Hybriditapahtumat eli tapahtumat, joihin voi osallistua sekä fyysisesti paikan päällä että verkon kautta etäyhteydellä mahdollistavat monia asioita, joita pelkät fyysiset tapahtumat eivät. Toisaalta niistä puuttuu yritystapahtumille luonnollisesti kuuluvia ominaisuuksia. Hybridiosallistumisesta on tullut uusi standardi, mutta onko se aina paras mahdollinen ratkaisu?
Hybriditapahtumien toteutus haasteena
Koronaviruksen jälkeisenä aikana ihmisten saamisesta fyysisesti paikalle tapahtumiin on tullut haastavampaa. Paikasta riippumaton striimin seuraaminen on syrjäyttänyt perinteisen osallistumisen muodon. Striimauksella tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin suoratoistolla (1). Kuvaa ja ääntä siirretään ja käytetään yhtäaikaisesti niin, että vastaanottaja voi käyttää sitä jo ennen kuin se on siirretty hänelle kokonaisuudessaan.
Olen huomannut erilaisia hybriditapahtumia tuottaessa ja seuratessa, että käsitys laadukkaasta striimistä on erittäin laaja. Ei ole toki järkevää verrata kallista monikameratuotantoa kevyeen konferenssijärjestelyyn, mutta kolmen vuoden etätyöskentelyn jälkeen webinaareihin osallistuneet ovat nähneet monenlaisia toteutuksia. Siksi striimin osalta ei kannata mennä sieltä, mistä aita on matalin.
Monille tapahtumajärjestäjille etänä ja paikan päällä osallistuvien yhteen saattaminen ei ole helppoa teknisen osaamisen puuttumisen vuoksi. Verkostoituminen ja kommunikointi osallistujaryhmien kesken jää tällöin vajavaiseksi. Fyysisesti kahvin äärellä käytävät keskustelut ennen ja jälkeen tapahtumaa ovat useille osallistujille sitä mieleenpainuvinta ja mieluisinta antia, joka virtuaalipuolella jää usein uupumaan.
Toisaalta esimerkiksi virtuaalisia aamukahvitilaisuuksista on tullut useissa työyhteisöissä osa arkea. Tilaisuuksissa voidaan kahvipöytäkeskusteluiden tapaan rennosti vaihtaa kuulumisia ilman paineita, joka sopii aremmillekin henkilöille, jos edes kameraa ei tarvitse laittaa päälle.
Verkostoitumisen mahdollisuudet käytännössä
Verkostoitumisen voi aloittaa jo etukäteen tutustumalla osallistujiin esimerkiksi Linkedin- tai Facebook-tapahtuman osallistujalistan avulla, sekä webinaarin odotusaulassa osallistujia tutkailemalla. Läheskään kaikissa tapahtumissa ei ole kuitenkaan tällaista mahdollisuutta, sillä osallistujatietoja ei välttämättä jaeta muille osallistujille. Verkostoitumiseen on silti syytä valmistautua aina ennakkoon, oli verkostoitumismuoto sitten mikä tahansa.
Etukäteen on hyvä valmistella oman hissipuheensa lisäksi tapahtuman teemaan sopivia kysymyksiä, sekä kertoa omien vahvuuksien lisäksi mahdollisuuksista auttaa osallistujaa. Olen huomannut ottaessani yhteyttä hanketyön tiimoilta yrityksiin, yhdistyksiin ja liittoihin, että perinteinen “sähköpostin lähetys ja soitto perään” -taktiikka on edelleen yllättävän tehokas. Siinä vastaanottaja saa rauhassa tutustua materiaaliin, mutta saa samalla myös henkilökohtaista huomiota soitolla.
Osallistujat pystyvät verkostoitumaan hybriditapahtumissa eri tavoin:
- Etänä osallistuville on Teams-tyylisessä ympäristössä tarjolla esimerkiksi nimien pohjalta Linkedin-yhteyksien luominen, yksityisviestien lähettäminen ja mahdollisesti sähköpostilla kontaktointi, mikäli sähköpostiosoitteet ovat nähtävillä.
- Yksi verkostoitumista helpottava ominaisuus hybriditapahtumissa on ryhmäkeskustelutilat, joihin tapahtumajärjestäjä voi jakaa osallistujia esimerkiksi tekemään ryhmätöitä tai keskustelemaan pienemmissä ryhmissä.
- Kun osallistua voi mistä vain, saadaan ihmisiä mukaan ympäri maailmaa ja parhaillaan tämä voi poikia kansainvälisiä kontakteja.
Etäyhteyden kautta verkostoituminen vaatii osallistujalta oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta hän saa luotuja uusia kontakteja. Toisaalta esimerkiksi yksityisviestien lähettäminen voi olla joillekin luontevampaa kuin paikan päällä jutustelu ja on matalan kynnyksen vaihtoehto.
