Palvelun tuotteistaminen toimii palvelun kehittämisen työkaluna. Tuotteistaminen on systemaattinen tapa ohjata ja kehittää strategisten tavoitteiden mukaan valittuja osa-alueita¹. Tässä blogimerkinnässä käsitellään sovellusten tuotteistamissuunnitelman mahdollisuuksia.

Peili.io on ratkaisu tarjota nuorille miehille heitä kiinnostava tapa löytää kohdennetusti yksilöllisiä tuki- ja ohjauspalveluita, lisätä tietoisuutta pal-velujen tarjonnasta ja kasvattaa käyttäjän itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa kohderyhmää löytämään oikeanlaisia työ-, koulutus-, sote- ja vapaa-ajanpalveluja sitä kautta ehkäistä syrjäytymisriskiä.

Palvelukuvausta pidetään tuotteistamisen kulmakivenä, joka muodostaa yhteisen merkityksen palvelulle. Palvelukuvaus on visuaalinen tapa nähdä palvelun moniuloitteisuus². Service blueprint on erinomainen tapa visualisoida millaisia tapahtumia palveluprosessin aikana vaikuttaa asiakaskokemukseen ja millaisin resurssein palvelu on tuotettavissa. Sen avulla kyetään näkemään kokonaiskuva siitä, kuinka palvelun toiminnot asettuvat yrityksen sisälle ja miten asiakas käyttää palvelua³.

Jaakkola, E. ym.¹ kuvaavat palveluliiketoiminnan tuotteistamista nelivaiheisena kehitysprosessina, jonka kautta palvelu määritellään sen toteuttamisen ja sisällön, viestinnän, hinnoittelun ja seurannan kehittämiseksi. Nelivaiheisessa kehitysprosessissa määritellään palvelun:

1. tavoitteet,
2. kehityskohteet,
3. keinot ja
4. tulokset mitä tuotteistamisella tavoitellaan.

Tuotteistamisella on voimakas kaupallisen osaamisen kaiku, mutta jokaisen palvelun kehittäjän on lähtökohtaisesti kyettävä sisäistämään mainitun nelivaiheisen kehitysprosessin asiasisällöt ymmär-tääkseen, mitä käynnissä olevan työn tuotoksilla pyritään saavuttamaan. Jos näin ei ole, niin suosittelen jokaista pysähtymään ja kysymään itseltään: ”Mitä on kehittämässä ja mitä arvoa tuottaa palvelulle?”. Toisaalta on muistettava, että näiden lisäksi vaaditaan onnistunutta kehitystiimin sisäistä kommunikaatiota, ettei jokaiselle muodostu yksilöllistä näkemystä kehityksen tavoitteista, kehi-tyskohteista ja keinoista.

Tavoitteiden asettaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen

Peili.io tuotteistamisen tarpeen lähtökohtana on ollut uudenlaisen palveluinnovaation työstäminen liiketoiminnaksi. Liiketoiminnalla Peili-sovelluksen kohdalla tarkoitetaan kulurakenteen ymmärtämistä ja sitä kautta jatkokehityksen mahdollistamista sekä arvon tuottamista palvelun käyttäjille.

Tuotteistaminen auttaa määrittelemään tulostavoitteet palvelun onnistumisen mittaamista ja arviointia varten.

Mittaaminen ja arviointi vaatii tiedonkeräämistä ja tiedonkerääminen mahdollis-taa tutkimuksen teon. Tutkimuksen kautta pääsemme aidosti vertailemaan mil-laista vaikutusta palvellulla on ollut sen käyttäjille. Peili.io toimii työkaluna, jolla tavoitteiden mittaaminen tapahtuu suoraan käytönyhteydessä ja sitä kautta pääsemme konkretisoimaan palvelun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tuotteistamisen tavoite on ollut määritellä asiakkaalle tai tässä tapauksessa palvelun kahdelle eri käyttäjäryhmälle, millaista arvoa palvelu tuottaa heidän tarpeisiinsa ja millaisilla ehdoilla¹.

