Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Selaile Arkistoa huhtikuu, 2020

0

Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?

vierailija · 30.4.2020
Lähde https://unsplash.com/photos/N9UuFddi7hs

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa, että syrjäytymisessä on kyse huono-osaisuuden prosessista, jossa kuormittavat tekijät elämässä ketjuuntuvat ja kasaantuvat päällekkäin. Usein syrjäytymiseen liittyy sosiaalisia, terveydellisiä, kulttuurisia ja taloudellisia näkökulmia (THL: 2019), jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Näin ollen jokaisen syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alaisen nuoren kuormittavat tekijät rakentuvat yksilöllisesti ja koetaan henkilökohtaisella tasolla, joka vaikeuttaa asian käsitteellistämistä entisestään.

Koska käsitteellistäminen tuntuu hankalalta, voi se juuri siitä syystä ollakin erityisen hedelmällinen pohdinnan ja tutkimuksen kohde. Teemaa kannattaa ainakin yrittää pallotella, eikö?

Käsitteellistämisen risut ja ruusut

Mitä käsitteellistämiseen ja rajanvetoon tulee, onko meidän edes oleellista vetää rajaa syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alaisen nuorten välille? Mitkä ovat risut ja ruusut siinä, että nuoria luokitellaan omiin lokeroihinsa? Pureudutaan tähän vähän syvemmin.

Käsitteet ja niiden rajanveto ovat arkaluontoisia asioita. Käsitteet koetaan henkilökohtaisesti, mutta samalla ne sisältävät voimakkaan yhteiskunnallisen perspektiivin. Päättäjille se tarkoittaa paineita tehdä mitä parhaimpia päätöksentekoja hyvinvointiin liittyen, tukien samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Veronmaksajat haluavat ottaa myös puheenvuoron tästä ajankohtaisesta teemasta, kun he näkevät, kuinka iso kakkupalanen palkkakuitista menee veroihin.

Perehdytään muutamiin käsitteellistämisen ja rajanvedon “risuun” ensin.

”Risut”

Tarkempi määritelmä ja rajanveto syrjäytyneen ja syrjäytymisuhan alaisen välillä voi syventää nuoren luokittamista käsitteen alaisuuteen. Samalla luokitteleva kulttuuri leimaa nuoria entisestään. Koska kuilu veronmaksajan ja yhteiskunnan kannateltavan roolin välillä nostattaa tunteita, voi luokittelu vaikuttaa siihen, miten yksilö myös kohdataan arkipäiväisessä elämässään.

Viitaten vielä THL:n mainintaan, että syrjäytyneen elämäntilanteeseen voi liittyä

  • sosiaalisia
  • terveydellisiä
  • kulttuurisia
  • ja taloudellisia näkökulmia

on mahdollista, että nuoren minäpystyvyyden tunne on alhainen. Minäpystyvyydellä (self-efficasy) tarkoitetaan ihmisen uskomuksia kyvyistään, sekä tunnetta, kuinka paljon he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun (Bandura 1994: 2). Minäpystyvyyden kokemuksen perusteella ihminen tekee valintoja ja reagoi esteisiin ja epäonnistumisiin, joko lisäämällä ponnistelujen määrää tai luovuttamalla (Bandura 1992: 61). Jos terveydentila koetaan huonoksi, voi sillä olla vaikutusta esimerkiksi pystyvyyteen suoriutua koulu- tai työtehtävistä. Tämä voi puolestaan muokata käsitystämme omasta hyvyydestämme ja pystyvyydestä tässä super-suorittajan yhteiskunnassa.

Minäpystyvyyden teoriaa mukaillen syrjäytymisen kontekstissa, voivat ponnistelut myöskin jäädä alhaisiksi, mikäli nuori kohtaa luonnollisia epäonnistumisia elämässään, jos minäpystyvyyden tunne on alhainen. Lisäksi luokittelusta syrjäytyneeksi tai sen uhan alaiseksi, voi tulla tekosyy, johon vedota epäonnistuessaan. Se voi madaltaa elämässä ponnistelujen määrää entisestään.

