Vuokratyössä on kolme osapuolta: henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys ja vuokratyöntekijä. Vuokratyöntekijän työantaja on henkilöstöpalveluyritys, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle sen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyötä pidetään käyttäjäyritykselle joustavana tapana vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin. Työturvallisuus- ja hyvinvointikirjallisuudessa korostuvat vuokratyön negatiiviset vaikutukset vuokratyöntekijän hyvinvointiin. Vuokratyössä on kuitenkin myös vahvuutensa. Työntekijän työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä, sillä tekeekö hän vuokratyötä omasta tahdostaan.
Vuokratyö voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden tutustua erilaisiin töihin ja työpaikkoihin ja saada myös vakituisen työn käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voidaan näkökulmasta riippuen nähdä työntekijän aseman heikentämisenä, vaihtoehtona työttömyydelle tai mahdollisuutena saada joustavasti monipuolisia työtehtäviä.
Vuokratyön vahvuudet ja kehityskohteet henkilöstöpalveluyritysten näkökulmasta
Selvitimme haastatteluilla henkilöstöpalveluyritysten johdon näkemyksiä siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita vuokratyössä on (Mattila 2022). Haastatteluihin osallistui 19 johdon edustajaa kymmenestä henkilöstöpalveluyrityksestä. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 joulukuun ja vuoden 2021 maaliskuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Haastattelujen perusteella vuokratyön vahvuuksia ovat
- Sopivan henkilön ja työn yhdistäminen
Henkilöstöpalveluyritykset osaavat tunnistaa työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden tehtävään. Niillä on myös laajat verkostot ja mahdollisuus tarjota työntekijälle erilaisia tehtäviä. Näin henkilöstöpalveluyritys pystyy yhdistämään oikean työntekijän oikeaan työhön, eikä työntekijäkään ole riippuvainen yhden (käyttäjä)yrityksen tilauskannasta. - Ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito
Vuokratyöntekijä voi työskennellä erilaisissa tehtävissä ja näin kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Henkilöstöpalveluyritys myös tarjoaa lisäkoulutusta. - Työn hallinta
Vuokratyöntekijä voi valita missä työskentelee, millaista työtä tekee ja koska. Vuokratyöntekijän ei tarvitse sitoutua yhteen työpaikkaan. Myös tehtävät voivat vaihdella. Vuokratyöntekijällä voi myös olla mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa ja näin vaikuttaa myös palkkaansa. Tällaisella työn hallinnalla vuokratyöntekijä voi saavuttaa tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Vuokratyö on mahdollista myös eläkkeellä tai kokopäivätyön lisänä. Joillekin vuokratyö voi olla myös harrastus ja tuoda sisältöä elämään. Vuokratyö on mahdollista eri elämän vaiheissa ja myös osatyökykyisenä. - Edut ja palkitseminen
Henkilöstöpalveluyritykset voivat tarjota vuokratyöntekijöille kattavammat edut kuin käyttäjäyritykset omille työntekijöilleen. Näihin kuuluvat sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, kuntosalikortit ja hieronta. - Tarvittavan henkilöstön saaminen ja henkilöstökustannusten ja -riskien hallinta
Henkilöstöpalveluyritys tarjoaa käyttäjäyritykselle sen tarvitseman työvoiman sovittuun aikaan ja hintaan. Käyttäjäyritys voi myös hyödyntää henkilöstöpalveluyrityksen osaamista työturvallisuus- ja työsuhdeasioissa. Tämä mahdollistaa käyttäjäyrityksen resurssien käyttämisen sen ydintoimintaan. - Työvoimapulan helpottaminen
Henkilöstöpalveluyritykset helpottavat työvoiman liikkumista ja lisäävät työllisyyttä. Henkilöstöpalveluyritykset ovat myös huomanneet maahanmuuttajien ammattitaidon ja potentiaalin ja auttavat ulkomailta tulevaa työvoimaa byrokraattisissa ja käytännön asioissa. - Työllisyyden edistäminen
Vuokratyö voi johtaa jatkuvaan työsuhteeseen käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voi olla väylä työelämään ja tarjota vuokratyöntekijälle riittävän toimeentulon.
Haastatteluissa esiin nousseita kehittämiskohteita ovat
- Työn jatkuvuuden ja urakehityksen tukeminen
Henkilöstöpalveluyritysten tulisi tukea vuokratyöntekijöiden työn jatkuvuutta ja urakehitystä, myös kausityöntekijöillä. - Viestintä ja perehdytys
Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten ja vuokratyöntekijöiden välistä viestintää ja palautekulttuuria pitäisi kehittää. Perehdytys käyttäjäyrityksissä on riittämätöntä. - Vuokratyöntekijän osallistaminen ja sitouttaminen
Vuokratyöntekijöitä saatetaan kohdella eriarvoisesti ja heidän voi olla vaikea integroitua työyhteisöön. Vuokratyöntekijä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja hänestä saattaa tuntua, ettei hän ole tervetullut käyttäjäyritykseen. Pitkät sopimukset auttavat tähän.
Vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen välinen yhteys saattaa myös olla heikko. - Riskienhallinta
Vuokratyöntekijät eivät aina ilmoita työtapaturmista ja vaaratilanteista. Ilmoituskäytäntöjä ja ilmoitusten käsittelyprosessia pitäisi parantaa. - Lain, eettisten periaatteiden ja sopimusten noudattaminen
Henkilöstöpalveluyrityksissä ja käyttäjäyrityksissä ei aina ole riittävää lainsäädännön ja työehtosopimusten osaamista eivätkä vuokratyöntekijät tunne omia oikeuksiaan. Etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelussa on huomattu epäeettistä toimintaa. - Yhteistyön kehittäminen
Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten, työterveyshuoltojen, työvoimatoimistojen ja ammattiliittojen välistä yhteistyötä tulee parantaa. - Sisäinen kehittäminen
Henkilöstöpalveluyritysten tulee mitata ja arvioida työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia ja kehittää toimintaansa tulosten perusteella.
Laki säätelee vuokratyötä
Vuokratyötä voidaan kehittää yhä kestävämmäksi ideoimalla ja toteuttamalla ratkaisuja haastatteluissa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Samalla vaikutetaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin.
Haastattelutulosten perusteella pahimmassa tapauksessa kukaan kolmesta osapuolesta ei tunne lainsäädännön määrittämiä vastuita ja oikeuksia. Yhtenä ratkaisuna tähän on kehitteillä oleva Keikkakaveri-sovellus, johon on koottu tietoa vuokratyöstä. Keikkakaveri on myös työkalu palautteen antamiselle ja keräämiselle sekä työturvallisuusilmoituksen tekemiselle.
Kirjoittajat
Susanna Mattila, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Tuotantotalous
Kati Ylikahri, projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kestävä keikkatyö -hanke,
Lähde
Mattila, S., Ylikahri, K., Rekola, L., Cajander, N., Tappura, S., Kärkkäinen, R. 2022. Strengths and Development Needs in Temporary Agency Work: Temporary Work Agency Managers’ Perspective. In: Karwowski, W., Ahram, T., Millicevic, M., Etinger, D., Zubrinic, K. (Eds.) Human Systems Engineering and Design (IHSED2021): Future Trends and Applications. Issue 21 2022. (https://openaccess.cms-conferences.org/)
Ei kommentteja