Valmennuksen avulla pyritään löytämään osallistujan voimavarat ja potentiaali, ja auttaa häntä oivaltamaan asioita tavoitetta kohti yhdessä muiden kanssa tai itsenäisesti. Valmennustyövälineiden avulla ei pyritä antamaan valmiita vastauksia, vaan tukemaan onnistumista. Yritysvalmennuksissa käytettäviä työvälineitä voivat olla esimerkiksi erilaiset harjoitteet, mallit, näkökulmat, vuorovaikutustavat tai jopa valmentajan ja valmennettavan persoonat.

Asennekanvaasi on visuaalinen valmennustyökalu, joka selkeyttää ja jäsentää yritysvalmennuksiin osallistuvien ihmisten ajattelua ja oppimista. Työni valmennusten parissa yli 15 vuoden ajan on synnyttänyt havaintoja, joiden tuloksena muotoilin ja tuotteistin pedagogisen asennekanvaasi-työkalun. Mitä asioita valmentajan kannattaa korostaa tilaisuuksien aikana, jotta tavoitteisiin päästään tehokkaammin ja paremmin?

Asennekanvaasin avulla tuodaan näkyväksi yksilön oman vastuunoton lisäksi myös se, mitä haluttu muutos tai tavoite edellyttää yhteisöltä tai yritykseltä.

Miksi juuri asenne? Asenteen merkitys

Olen kirjoittanut vuosina 2015-2021 neljä kirjaa asenteen merkityksestä johtamisen ja kehittämisen konteksteissa. Asenne tarkoittaa ihmisen tapaa suhtautua asioihin ja toisiin ihmisiin. Asenne on yksilön hetkellinen tai pysyvä suhtautumistapa. Se on enemmän tai vähemmän ihmisen oma aktiivinen valinta, joka kohdistuu johonkin tilanteeseen, asiaan tai ihmiseen. Suhtautumisen voimakkuus voi vaihdella. Asenne on sidoksissa tilanteeseen, joten siinä on suhteellisuutta. Asenne on polkuriippuvaisesti kehittynyt eli aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen tunteiden, tiedon ja uskomusten lisäksi. (1)

Asenne voi auttaa missä tahansa tilanteessa olosuhteista huolimatta. Vaikka muutos olisi vaikea tai haastava, sen keskellä voi aina valita suhtautumistavan ja tekemisen suunnan. Asennevalinta ei välttämättä paranna itse tilannetta, mutta se voi lisätä ihmisen omia voimavaroja tilanteen keskellä sekä auttaa näkemään mahdollisuuksia. Aina voi myös yrittää parantaa ja kehittää, vaikka lähtötilanne olisi jo hyvä. (2)

Minulle syntyi ajatus visualisoida valmennusten kulkua osallistujille kahta kautta. Siihen vaikutti suuren pörssiyrityksen Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja toisaalta start-up-maailmassa mainetta niittänyt Alexander Osterwalderin kanvaasiajattelu. Lisäksi yhdistin lean-ajattelusta ideoita valmennusten toteutustapaan käytännössä. Asennekanvaasin avulla valmennettava voi jäsennellä tekemisen muutoksen kannalta tärkeimmät edistettävät asiat yhdeksi silmäiltäväksi kokonaisuudeksi.

Kirjassaan Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima Matti Alahuhta kirjoittaa, miten Kone Oyj:n strategia vuosille 2008-2010 kaipasi terävöittämistä. Kun elementit jatkuvaan uudistumiseen ja uusien kilpailuvahvuuksien luomiseen oli määritelty, luotiin niiden pohjalta tärkeimmät kehittämisohjelmat, jotka edistivät strategian toteutumista. Alahuhta kiittää kirjassaan henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomasta ideasta, jossa strategia elementteineen visualisoitiin holistiseksi kuvaksi. Kun jokainen ymmärsi, miten oma työ vaikutti yhteisen isomman tavoitteen saavuttamiseen, oli sitoutuminen vahvempaa. (3)

Visuaalisuus on tunnetun johtamisfilosofian lean-ajattelun perusperiaate (japaniksi jidoka). Kirjassaan Lean asiantuntijatyön johtamisessa Sari Torkkola (4) korostaa, että visualisointi lisää yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Kokonaiskuvan perusteella on mahdollista tehdä yhdessä päätöksiä. Valmennuksen kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä yksittäinen osallistuja ei elä tyhjiössä ja parhaiden valmennusten antia ovat päätökset, joihin koko osallistujajoukko yhdessä sitoutuu.