Sovellus on toteutettu julkisin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaroin (TKI-varoin) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana Metropolia ammattikorkeakoulun toimesta eikä kyseinen taho voi olla lopullinen palvelun ylläpitäjä sen toimialasta johtuen.

Peili.io kohderyhmän kohdalla mitataan uusien ja pitkäaikaisten käyttäjien luku-ja. Ensisijaisen käyttäjäryhmän, nuoret miehet, anonymisoidusta datasta ana-lysoidaan onko tehtävät johtaneet palvelujen pariin. Keräämällä käyttäjäpalautetta palvelun sisällöistä pystymme kehittämään palvelua paremmin käyttäjätarpeita vastaavaksi.

Toisesta käyttäjäryhmästä, palveluntarjoajat, seurataan mm. sovelluksen käytön aktiivisuutta, sisällön tuottamista ja käyttäjämääriä. Rekisteröityneet palveluntarjoajat saavat itselleen käyttäjätietoa oman palvelun luvuista ja voivat näin hyödyntää sitä omiin tarpeisiinsa. Tunnuslukujen analysointi antaa mahdollisuuden ohjata heidän päätöksentekoa ja kehitystyötä oman palvelun strategisten tavoitteiden luomiseksi, toteuttamiseksi ja uusimiseksi⁴.

Erinomainen tapa ymmärtää tuotteen hintarakenne

Edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti Peili-sovelluksen tuotteistamista on lähestytty tavoitteellisesti. Mainitut tavoitteet ovat ohjanneet Peili-sovelluksen tuotteistamista ja määritellyt kaupallistamissuunnitelman mukaisen strategisen lähestymisen.

Tuotteistaminen vaiheistaa tuotannon ja kuvaa palvelun sisällön ja tahot, joita tarvitaan palvelun toteuttamiseksi. Sen avulla on ollut mahdollista nähdä palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon käytetyt ja tarvittavat resurssit. Näistä lähtökohdista voidaan määritellä palvelulle arvo, jonka jälkeen voidaan selvittämään tuotteen yleinen hintataso ja pohtia kuinka oma tuote asettuu hintakategoriaan⁵.

Peili.io:n kohdalla on kuitenkin huomioitava sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ollessaan merkittävä sosiaalisen vahvistamisen työkalu sen tulisi olla käyttäjilleen maksuton.

Jatkuvuuden varmistaminen

Palvelun tuotteistamisella pureuduttiin palvelun jatkuvuuden varmistamiseen. Jatkuvuuden varmistaminen on myös rahoittajan tapa estää tuotoksien katoa-minen ns. pöytälaatikkoon. Peilin kohdalla tuotteistaminen on toiminut erityises-ti markkinoinnin apuna haettaessa uusia palveluntarjoajia mukaan tekemiseen. Sen avulla on pystytty kuvaamaan mihin tarpeeseen se vastaa ja seuraava vaihe on tavoittaa nuoret, jotta he ottaisivat palvelun käyttöönsä.

Peili.io matka on alkanut. Tule mukaan! Käy tutustumassa peili.io -sivustoon, katso Youtube -video tai tarkemmin HIMSS & Health 2.0 European Digital Event -tilaisuuden tallenne Zoom-palvelussa. Tekijä: Adventure Club Helsinki.

Lähteet

1. Jaakkola, E., Orava, M. & Varjonen, V. 2009. Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. TEKES. Helsinki: Libris Oy, 34-38.
2. Järvi, K., Lehtonen, M., Martinsuo, M., Tuominen, T. & Valtanen, J. 2015. Palvelujen tuotteistamisen käsikirja. Aalto-yliopiston julkaisusarja: Tiede ja teknologia 5/2015. Helsinki: Unigrafia Oy
3. Gibbons, S. 2017. Service Blueprints: Definition. NNGroup. WWW-dokumentti. [viitattu: 13.5.2020]
4. Kamensky, M. 2014. Strateginen johtaminen menestyksen timantti. Helsinki: Alma Talent
5. Tuotteen kaupallistaminen ja lanseeraaminen 2020. Suomi.fi. WWW-dokumentti. [viitattu: 14.5.2020]

