Ideointi on helppoa. Olemme kaikki luovia. Totta on, että kuka tahansa voi sopivasti ohjattuna tuottaa satoja ideoita muutamassa tunnissa. Ainakin periaatteessa. Mutta kuinka moni ideoista on toteuttamiskelpoinen, tai edes sellainen, että sitä kannattaa harkita? Todennäköisesti vain muutama. Hyviä ideoita on paljon vaikeampi kehittää. Todella hyvien ideoiden keksiminen on todella vaikeaa. Kun siinä onnistutaan, ja todella hyvä idea viedään jatkotyöstöön, se saa ympärilleen konkretiaa ja siitä kehitetään jonkinlainen ratkaisu, tuloksena saattaa olla jotakin keksinnöllistä. Mitä silloin tulisi tehdä?
Altista työsi uusille mielipiteille, mutta älä esittele mahdollista keksintöä
Tekeillä olevan ratkaisun altistaminen mielipiteille voi olla hyödyllistä: joku voi huomata jotakin, jonka kehittäjä on epähuomiossa sivuuttanut. Ja kun kehitetty uusi asia on kovan työn jälkeen viimein valmiina, sitä on mieluisaa esitellä muillekin. Jos ei ole varma, onko kyseinen uusi ratkaisu jopa patentilla suojattavissa oleva keksintö [1], pitää malttaa mielensä.
Mahdollisen keksinnön julkinen esittely nimittäin estää keksinnön suojaamisen patentilla.
Keksintö itsessään ei tietenkään mene pilalle. Mutta periaatteessa kenellä tahansa voi sen jälkeen olla mahdollisuus esitellä sama asia omana keksintönään.
Kaikki kehitystulokset eivät kuitenkaan ole suojattavissa. Jotta ratkaisu voi olla patentoitavissa, sen pitää täyttää seuraavat ehdot. Sen pitää olla
- uusi, eli keksinnön pitää oleellisesti erota siitä, mikä on ollut tunnettua ennen keksinnön patenttihakemuksen tekemistä. Keksintö ei myöskään saa olla alan keskimääräiselle ammattilaiselle itsestään selvä ratkaisu.
- tekninen: keksintö on jokin menetelmä, laite, tuote tai uusi käyttötapa
- teollisesti käyttökelpoinen. Eli se pitää olla toistettavissa ja sellainen, että alan ammattilainen kykenisi patenttihakemuksen perusteella toteuttamaan keksinnön.
Muut luovuuden tulokset, kuten vaikkapa taideteos, musiikki tai kaunokirjallisuus eivät ole patentoitavissa. Niitä suojaa tekijänoikeus.
Mikä on tavoitteesi?
Vaikka itse keksintö olisikin hieno, kyse on aina siitä, miten keksinnöstä voi hyötyä. Toisinaan oletetaan, että patentointi on automaattisesti keino ansaita rahaa. Patentti on kuitenkin vain kielto-oikeus. Keksijä estää sen avulla muita käyttämästä keksintöään ilman lupaa.
Jos hyödyntämisväylää ei ole, keksijälle jää myönnetystäkin patentista vain kulueriä. Patentinhaun kustannusten lisäksi on voitava olla valmis puolustamaan keksintöään mahdollisia patenttiloukkauksia vastaan. Keksinnön tai muun tuloksen hyödyntämistavan pohdintaan kannattaa käyttää aikaa. Ota huomioon ainakin seuraavia asioita:
- Kuka tuloksen omistaa? Miten se on syntynyt? Työtehtävien yhteydessä, kuten hankkeessa syntyneen tuloksen omistajuus voi olla erilainen, kuin omalla ajalla tehty keksintö. Vai onko se syntynyt opintojen yhteydessä?
- Kuinka tarpeellinen tulos/ratkaisu/keksintö on? Minkä ongelman se ratkaisee? Onko sille käyttötarkoituksia?
- Kenelle se on tarkoitettu? Mikä tai kuka on kohderyhmä?
- Millaiset markkinat sillä voi olla? Kuka sitä markkinoisi?
Korkeakoulussa opiskelevan tai henkilökunnan jäsenen ei tarvitse kuitenkaan tuskailla keksintöasiansa kanssa yksin ja neuvojen haku kannattaa aloittaa oman talon sisältä. Metropoliassa saa neuvoja muun muassa innovaatioasiantuntijalta, joka tukee keksinnöllisyyden ja suojaustavan (patentti, hyödyllisyysmalli [2] tai tuotteen ulkomuotoa suojaava mallioikeus [3]) arvioinnissa. Huolelliset esityöt eivät mene hukkaan. Vaikka ratkaisua ei voisikaan suojata, se voi silti olla tärkeä ja hyödyllinen parannus. Pelkkä patenttiasiakirja kun ei lihota lompakkoa, päinvastoin. Mutta parhaimmassa tapauksessa se taas voi olla todellinen arvopaperi.
Ei kommentteja