Yritysjohtamisen kentällä tunnetuin kanvaasi-työkalu on Alexander Osterwalderin vuonna 2008 esittelemä Business Model Canvas (BMC). Yrityksen liiketoimintamallin jäsentämisessä avustava työkalu on niittänyt suosiota startup-yritysten ja kasvuyritysten keskuudessa. Työkalu auttaa pääsemään ajatusten kanssa liikkeelle voimavara- ja asiakaskeskeisesti; se estää tyhjän paperin syndrooman. (5) Business Model Canvas -työkaluun ja muihin vastaaviin hyödyllisiin kanvaaseihin voit tutustua osoitteessa strategyzer.com.

Visuaalisten työkalujen hyöty missä tahansa toiminnassa on melko kiistaton. Niiden ansiosta osallistuja, osallistujat yhdessä ja valmentaja voivat vaivatta muodostaa kokonaiskuvan nopeasti muutamalla silmäyksellä ja hahmottaa tilanteen kannalta tärkeimmät asiat.

Visuaalisuuden hyödyntäminen valmentamisessa

Miten valmentaja voisi kannustaa osallistujia mallintamaan ajatuksensa, joita syntyy sekä valmennuksessa että sen jälkeen arjen työssä? Miten vaikkapa eri valmennuskertojen välillä osallistuja voisi kerrata tavoitteen nopeasti ja muistella tärkeimpien edistettävien asioiden etenemistä viime kerrasta.

Asennekanvaasi on osa kehittämääni laajempaa asenteiden valmennusta eli MindFit -metodia. Päästyäni työskentelemään yritysvalmentajaksi Urbaania kasvua Vantaa -hankkeeseen, sain mahdollisuuden soveltaa työkalua pienten ja keskisuurten kasvuyritysten valmennuksissa. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodaan uusia ratkaisuja sosiaaliseen rekrytointiin ja yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen. Näin tuetaan yritysten kehittymistä ja kiihdytetään niiden kasvua.

Metodi-sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa tietä, joka on kuljettava. Eli kulkemalla tietyt vaiheet osallistuja voi saavuttaa välietapit, tavoitteen ja päämäärän. Yhdistämällä kuljetun matkan eli yleensä henkisen kasvun tien (mindfit) tuleviin tavoitteisiin osallistuja voi saavuttaa syvemmän asennetason vahvistumisen. Hän kokee: ”Minä osaan! Minä pystyn! Minä kykenen!” Vielä parempaa on, kun tämä tapahtuu jopa yhdessä: ”Me osaamme! Me pystymme! Me kykenemme!”

Valmentajana voin varmistaa asennekanvaasin avulla, että osallistuja saa kerättyä tärkeimmät edistettävät asiat yhdelle silmäiltävälle sivulle (kuva 1). Asennekanvaasia voi soveltaa moniin aiheisiin: itsensä johtamiseen, esimiestyöhön, myyntityöhön tai projektien johtamiseen.