Yhä useampi on kiinnostunut kokeilemaan ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumisratkaisuja ja siirtymään kulkuneuvojen omistamisesta jakamistalouteen. Myös Suomessa ihmiset ovat löytäneet kaupunkipyörät ja sähköiset potkulaudat ja kyytien jakaminen ja kulkuneuvojen yhteiskäyttö lisääntyvät. Professori Arto O. Salosen (2020) johtamissa liikenteen murrosta selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että turvallinen, kohtuuhintainen, ruuhkaton ja vähähiilinen liikkuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on helppo ja vaivaton tapa liikkua paikasta toiseen. Silti on alueita, joihin pääsy koetaan vaikeaksi. Tämä voi olla esteenä kohteiden ja kohteissa toimivien yritysten kehittymiselle ja kasvulle. Tällaisia ovat esimerkiksi

• luontokohteet
• matkailukohteet
• kehittyvät asuinalueet
• uudet työpaikka-alueet.

Markkinalähtöisiä liikkumispalveluita tarvitaan täydentämään julkisia palveluja. Uudet palvelut hyödyntävät digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, huomioiden niin matkailijoiden, työntekijöiden kuin asukkaidenkin toiveita erilaisilla pääkaupunkialueilla.

Miten kehittää näistä palveluista asiakaslähtöisiä ja kannattavia?

Uusia palveluideoita pitää päästä testaamaan aidossa kaupunkiympäristössä, jotta saadaan

• arvokasta käyttäjäpalautetta
• tietoa markkinoista
• tietoa markkinoiden tarpeista.

Monella vielä alku- tai kasvuvaiheessa olevalla yrityksellä ei ole testaamiseen riittävästi omia resursseja, osaamista ja kontaktiverkostoa.  Tarvitaan yhteistyötä kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja kehitysorganisaatioiden välillä, jotta yritykset saavat tukea uusien markkinalähtöisten palvelujen kehittämisessä ja liiketoiminnan synnyttämisessä.

Jakamistaloutta ja lisäarvoa liikkumiseen digitaalisilla ratkaisuilla – maalla ja merellä

6Aika Perille asti -hankkeessa kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja niin kutsutun viimeisen kilometrin eli ”Last Mile” -saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua. Kokeilut tapahtuivat sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa ja Vantaan Aviapoliksessa vuosina 2018-2019. Monessa kokeilussa korostui digitaalisten ratkaisujen tuoma lisäarvo ja jakamistalous ja kulkuvälineiden yhteiskäyttö.

Mielenkiintoisia uusia palveluja, jotka jatkuvat ja kehittyvät hankkeen jälkeenkin:

