Palvelutyössä kohtaa toisinaan keksijöitä, jotka toivovat, että heidän kehittämälleen keskeneräiselle ratkaisulle etsittäisiin jokin hyvä hyödyntäjätaho. Keksijä voi kertoa, että aihio on varmasti toimiva, koska hän on esitellyt sen sukulaisilleen tai tuttavilleen. Tutut kertoivat ostavansa tuotteen heti, kun se ilmestyy markkinoille. Kunhan konseptia on vähän kehitetty, sitä voi tarjota jopa jollekin suurelle yritykselle kalliilla hinnalla, koska se käy kaikille maailman ihmisille. Samalla vallankumoukselliseksi väitetyn keksinnön kaavalla minulle on parinkymmenen vuoden aikana esitelty valtava määrä oivalluksia. Näidenkin ratkaisujen kehittäjien ponnistelut ansaitsevat kaiken arvostukseni. Ikävä kyllä on harvinaista, että mikään yritys ostaa yksittäiseltä keksijältä keskeneräistä työtä.
Haasteena ei välttämättä ole se, että kehitetty asia olisi huono. Pelkkä myötäsukaisten sukulaisten tai tuttavien jututtaminen tai oletus, että kyseinen ratkaisu sopii kaikille, ei riitä todistamaan, että kehitelmälle löytyisi kaupallinen hyödyntämistapa. Helpommaksi tarjoaminen muuttuisi, jos kehittäjä olisi pohtinut jo alkuvaiheessa, mihin keksintö on tarkoitettu. Kuka sitä käyttäisi tai hyödyntäisi? Kuka olisi valmis maksamaan saadakseen sen käyttöönsä?
Ongelmanratkaisu on palkitsevaa puuhaa. Keksintöjä on kautta aikain tehty pelkästä keksimisen ilosta ja koska niin on voitu tehdä: teknologia on luonut niiden syntymiselle mahdollisuuksia. Tämä on aina tuotekehitystyön jännitysmomentti ja samalla sudenkuoppa. Jotakin on kehitetty koska kehittäminen on itsessään niin mielenkiintoista. Lopuksi, sinänsä hyvän tuloksen valmistuttua, koetetaan sitten vimmaisesti löytää sovelluskohde ja käyttäjä.
Innovaatiota ei ole ilman kaupallistamista tai hyödyntämistä
Tiukasti määriteltynä innovaatio sisältää aina keksinnön (aukeaa prh.fi) tai hieman laajemmin ajateltuna, kehittämistyön tuloksen. Tuloksen pitää joka tapauksessa olla uusi ja entuudestaan tuntematon ratkaisu. Pelkkä keksintö ei vielä ole innovaatio. Innovaatioksi keksintö tai tulos muuttuu vasta, kun sillä on kaupallinen tai joku muu hyödyntämisen tapa. Joku, joka markkinoi, ostaa, tai käyttää. Jotta tämä ehto täyttyisi, pitää kehittäjien ymmärtää selvittää hyvissä ajoin, onko kehitettävälle tuotteelle tai palvelulle hyödyntäjiä tai markkinoita. Varsin usein tämä unohtuu, tai tuudittaudutaan samaan uskomukseen, kuin alussa mainittu keskeneräisen konseptin kaupustelija: varmasti tämä on kiinnostava, koska itse ajattelen, että niin on.
Innovointi ei ole yhtäkkisen päähän pälkähdyksen konkretisointia. Älynväläys voi olla hyvä alku, mutta käytännössä tulokseen pääsemiseksi tiimin on tehtävä johdonmukaisesti töitä, yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Yksi osa tätä työtä on markkinoiden tai hyödyntäjätahojen ymmärtäminen. Usein käytetty sanonta, että markkinoilla tai vaikka yhteiskunnassa on ”kipua”, jonka käsillä oleva kehitystulos voisi poistaa, on edelleen pätevä. Ilman tunnistettua kipukohtaa kannattaa korkeintaan ideoida. Mutta kun kipukohta löytyy, se on huolellisesti käytävä läpi, koetettava ymmärtää, mistä jokin johtuu, mistä ongelmassa on kyse, Ja sitten on puurrettava kaikin voimin kivun poistavaan ratkaisuun pääsemiseksi.
Pelkkä kehittämistyö on haasteellista, jännittävää ja hauskaakin. Ja kun tuloksena on uutuudellinen, mahdollisesti keksinnöllinen tulos, jolla on hyödyntäjiä, voidaan puhua innovaatiosta. Mutta jos hyödyntäjiä ei ole, keksintökin on vain keksintö. Se tuottaa tekijälleen toki keksimisen ilon. Mutta myös kustannuksia. Tulopuolella on yleensä hiljaisempaa.
2 Kommenttia
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta keksinnöistä! On mielenkiintoista mitä kaikkia uusia mahdollisuuksia teknologia onkaan tuonut keksintöjen ja tuotekehityksen saralle. Muutenkin minusta tuntuu, että innovaation merkitys on kasvanut lähivuosina. https://mecaplan.fi/palvelut/tuotekehitys-ja-suunnittelu
Kiva kun tuota innovaatiota painotetaan nykyään opinnoissa yhä enemmän. Erilaisten uusien keksintöjen ja innovaatioiden kehittäminen ei varmasti ole helppoa varsinkin kun olemme jo kaikenlaisten tuotteiden ja palveluiden ympäröimiä. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka monta uutta keksintöä vuodessa löytää tiensä patenttitoimistoon saakka. https://www.patentia.fi/