Kuva 1: Asennekanvaasi

Asennekanvaasin elementit

• NYKYTILA
  Ensimmäinen asia on selvittää nykytila. Missä olen nyt? Miten saan asioita aikaan ja millä tavalla? Mikä on mennyt tähän mennessä hyvin? Missä koen haasteita, ongelmia ja jopa tuskaa?
• MUUTOS
  Mikä on se muutos, jossa olen mukana? Mitä pitäisi muuttaa, jotta asiat sujuvat jatkossa vielä paremmin? Missä asiassa minun kannattaisi kehittää tekemistäni, tunne-elämääni, ajattelutapojani tai toimintamallejani?
• TAVOITE
  Millainen on kehitettävän asian unelmatila? Tämänkin vaiheen voi visualisoida mielessään ja mielikuvitella! Tavoitteen asettaminen tarkoittaa tahtotilan kirkastamista. Mihin pyrin? Minkä näkyvän ja tunnistettavan muutoksen täytyy tapahtua?
• VAHVUUDET
  Missä asioissa tunnen voimieni vahvistuvan? Miten voin vahvistaa voimiani?
• KOHTAAMISET JA KESKUSTELUT
  Kenen kanssa ja millaisia tapaamisia ja ajatustenvaihtoa minun kannattaa käydä? Kenen kolmen ihmisen kanssa juttelemalla saisin tukea tavoitteelleni?
• KÄYTÖS JA TEKEMISET
  Mitä minun kannattaa tehdä jatkossa toisin? Miten pieniä askelia voin ottaa? Mistä aloitan huomenna?
• MITTARIT
  Mistä tiedän, että onnistuin? Mittareiden tehtävä on kertoa meille onnistumisista. Mittareiden saavuttamisesta vastuussa on osallistuja ja valmentaja toimii ikään kuin tuuppaajana niitä kohti.
• YHTEISÖN TUKI
  Rakenne, prosessit, työkalut. Ovatko ne kunnossa? Mitä parannuksia tarvitaan? Miten viestimme niistä johdolle ja hankimme heidän tukensa?

Mikä asennekanvaasin käytössä valmennustyökaluna on tärkeää?

Useat erilaiset osallistujat kokevat kanvaasipohjaisen valmennuksen sujuvana, vaivattomana ja systemaattisena tapana kehittää itseään, työtään ja työyhteisöään. Valmennuksissa ei etsitä oikeita tai vääriä ratkaisuja, vaan niissä kehitetään osallistujien taitoa johtaa itse itseään niin sujuvassa ja toimivassa arjessa kuin vaativissa ja usein jopa epävarmuustekijöitä sisältävissä tilanteissa. Valmennuksen avulla etsitään nimenomaan osallistujien omia voimavaroja.

Osallistujien voimavarat ja ratkaisut pyritään löytämään suhteessa tavoitteeseen. Osallistuja ottaa vastuun omasta oppimisestaan sekä siitä, miten soveltaa valmennustilaisuuksissa oppimiaan oivalluksiaan käytäntöön tilaisuuksien välillä tapahtuvassa arjen työssä. Valmentajan kannalta palkitsevinta on käännekohta, jossa osallistuja oivaltaa jotakin.

Asennevalmentajan tarkistuslista:

1. Miten rohkaiset pilkkomaan asetetun tavoitteen riittävän rajatuksi? Kannusta aloittamaan niin pienesti, että hävettää! Silloin tavoite on oikeankokoinen ja mahdollista saavuttaa kiireisen arjen keskellä.
2. Annathan positiivista palautetta koko prosessin ajan?
3. Miten tasapainotat asioiden analysointiin ja yksityiskohtiin käytettävän ajan sekä isomman kokonaisuuden näkemisen?
4. Olethan läsnä ja valmiina kohtaamaan osallistujien erilaiset muutokseen liittyvät tunteet?

Kanvaasin osalta työtä on paljon ja aikataulu on usein vaativa, joten on syytä pysyä siinä fokuksessa, mitä ollaan tekemässä. Rajauksen mestari on kaiken mestari ja valmentaja on työjärjestyksen ohjaajana keskeinen henkilö.

Osallistujia ei saa keskeyttää heille tärkeällä oivalluksen syntymisen hetkellä, mutta toisaalta valmentajan tehtävä on edistää tilaisuuden kulkua. Asennekanvaasi on pedagogisesti johdonmukainen työkalu. Minkään asian ei tarvitse olla kerralla valmis, vaan kyse on asenteen kehittymisen ja oppimisen prosessista, joka visualisoidaan matkan aikana.

Osallistuja voi pohtia asioita omassa arjessaan, kerätä palautetta ympäristöstään ja täydentää asennekanvaasia ennen seuraavaa valmennusta. Hän voi lähettää sen välillä vaikkapa valmentajalle pohdintoineen päivineen. Valmennus nostaa valmennettavan osaamista aina hetkellisesti korkeammalle tasolle. Ammattilaisena kasvun matka ei ole koskaan valmis. Jokainen tarvitsee välillä valmennusta ja tunteen voimiensa ja asenteensa vahvistumisesta.