• ZoneAtlas Oy:n Nuuksioon.fi -palvelu, joka yhdistää julkiset liikenneyhteydet ja alueen retkeilyreitit retkiehdotuksiksi kansallispuiston kävijöille. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja skaalaamaan tätä palvelua myös muihin kansallispuistoihin. ZoneAtlas kehitti saman idean pohjalta myös lentoliikenteen vaihtomatkustajille suunnatun Stopoverguide.fi -palvelun, jota kokeiltiin Vantaalla.
• Espoon Rantaraitilla kokeiltiin jakamistalouteen perustuvaa Skipperin kaupunkivenepalvelua, josta saa vuokrata soutuveneitä ja moottoriveneitä ennakkovarauksella digitaalisen palvelun kautta. Kokeilun aikana palvelua käyttäneistä 45 % ilmoitti, ettei olisi veneillyt ilman palvelua. Palvelu jatkuu pääkaupunkiseudulla ja laajenee kesällä 2020 muihinkin kaupunkeihin.
• Helsingin Jätkäsaaressa Pallo-Pojat Juniorit ry:n (PPJ) kehitti ja testasi Pelikyyti-mallin lasten harrastus- ja pelikyytien järjestämiseksi. Mukana oli yhteensä 11 koulua Helsingistä ja n. 200 lasta ja kyytejä ajettiin viikoittain noin 650 kappaletta. Mukana olleet perheet pitivät yhteisen ajan lisääntymistä erittäin tärkeänä. PPJ jatkaa mallin kehittämistä ja siitä on julkaistu myös Treenikyyti- opas muille harrasteryhmille (ks. Järvelin, 2020).
• ”Veneiden Uberiksi” -nimetty Bout-palvelu, joka toimii älypuhelinsovelluksella. Digitaalisen palvelun tavoitteena on helpottaa pääsyä mm. Helsingin ja Espoon lähisaaristoon ja rantakohteisiin yhdistämällä venekyytejä tarvitsevat ja niitä tarjoavat kaupunkilaiset. Palvelua halutaan laajentaa myös kansainvälisille markkinoille, joissa veneilykausi on pidempi.
• Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Parkkihaukka.fi – palvelu, joka antaa aurinkopaneeleilla toimivien kameroiden avulla reaaliaikaista liikkumiseen liittyvää tietoa Nuuksion luonnonpuistoon suuntaavalle matkailijalle. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja laajentamaan myös tämän palvelun käyttöä.
• PiggyBaggy – selainpohjainen kimppakyytipalvelu työmatkoille, jota kokeiltiin Vantaalla Aviapoliksen alueella neljän yrityksen kanssa. Kokeilun ansiosta palvelun käyttöä ollaan käynnistämässä muissakin kunnissa.

Metropoliassa kokeiltiin myös kestävämpää työmatkaliikkumista hankkeen aikana kun 20 henkilökunnan jäsentä sai mahdollisuuden testata tavallisia ja sähköisiä taittopyöriä osana työmatkojaan huhti- ja toukokuussa 2019. Moni kokeiluun osallistuneista kiinnostui selvästi etenkin sähköpyöristä. Taittopyörät kulkivat mukana näppärästi etenkin metrossa ja junissa. Taittopyöräkonseptin jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä julkisten liikkumispalvelujen tarjoajien kanssa sekä työnantajien halua tukea tällaisen palvelun käyttöä taloudellisesti.

Kestävän liiketoiminnan haasteita

Liikkumispalveluja kehittävät ja testaavat yritykset ovat usein pieniä ja jopa start-up-yrityksiä. Niiden on vaikea päästä markkinoille yksin. 6Aika Perille asti – hanke antoi kilpailutusten kautta valitulle joukolle yrityksiä mahdollisuuden

• päästä ketterästi kokeilemaan palvelujaan
• kerätä palautetta markkinoista ja potentiaalisilta asiakkailta
• oppia liiketoiminnan ja toimintaympäristön haasteista.

Metropolian projektitiimissä luotiin liikkumispalveluille sovellettu Business Model Canvas liiketoimintamalli (Osterwalder & Pigneur 2010), joka pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, aiempiin tutkimusraportteihin sekä laajaan kirjallisuuskatsaukseen. Samalla tehtiin monia tärkeitä havaintoja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten liiketoiminnan haasteista:

• Julkinen liikenne ja joukkoliikenne tulevat olemaan kaupunkialueilla liikkumisen perusta jatkossakin ja markkinalähtöisillä palveluilla täydennetään tätä.
• On tärkeää ymmärtää kuluttajien matkustuskäyttäytymistä ja miten liikkumispalveluilla voidaan tuottaa heille lisäarvoa. Palvelusta ei saa tulla “lisävaivan” tunnetta käyttäjille.
• Liikkumispalveluihin liittyy monesti teknisiä ominaisuuksia ja tietoliikenneyhteyksiä, joissa saattaa ilmetä ongelmia ja nämä viivyttävät palvelun käyttöönottoa.
• On muistettava, että loppukäyttäjät eivät todennäköisesti tiedä uudesta palvelusta vielä mitään ja siksi viestintään ja markkinointiin tulisi olla riittävästi panostuksia ja aikaa.
• Liiketoimintamallin tulee perustua yrityksen strategiatyöhön. Siksi pitäisi tehdä ensin kattava toimintaympäristön ja sisäisen kyvykkyyden analysointi. Suurimpia riskejä liiketoimintamallin laatimisessa on tehdä päätöksiä ilman vaadittavia ja riittäviä tietoja.
• Lyhytaikaiset kokeilut ja niissä kerätty informaation laajuus ja tarkkuus eivät mahdollista Business Model Canvasin kaltaisen laajemman liiketoimintamallin yrityskohtaista kehittämistä ja soveltamista vaikka tarjoavatkin yrityksille muutoin tärkeää palautetta itse palveluista.

