpailukyvyn edellytys.” Linjausten lähtökohtana ovat hallitusohjelman ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” ja ”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luominen” -kärkihankkeiden mukaiset tavoitteet.
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, VM 2016.)
Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin?
Sähköisiin palvelumalleihin siirtyminen edellyttää uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta henkilöiltä ja se haastaa koulutuksen vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin. OKM:n rahoittama SOTE-PEDA 24/7-hanke pyrkii antamaan välineitä näihin haasteisiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden ja IT- alan opettajien osaamisen ja monialaisen yhteistyön vahvistaminen. Tulevaisuudessa työskentely sosiaali- ja terveysalalla vaatii uudenlaista moniammatillista osaamista ja perinteiset työnkuvat tulevat muuttumaan. Korkeakoulujen digitaaliset oppimisympäristöt
Oppimisen uudet vaatimukset
Digitaalinen, ympäri vuorokauden käytettävissä oleva oppimisympäristö mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun ja opiskelijoille joustavamman opintopolun. Tällainen palvelu luodaan SotePeda 24/7 -hankkeessa. Se mahdollistaa yhteisten, monialaisten opintojen tuottaminen joustavalla nano-oppimisen mallilla. Uudenlainen digitaalinen oppimisympäristö edellyttää entistä suurempaa huomiota pedagogiseen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Opettajien ohjausosaamisen merkitys korostuu, jotta erilaisten opiskelijoiden tarpeet tulevat huomioiduksi.
Hanketyön tulokset osaksi opetusta
Mistä tiedetään, millaista osaamista tulevaisuuden digitalitoituvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan? Muuttuvat työnkuvat tuovat uudenlaisia osaamistarpeita sotealan ammattilaisille; tulevaisuudessa voidaan tarvita jonkun asian syvällistä osaamista tai osaamista yli eri koulutusalojen. Digitaalisuus vaatii uudenlaista pedagogista ajattelua ja opettajalta taitoa uudistaa omaa opetustaan.
Opettajan osaamisen kehittyminen mahdollistaa opiskelijoille uusien digitietojen ja -taitojen kehittymisen. Opettaja osaa hyödyntää uusia digitaalisia oppimisympäristöjä sekä käyttää opetuksessaan monialaisen yhteistyön näkökulmia.
SotePeda 24/7 -hanke tuottaa digitalisaation edellyttämää osaamista ja kehittää opettajien digipedagogisia taitoja. Hanketyön aikana määritellään ja kuvataan tulevaisuuden osaamistarpeet. Nämä osaamiskuvaukset vaikuttavat eri alojen opetussuunnitelmiin ja niiden pohjalta tuotetaan eri tavoin hyödynnettäviä opintoja ja opintojaksoja opettajille, opiskelijoille sekä täydennyskoulutukseen työelämässä oleville ammattilaisille. Hankkeen pedagogisena viitekehyksenä toimii trialoginen oppimismalli. Re-designing university courses to support collaborative knowledge creation practices
SotePeda 24/7 -hankkeessa luodaan yhteinen digisote -osaamismerkkijärjestelmän eri ammattialojen käyttöön. Sen tarkoitus on kuvata opiskelijoille, opettajille sekä työelämän edustajille, mitä alan digitaitovaatimukset ovat. Osaamismerkkejä suorittamalla voi osoittaa, minkätasoinen osaaminen yksilöllä kussakin taidossa on.
Hankkeessa tuotetaan myös fasilitoinnin malli opetuksen pedagogiseen kehittämiseen. Lisäksi koulutetaan opettajia palvelumuotoilun periaatteisiin, jotta palvelumuotoilun ajattelu siirtyisi sotepalvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen sekä muodostetaan opettajaverkostoja tulosten levittämiseksi ja juurruttamiseksi. http://sotepeda247.fi/hanke/
Kirjoittajat:
Tuija Buure työskentelee hoitotyön lehtorina (TtM) Metropolia ammattikorkeakoulun, Terveyden osaamisalueella, sh-tutkinnossa. Hän on osaamisalueen digimentori ja kehittää innovatiivisia digipedagogiikan ratkaisuja opetukseen.
Leena Hinkkanen, työskentelee hoitotyön lehtorina (TtM) Metropolia ammattikorkeakoulun, Terveyden osaamisalueella, sh-tutkinnossa. Hän toimii hankkeen projektipäällikkönä ja on kiinnostunut opetuksen kehittämisestä.
Leena Rekola, työskentelee TKI-yliopettajana (FT) Metropolia ammattikorkeakoulun, Terveyden osaamisalueella. Hän on viime vuosina toiminut monialaisissa terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvissä TKI- hankkeissa monenlaisissa rooleissa.
Lähteitä
Jauhiainen, A. & Sihvo, P. & Ikonen, H. & Rytkönen, P. 2014. Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, Vol 6 (2–3), 70–78.
Sairaanhoitaja 8.2018. Lehtimäki, T. Digi-tekno-robo-ope, 14 – 15.
Sairaanhoitaja 8.2018. Väisänen, L. Tekoäly nousee kaiken keskiöön, 33.
Sosiaali-ja terveysministeriö 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali-ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki 2016. Verkkodokumentti.
1 Kommentti