Unelmani on digitalisoida MindFit Metodin menetelmiä ja erityisesti asennekanvaasi ja käyttää tätä virtuaalista työkalua, joka kulkee valmentajana minulla taskussani vaikkapa kännykän applikaationa. Sen avulla voin kommunikoida ja olla kytköksissä valmennettaviini myös tilaisuuksien välissä. Tarvittaessa voin tuottaa lennosta heille mikro-oppimisen hetkiä erilaisin asennetta ravistelevin tai tukevin kysymyksin. Lisäksi osallistujat jäävät osaksi asennevalmennus-yhteisöäni vuosien ajaksi, jossa voin auttaa ihmisiä onnistumaan työelämässään ja elämässään.

Valmentaja saa aikaan positiivisen vaikutuksen nostaen ihmisten ammatillisen kehittymisen ja hyvinvoinnin keskiöön – Julie Starr

Kirjoittaja

Marjo Huhtala on valmentaja, kirjailija ja muutosjohtamisen ammattilainen. Marjo on kirjoittanut neljä kirjaa asenteesta ja sen johtamisesta, työskennellyt muun muassa henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa Marjo toimii Metropolian yritysvalmentajana.

Lähteet

1. Huhtala, Marjo 2020. Johdanto: asennejohtaminen. MindFit Metodin blogisivusto.
2. Huhtala, Marjo 2015. Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille. Helsingin Kauppakamari.
3. Alahuhta, Matti. 2015. Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima. Docendo
4. Torkkola, Lea. 2016. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma.
5. Osterwalder, Alex. Business Model Canvas -sähköinen työkalu (aukeaa strategyzer.com).
6. Starr, Julie. 2016. The Coaching Manual – The definitive guide to the process, principles and skills of personal coaching. 4th edition. Pearson.

—

Urbaania kasvua – GSIP Vantaa -hanke saa rahoitusta 80 % Urban Innovative Actions (UIA) -rahoituksen Jobs and Skills -ohjelmasta. UIA on Euroopan komission aluekehittämisrahaston (EAKR) ohjelma, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin.

Palvelun tuotteistaminen toimii palvelun kehittämisen työkaluna. Tuotteistaminen on systemaattinen tapa ohjata ja kehittää strategisten tavoitteiden mukaan valittuja osa-alueita¹. Tässä blogimerkinnässä käsitellään sovellusten tuotteistamissuunnitelman mahdollisuuksia.

Peili.io on ratkaisu tarjota nuorille miehille heitä kiinnostava tapa löytää kohdennetusti yksilöllisiä tuki- ja ohjauspalveluita, lisätä tietoisuutta pal-velujen tarjonnasta ja kasvattaa käyttäjän itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa kohderyhmää löytämään oikeanlaisia työ-, koulutus-, sote- ja vapaa-ajanpalveluja sitä kautta ehkäistä syrjäytymisriskiä.

Palvelukuvausta pidetään tuotteistamisen kulmakivenä, joka muodostaa yhteisen merkityksen palvelulle. Palvelukuvaus on visuaalinen tapa nähdä palvelun moniuloitteisuus². Service blueprint on erinomainen tapa visualisoida millaisia tapahtumia palveluprosessin aikana vaikuttaa asiakaskokemukseen ja millaisin resurssein palvelu on tuotettavissa. Sen avulla kyetään näkemään kokonaiskuva siitä, kuinka palvelun toiminnot asettuvat yrityksen sisälle ja miten asiakas käyttää palvelua³.

Jaakkola, E. ym.¹ kuvaavat palveluliiketoiminnan tuotteistamista nelivaiheisena kehitysprosessina, jonka kautta palvelu määritellään sen toteuttamisen ja sisällön, viestinnän, hinnoittelun ja seurannan kehittämiseksi. Nelivaiheisessa kehitysprosessissa määritellään palvelun:

1. tavoitteet,
2. kehityskohteet,
3. keinot ja
4. tulokset mitä tuotteistamisella tavoitellaan.