Opiskelijat mukana kehitystyössä

Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiselle liiketalouden, tuotantotalouden ja palvelumuotoilun projektitiimille ja näiden koulutusohjelmien opiskelijoille 6Aika Perille asti – hanke tarjosi mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kestävämmistä liikkumispalveluista sekä tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja matkailualan yritysten ja liikkumispalveluyritysten kanssa.

Hanke tarjosi monelle opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön joko projektiassistenttina tai kerätä uutta tietoa ja kehittää palveluja osana innovaatioprojektia tai kurssitehtäviä. Hankkeen aikana toteutettiinkin noin 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui noin 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian  älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymään.

Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolia AMK:n toimittamasta Perille asti- julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020).

6Aika Perille asti – hanke toteutettiin Metropolia AMK:n, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 – 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa.

Lähteet:

Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja., Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Järvelin Annika (2020). KOULULTA TREENEIHIN JA TAKAISIN  – Näin siirrät harjoitukset illoista iltapäiviin ja hoidat lasten kuljetukset – Pallo-Pojat Juniorit Treenikyyti (PDF, aukeaa Google Driveen). Forum Virium Helsinki & PPJ Helsinki.

Osterwalder, A & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Hoboken John Wiley & Sons, Inc. New Jersey.

Salonen, Arto O. (2020). Policy Brief 1/2020. Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu (avautuu Theseus.fi)

Kirjoittaja

Kauppatieteiden maisteri, lehtori Kaija Haapasalo työskentelee Metropolia AMK:n liiketalouden yksikössä. Hänellä on pitkä kokemus osto- ja hankintatoiminnasta, logistiikasta ja toimitusketjun hallinnasta sekä kansainvälisestä kaupasta ja kansainvälisistä koulutusohjelmista. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 – 30.3.2020 ja kehittää opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Toisinaan kahvipöytäkeskusteluissa voi kuulla, kuinka joku sanoo keksineensä hyvän idean, innovaation. Näin voi tietenkin arkikielessä muotoilla. Innovaatiot kuitenkin syntyvät yleensä toisin. Harvemmin yhtäkkisen, kirkkaan älynväläyksen leimahduksessa. Tuloksen saaminen edellyttää usein pitkäjänteistä kehitystyötä.

Idea on vasta uusi oivallus. Innovaatio on ideasta syntynyt konkretisoitunut uusi asia. Se on keksinnöllinen, ehkä keksintö, eli mahdollisesti patentoitavissa. Sillä on kaupallista tai muuta hyötyarvoa. Keksintö on patenttiasiantuntijan tarkastama teollisesti käyttökelpoinen, tekninen menetelmä, laite tai sovellus. Keksintö eroaa aiemmista ratkaisuista riittävän paljon. Ero kun ei saa olla niin pieni, että keksintö on itsestään selvä alan ammattilaiselle – näin määritellään muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla.

Tavoitteet kirkkaina

Maailmassa on lukemattomia oivaltavia tuloksia, joiden kehittäjätiimi koettaa lopuksi epätoivoisesti löytää ongelmaa, jonka se ratkaisisi. On aivan mahdollista, että innovaatioponnistelun tohinassa unohtuu, mitä alun perin on sovittu tavoitteeksi. Ainakin seuraavat kysymykset on siksi hyvä esittää tai käydä läpi aika ajoin, kun tehdään uusia innovatiivisia asioita.