Hybriditapahtumissa toteutuvan verkostoitumisen vahvuutena on mahdollisuus tutustua myös kansainvälisiin osallistujiin. Pelkästään fyysisenä järjestettävissä tapahtumissa ei useinkaan ole osallistujia ulkomailta. Hybriditapahtuma mahdollistaa myös esimerkiksi kansainväliset keynote-puheenvuorot, jotka voidaan toteuttaa striiminä tai etukäteen tallennetun videon muodossa. Verkostoituminen nimekkään keynotepuhujan kanssa on myös hyvä houkutin osallistujille.
Osallistaminen väylänä verkostoitumiseen
Osallistaminen on tärkeää tapahtumamuodosta riippumatta. Oli osallistuja sitten linjoilla tai paikan päällä, heitä on tärkeä aktivoida tapahtuman aikana. Esimerkiksi hankkeemme kick-off -tapahtumassa olleet yritysten edustajat lisättiin Slack-alustalle, jossa he pystyivät luomaan kontakteja ammattikorkeakoulujen edustajien sekä muiden yrittäjien kanssa. Tärkeintä on, että tapahtumissa aiheesta kiinnostuneet saavat lisätietoa mahdollisimman helposti. Näin heidät saadaan mukaan jälkimarkkinointiin, sekä hyötymään verkostoitumisesta muiden aiheesta innostujien kanssa.
Isomman budjetin hybridi- ja virtuaalitapahtumissa on yleensä tarjolla tapahtumasovelluksen kautta tapahtuva matchmaking. Applikaatio ehdottaa osallistujalle kiinnostavia verkostoitumismahdollisuuksia ilman, että hänen tarvitsee itse tehdä taustatyötä.
Tapahtumasovelluksessa voi yleensä myös tehdä suoraan kalenterivarauksia toisille osallistujille. Näin ollen tulevat kasvokkain tai videoyhteydellä toteutettavat tapaamiset säilyvät molemmilla ylhäällä. Osallistujat arvostavat sitä, että tällainen mahdollisuus on tarjolla, mutta toisaalta sitä ei aina käytetä ahkerasti. Tapahtumajärjestäjän harkittavaksi jää, onko vähäinen verkostoituminen tapahtumasovellukseen menevän rahan arvoista.
Osallistumisen muoto on muuttunut
Hankkeen parissa työskennellessä olemme huomanneet kaikkien osatoteuttajien kanssa, että tapahtumiin ilmoittaudutaan, mutta osallistuminen paikan päällä jää vähäiseksi. Ihmisten kalenterit ovat nykyään niin täynnä ja ne muuttuvat hektisesti, joten paikalle pääseminen on epävarmempaa. Näissä tilanteissa osallistujat jäävätkin kaipaamaan virtuaaliosallistumisen mahdollisuutta tai tallennetta, mikäli sellaista ei ole tarjolla.
Hybridiosallistumisen tarjoaminen onkin lähes välttämätöntä, jos haluaa mahdollisimman paljon osallistujia mukaan tavalla tai toisella. Hybriditapahtuman olisi ihannetilanteessa tarkoitus yhdistää live- ja etätapahtuman parhaimmat puolet. Olen kuitenkin huomannut, että se syö usein paikan päälle saapuvien määrää. Tämä vaikeuttaa tapahtumien eri osien toteutumista, kuten työpajoja tai verkostoitumista.
Kourallinen ihmisiä pystyy toki verkostoitumaan keskenään, mutta osallistujien mielikuvaan onnistuneesta tapahtumasta vaikuttaa se, kuinka suuri tapahtuman kävijämäärä on ollut. Pienemmissä tapahtumissa verkostoituminen voi kuitenkin olla myös syvempää ja helpompaa. Isossa ihmisjoukossa tutustuminen voi jäädä hyvin pinnalliseksi.
Meillä on avaimet tehokkaan verkostoitumisen mahdollistamiseen, mutta vielä pitäisi harjoitella, miten saamme kaiken irti hybridialustoista. Mieleen juolahtaa kuitenkin myös pieni epäilys. Voiko olla niin, että tapahtumiin osallistujat eivät enää kaipaa verkostoitumista samalla tavalla kuin ennen, vaan webinaareihin osallistuminen on vienyt voiton korona-ajan seurauksena? Aika näyttää, mihin suuntaan trendi kehittyy.
Kirjoittaja
Joonas Ikonen toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa tapahtumatuotannon ja viestinnän assistenttina Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -REACT-EU-hankkeessa.
Lähteet
- Striimaus on suoratoistoa (kielikello.fi)
- Hybriditapahtuman järjestäminen – 5 askelta toimivaan tapahtumaan livenä ja verkossa (eventilla.com)
- Näin teet tuloksellisia B2B-tapahtumia -webinaari, Valve. (liveto.io)
- Hybriditapahtumat (factornova.fi)
- Virtuaalitapahtumaopas (tapaus.fi)
Ei kommentteja