Tuotteistamisella on voimakas kaupallisen osaamisen kaiku, mutta jokaisen palvelun kehittäjän on lähtökohtaisesti kyettävä sisäistämään mainitun nelivaiheisen kehitysprosessin asiasisällöt ymmär-tääkseen, mitä käynnissä olevan työn tuotoksilla pyritään saavuttamaan. Jos näin ei ole, niin suosittelen jokaista pysähtymään ja kysymään itseltään: ”Mitä on kehittämässä ja mitä arvoa tuottaa palvelulle?”. Toisaalta on muistettava, että näiden lisäksi vaaditaan onnistunutta kehitystiimin sisäistä kommunikaatiota, ettei jokaiselle muodostu yksilöllistä näkemystä kehityksen tavoitteista, kehi-tyskohteista ja keinoista.

Tavoitteiden asettaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen

Peili.io tuotteistamisen tarpeen lähtökohtana on ollut uudenlaisen palveluinnovaation työstäminen liiketoiminnaksi. Liiketoiminnalla Peili-sovelluksen kohdalla tarkoitetaan kulurakenteen ymmärtämistä ja sitä kautta jatkokehityksen mahdollistamista sekä arvon tuottamista palvelun käyttäjille.

Tuotteistaminen auttaa määrittelemään tulostavoitteet palvelun onnistumisen mittaamista ja arviointia varten.

Mittaaminen ja arviointi vaatii tiedonkeräämistä ja tiedonkerääminen mahdollis-taa tutkimuksen teon. Tutkimuksen kautta pääsemme aidosti vertailemaan mil-laista vaikutusta palvellulla on ollut sen käyttäjille. Peili.io toimii työkaluna, jolla tavoitteiden mittaaminen tapahtuu suoraan käytönyhteydessä ja sitä kautta pääsemme konkretisoimaan palvelun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tuotteistamisen tavoite on ollut määritellä asiakkaalle tai tässä tapauksessa palvelun kahdelle eri käyttäjäryhmälle, millaista arvoa palvelu tuottaa heidän tarpeisiinsa ja millaisilla ehdoilla¹.

Sovellus on toteutettu julkisin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaroin (TKI-varoin) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana Metropolia ammattikorkeakoulun toimesta eikä kyseinen taho voi olla lopullinen palvelun ylläpitäjä sen toimialasta johtuen.

Peili.io kohderyhmän kohdalla mitataan uusien ja pitkäaikaisten käyttäjien luku-ja. Ensisijaisen käyttäjäryhmän, nuoret miehet, anonymisoidusta datasta ana-lysoidaan onko tehtävät johtaneet palvelujen pariin. Keräämällä käyttäjäpalautetta palvelun sisällöistä pystymme kehittämään palvelua paremmin käyttäjätarpeita vastaavaksi.

Toisesta käyttäjäryhmästä, palveluntarjoajat, seurataan mm. sovelluksen käytön aktiivisuutta, sisällön tuottamista ja käyttäjämääriä. Rekisteröityneet palveluntarjoajat saavat itselleen käyttäjätietoa oman palvelun luvuista ja voivat näin hyödyntää sitä omiin tarpeisiinsa. Tunnuslukujen analysointi antaa mahdollisuuden ohjata heidän päätöksentekoa ja kehitystyötä oman palvelun strategisten tavoitteiden luomiseksi, toteuttamiseksi ja uusimiseksi⁴.

Erinomainen tapa ymmärtää tuotteen hintarakenne

Edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti Peili-sovelluksen tuotteistamista on lähestytty tavoitteellisesti. Mainitut tavoitteet ovat ohjanneet Peili-sovelluksen tuotteistamista ja määritellyt kaupallistamissuunnitelman mukaisen strategisen lähestymisen.

Tuotteistaminen vaiheistaa tuotannon ja kuvaa palvelun sisällön ja tahot, joita tarvitaan palvelun toteuttamiseksi. Sen avulla on ollut mahdollista nähdä palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon käytetyt ja tarvittavat resurssit. Näistä lähtökohdista voidaan määritellä palvelulle arvo, jonka jälkeen voidaan selvittämään tuotteen yleinen hintataso ja pohtia kuinka oma tuote asettuu hintakategoriaan⁵.