Mikä kehitettävä asia on? Mitä on kehitetty? Jos tiimi osaa parilla virkkeellä tiivistää tavoitteen tai tuloksen, voi olettaa, että on keskitytty oleelliseen. Ja päinvastoin.

Vaikeampaa on uskaltaa kysyä: miksi se on? Joskus luodaan ja tehdään ratkaisuja, joita ei itse asiassa tarvita, mutta jotka on kehitetty, koska jotakin nyt vain piti kehittää. Tai jotka ovat totuttuja ja jotka voitaisiin ratkaista uudella, innovatiivisella tavalla. Vaikkapa: onko tarkoituksenmukaista hiekoittaa katuja talven liukkailla (sillä sellaisiakin kelejä vielä tulee!), joka johtaa kelien muuttuessa toiseen ongelmaan, valtavaan määrään katupölyä. Vai tulisiko kääntää ongelma toisin päin: vähentää hiekoitusta, ja luoda palvelu tai muu innostava mekanismi, joka kannustaa käyttämään kunnollisia jalkineita? Tai kehittää innovatiivisia kenkiä, jotka estävät liukastumista?

Käyttäjäryhmän määritteleminen jo ideoinnissa, innovaatioaihion ensivaiheessa on tärkeää. Siksi on kysyttävä, kenelle tavoitteena oleva ratkaisu on tarkoitettu? Kuka ratkaisua käyttäisi, ja missä? Jos ratkaisu ei ole tarkoitettu kenellekään erityisesti, se todennäköisesti on liian laaja-alainen tai pahimmassa tapauksessa hyödytön.

Jos markkinoita ei ole, ratkaisussa tuskin on potentiaalia. Eli: millaiset markkinat sillä on? Toisinaan käy, että jonkin tiimin kehittämä ratkaisu on aivan liian paljon aikaansa edellä. Markkinoita ei vielä ole olemassakaan. Tuote voi olla hyvä, mutta innovaation toteutuminen kuitenkin edellyttää, että sille on jonkinlainen hyödyntämistapa tai -kanava.

Monesti olen saanut kuulla innovaatioaihion kehittäjältä, että oivallus on ainutlaatuinen, koska ”tällaista ei vielä kukaan ole koskaan ajatellut”, eikä kilpailua siksi ole. Tässä kohdin tulisi soida hälytyskello. Miksi ei ole? On nimittäin varsin todennäköistä, että olipa pulma mikä tahansa, melkoisella varmuudella joku muukin on jo jossakin pohtinut sitä ja koettanut löytää siihen jonkin ratkaisun. Pitää siis pyrkiä selvittämään, miksi ratkaisut eivät ehkä ole tulleet markkinoille.

Kaikki on jo keksitty?

Kehittäjien tulee siis pohtia seuraavia kysymyksiä:

• Mitä on kehitetty?
• Miksi on kehitetty?
• Kenelle on kehitetty?
• Millaiset markkinat ovat?
• Ketkä ovat kilpailijoita?
• Löytyykö vastaavia ratkaisuja jo?

Lista voi vaikuttaa hankalalta. Miten muka voi enää kehittää mitään, jos kaikkea on jo mietitty ja kaikki on keksitty? Ei kuitenkaan kannata hätkähtää, koska aina voi koettaa tarkastella asiaa toisesta näkökulmasta ja löytää jonkin uuden ratkaisuehdotuksen. Hyviä tuloksia syntyy myös parantelemalla ja yhdistelemällä jo tehtyjä asioita. Kaikkea ei tarvitse tehdä alusta alkaen. Pelkkä olemassa olevien asioiden yhdistäminen ei välttämättä vielä muodosta keksintöä, mutta jos yhdistelmä on yllättävä, se voi olla keksintö.

Kehittäjän on hyvä tarkkailla mihin suuntaan kehitystyö on menossa ja mitä ollaan tekemässä. Edellä esitetyistä asioista moni voi tuntua itsestään selviltä, mutta juuri siksi ne helposti sivuutetaan. Jokainen voi pohtia, onko joskus joutunut tilanteeseen, jossa joku näistä asioista on kehittämisessä unohtunut?

Kirjoittaja