Peili.io:n kohdalla on kuitenkin huomioitava sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ollessaan merkittävä sosiaalisen vahvistamisen työkalu sen tulisi olla käyttäjilleen maksuton.

Jatkuvuuden varmistaminen

Palvelun tuotteistamisella pureuduttiin palvelun jatkuvuuden varmistamiseen. Jatkuvuuden varmistaminen on myös rahoittajan tapa estää tuotoksien katoa-minen ns. pöytälaatikkoon. Peilin kohdalla tuotteistaminen on toiminut erityises-ti markkinoinnin apuna haettaessa uusia palveluntarjoajia mukaan tekemiseen. Sen avulla on pystytty kuvaamaan mihin tarpeeseen se vastaa ja seuraava vaihe on tavoittaa nuoret, jotta he ottaisivat palvelun käyttöönsä.

Peili.io matka on alkanut. Tule mukaan! Käy tutustumassa peili.io -sivustoon, katso Youtube -video tai tarkemmin HIMSS & Health 2.0 European Digital Event -tilaisuuden tallenne Zoom-palvelussa. Tekijä: Adventure Club Helsinki.

Lähteet

1. Jaakkola, E., Orava, M. & Varjonen, V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. TEKES. Helsinki: Libris Oy, 34-38.
2. Järvi, K., Lehtonen, M., Martinsuo, M., Tuominen, T. & Valtanen, J. 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Aalto-yliopiston julkaisusarja: Tiede ja teknologia 5/2015. Helsinki: Unigrafia Oy
3. Gibbons, S. 2017. Service Blueprints: Definition. NNGroup. WWW-dokumentti. [viitattu: 13.5.2020]
4. Kamensky, M. 2014. Strateginen johtaminen menestyksen timantti. Helsinki: Alma Talent
5. Tuotteen kaupallistaminen ja lanseeraaminen 2020. Suomi.fi. WWW-dokumentti. [viitattu: 14.5.2020]

Yhä useampi on kiinnostunut kokeilemaan ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumisratkaisuja ja siirtymään kulkuneuvojen omistamisesta jakamistalouteen. Myös Suomessa ihmiset ovat löytäneet kaupunkipyörät ja sähköiset potkulaudat ja kyytien jakaminen ja kulkuneuvojen yhteiskäyttö lisääntyvät. Professori Arto O. Salosen (2020) johtamissa liikenteen murrosta selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että turvallinen, kohtuuhintainen, ruuhkaton ja vähähiilinen liikkuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on helppo ja vaivaton tapa liikkua paikasta toiseen. Silti on alueita, joihin pääsy koetaan vaikeaksi. Tämä voi olla esteenä kohteiden ja kohteissa toimivien yritysten kehittymiselle ja kasvulle. Tällaisia ovat esimerkiksi

• luontokohteet
• matkailukohteet
• kehittyvät asuinalueet
• uudet työpaikka-alueet.

Markkinalähtöisiä liikkumispalveluita tarvitaan täydentämään julkisia palveluja. Uudet palvelut hyödyntävät digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, huomioiden niin matkailijoiden, työntekijöiden kuin asukkaidenkin toiveita erilaisilla pääkaupunkialueilla.

Miten kehittää näistä palveluista asiakaslähtöisiä ja kannattavia?

Uusia palveluideoita pitää päästä testaamaan aidossa kaupunkiympäristössä, jotta saadaan

• arvokasta käyttäjäpalautetta
• tietoa markkinoista
• tietoa markkinoiden tarpeista.

Monella vielä alku- tai kasvuvaiheessa olevalla yrityksellä ei ole testaamiseen riittävästi omia resursseja, osaamista ja kontaktiverkostoa.  Tarvitaan yhteistyötä kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja kehitysorganisaatioiden välillä, jotta yritykset saavat tukea uusien markkinalähtöisten palvelujen kehittämisessä ja liiketoiminnan synnyttämisessä.

Jakamistaloutta ja lisäarvoa liikkumiseen digitaalisilla ratkaisuilla – maalla ja merellä

6Aika Perille asti -hankkeessa kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja niin kutsutun viimeisen kilometrin eli ”Last Mile” -saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua. Kokeilut tapahtuivat sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa ja Vantaan Aviapoliksessa vuosina 2018-2019. Monessa kokeilussa korostui digitaalisten ratkaisujen tuoma lisäarvo ja jakamistalous ja kulkuvälineiden yhteiskäyttö.

Mielenkiintoisia uusia palveluja, jotka jatkuvat ja kehittyvät hankkeen jälkeenkin:

• ZoneAtlas Oy:n Nuuksioon.fi -palvelu, joka yhdistää julkiset liikenneyhteydet ja alueen retkeilyreitit retkiehdotuksiksi kansallispuiston kävijöille. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja skaalaamaan tätä palvelua myös muihin kansallispuistoihin. ZoneAtlas kehitti saman idean pohjalta myös lentoliikenteen vaihtomatkustajille suunnatun Stopoverguide.fi -palvelun, jota kokeiltiin Vantaalla.
• Espoon Rantaraitilla kokeiltiin jakamistalouteen perustuvaa Skipperin kaupunkivenepalvelua, josta saa vuokrata soutuveneitä ja moottoriveneitä ennakkovarauksella digitaalisen palvelun kautta. Kokeilun aikana palvelua käyttäneistä 45 % ilmoitti, ettei olisi veneillyt ilman palvelua. Palvelu jatkuu pääkaupunkiseudulla ja laajenee kesällä 2020 muihinkin kaupunkeihin.
• Helsingin Jätkäsaaressa Pallo-Pojat Juniorit ry:n (PPJ) kehitti ja testasi Pelikyyti-mallin lasten harrastus- ja pelikyytien järjestämiseksi. Mukana oli yhteensä 11 koulua Helsingistä ja n. 200 lasta ja kyytejä ajettiin viikoittain noin 650 kappaletta. Mukana olleet perheet pitivät yhteisen ajan lisääntymistä erittäin tärkeänä. PPJ jatkaa mallin kehittämistä ja siitä on julkaistu myös Treenikyyti- opas muille harrasteryhmille (ks. Järvelin, 2020).
• ”Veneiden Uberiksi” -nimetty Bout-palvelu, joka toimii älypuhelinsovelluksella. Digitaalisen palvelun tavoitteena on helpottaa pääsyä mm. Helsingin ja Espoon lähisaaristoon ja rantakohteisiin yhdistämällä venekyytejä tarvitsevat ja niitä tarjoavat kaupunkilaiset. Palvelua halutaan laajentaa myös kansainvälisille markkinoille, joissa veneilykausi on pidempi.
• Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Parkkihaukka.fi – palvelu, joka antaa aurinkopaneeleilla toimivien kameroiden avulla reaaliaikaista liikkumiseen liittyvää tietoa Nuuksion luonnonpuistoon suuntaavalle matkailijalle. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja laajentamaan myös tämän palvelun käyttöä.
• PiggyBaggy – selainpohjainen kimppakyytipalvelu työmatkoille, jota kokeiltiin Vantaalla Aviapoliksen alueella neljän yrityksen kanssa. Kokeilun ansiosta palvelun käyttöä ollaan käynnistämässä muissakin kunnissa.

Metropoliassa kokeiltiin myös kestävämpää työmatkaliikkumista hankkeen aikana kun 20 henkilökunnan jäsentä sai mahdollisuuden testata tavallisia ja sähköisiä taittopyöriä osana työmatkojaan huhti- ja toukokuussa 2019. Moni kokeiluun osallistuneista kiinnostui selvästi etenkin sähköpyöristä. Taittopyörät kulkivat mukana näppärästi etenkin metrossa ja junissa. Taittopyöräkonseptin jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä julkisten liikkumispalvelujen tarjoajien kanssa sekä työnantajien halua tukea tällaisen palvelun käyttöä taloudellisesti.

Kestävän liiketoiminnan haasteita

Liikkumispalveluja kehittävät ja testaavat yritykset ovat usein pieniä ja jopa start-up-yrityksiä. Niiden on vaikea päästä markkinoille yksin. 6Aika Perille asti – hanke antoi kilpailutusten kautta valitulle joukolle yrityksiä mahdollisuuden

• päästä ketterästi kokeilemaan palvelujaan
• kerätä palautetta markkinoista ja potentiaalisilta asiakkailta
• oppia liiketoiminnan ja toimintaympäristön haasteista.

Metropolian projektitiimissä luotiin liikkumispalveluille sovellettu Business Model Canvas liiketoimintamalli (Osterwalder & Pigneur 2010), joka pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, aiempiin tutkimusraportteihin sekä laajaan kirjallisuuskatsaukseen. Samalla tehtiin monia tärkeitä havaintoja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten liiketoiminnan haasteista:

• Julkinen liikenne ja joukkoliikenne tulevat olemaan kaupunkialueilla liikkumisen perusta jatkossakin ja markkinalähtöisillä palveluilla täydennetään tätä.
• On tärkeää ymmärtää kuluttajien matkustuskäyttäytymistä ja miten liikkumispalveluilla voidaan tuottaa heille lisäarvoa. Palvelusta ei saa tulla “lisävaivan” tunnetta käyttäjille.
• Liikkumispalveluihin liittyy monesti teknisiä ominaisuuksia ja tietoliikenneyhteyksiä, joissa saattaa ilmetä ongelmia ja nämä viivyttävät palvelun käyttöönottoa.
• On muistettava, että loppukäyttäjät eivät todennäköisesti tiedä uudesta palvelusta vielä mitään ja siksi viestintään ja markkinointiin tulisi olla riittävästi panostuksia ja aikaa.
• Liiketoimintamallin tulee perustua yrityksen strategiatyöhön. Siksi pitäisi tehdä ensin kattava toimintaympäristön ja sisäisen kyvykkyyden analysointi. Suurimpia riskejä liiketoimintamallin laatimisessa on tehdä päätöksiä ilman vaadittavia ja riittäviä tietoja.
• Lyhytaikaiset kokeilut ja niissä kerätty informaation laajuus ja tarkkuus eivät mahdollista Business Model Canvasin kaltaisen laajemman liiketoimintamallin yrityskohtaista kehittämistä ja soveltamista vaikka tarjoavatkin yrityksille muutoin tärkeää palautetta itse palveluista.

Opiskelijat mukana kehitystyössä

Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiselle liiketalouden, tuotantotalouden ja palvelumuotoilun projektitiimille ja näiden koulutusohjelmien opiskelijoille 6Aika Perille asti – hanke tarjosi mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kestävämmistä liikkumispalveluista sekä tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja matkailualan yritysten ja liikkumispalveluyritysten kanssa.

Hanke tarjosi monelle opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön joko projektiassistenttina tai kerätä uutta tietoa ja kehittää palveluja osana innovaatioprojektia tai kurssitehtäviä. Hankkeen aikana toteutettiinkin noin 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui noin 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian  älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymään.

Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolia AMK:n toimittamasta Perille asti- julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020).

6Aika Perille asti – hanke toteutettiin Metropolia AMK:n, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 – 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa.

Lähteet:

Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja., Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Järvelin Annika (2020). KOULULTA TREENEIHIN JA TAKAISIN  – Näin siirrät harjoitukset illoista iltapäiviin ja hoidat lasten kuljetukset – Pallo-Pojat Juniorit Treenikyyti (PDF, aukeaa Google Driveen). Forum Virium Helsinki & PPJ Helsinki.

Osterwalder, A & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Hoboken John Wiley & Sons, Inc. New Jersey.

Salonen, Arto O. (2020). Policy Brief 1/2020. Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu (avautuu Theseus.fi)

Kirjoittaja

Kauppatieteiden maisteri, lehtori Kaija Haapasalo työskentelee Metropolia AMK:n liiketalouden yksikössä. Hänellä on pitkä kokemus osto- ja hankintatoiminnasta, logistiikasta ja toimitusketjun hallinnasta sekä kansainvälisestä kaupasta ja kansainvälisistä koulutusohjelmista. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 – 30.3.2020 ja kehittää opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.