Syrjäytyneisyys tai sen uhanalaisuus ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin kokonaisvaltainen olotila. Nuori voi olla erittäin aktiivinen oman elämän mieluisilla osa-alueillaan, mutta olla yhteiskunnan luokitusten mukaan kuitenkin syrjäytynyt nuori. Voisin uskaltaa kuitenkin väittää, ettei tieteellistä todistusta yhteiskunnan luokittamisesta syrjäytyneeksi tai sen uhan alaiseksi, edesauta nuorta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi arvionsa syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevista vuonna 2019. Painotan sanaa arvio, sillä luku Suomessa arvioitiin olevan 14 000:n ja 100 000:n väliltä. THL: n mukaan suuri haitari arviossa johtuu muun muassa käsitteellistämisen hankaluudesta. (THL: 2019.) Määrä on joka tapauksessa valtava.

“Ruusut”

Nuorten tukemista edistämisessä työssä käsitteellistämisestä olisi apua sen puolesta, että se voisi auttaa nuorten löytämisestä palveluiden piiriin. Siitä voisi olla paljonkin apua heidän oman elämän mielekkyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tämä onkin se syy, miksi Metropolian Peili-hankkeessa käsitteiden rajapintoja pohditaan: kuinka ja mistä tavoittaa nuoria? Miten osallistaa heitä kehittämisasiantuntijoiksi osaksi hanketta?

Kolikon kääntöpuolena syrjäytymisen käsite hukuttaa yksilön kokemuksen omasta elämän tilasta. Se saa unohtamaan, minkälaisia vahvuuksia nuorilla on, ja minkälaista potentiaalia heillä voi olla. Oleellista taitaakin olla nuoren kohtaaminen kokonaisvaltaisena yksilönä, ihmisenä, kanssakulkijana ja vertaistukena koronaviruksen riepottelemassa maailmassa vuonna 2020.

Metropolian Peili-hanke

Käsitteellistämistä syrjäytyneen ja syrjäytymisuhan alaisen välillä pohditaan erityisesti Metropolian Peili-hankkeessa. Hanke on suunnattu 16-29 vuotiaille nuorille miehille, jonka tarkoituksena on tukea nuorten miesten elämänhallintaa. Hankkeessa pyritään löytämään nuorten omia vahvuuksia ja uusia elämänpolkuja tekoälyn avulla. Hankkeen kohderyhmänä on syrjäytymisuhan alaiset nuoret miehet, joista onkin koottu hankkeen kehitysasiantuntijoiden pilottiryhmiä (Metropolia hankkeet: 2019).

Kirjoittaja

Juuri valmistumassa oleva sosionomi Aino Keloharju työskenteli sosiaalialan assistenttina Metropolian TKI-yksikön alaisessa moniammatillisessa PEILI-hankkeessa. Aikaisempaa työkokemusta Keloharjulla on lastensuojelun työkentältä sosiaaliohjaajana. Erityisesti Keloharju on kiinnostunut kehittämistyöstä ja yhteiskuntatieteistä.

Lähteet

  • Bandura, Albert 1994. Self-efficacy. In Encyclopedia of Human Behaviour (Vol. 4. 71-81). New York: Academic Press.
  • Bandura, Albert 1992. Sosiaalis-kognitiivinen teoria. Teoksessa Ross Vasta (toim.) Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. Lontoo: Jessica Kingsley Publishers London.
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu: hankkeet 2019. Peili – Löydä vahvuutesi tekoälyllä, aukeaa hankkeen sivulle.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2019: Nuorten syrjäytyminen, aukeaa THL.fi-verkkosivulle.
0
minäpystyvyysnuoretPeili-hankesyrjäytyminensyrjäytymisuhan alainen
Kommentoi (0)
0

Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan

vierailija · 29.4.2020
Virtuaalifasilitoinnin vaiheet tussipiirroskuvana ja teksteinä, vaiheet 1 Tervetuloa 2 Päivän tavoitteet 3 Visio kirkkaaksi 4 Vahvuutemme ja haasteemme 5 Matka jatkuu.
Piirros: Elina Ala-Nikkola

Hankkeen arvioiminen yhdessä auttaa hanketoimijoita saavuttamaan tavoitteet. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimissa hankkeissa on käytössä 3×3 projektiarvioinnin malli, jonka avulla projektin etenemistä arvioidaan systemaattisesti projektin alussa, keskivaiheilla ja lopussa.

Arviointimallin keskeinen osa ovat osallistavasti toteutetut arviointityöpajat, joissa ovat läsnä projektin kaikki toimijat. Perinteisesti arviointipaja toteutetaan kasvokkain, mutta koronakriisin aiheuttaman poikkeustilan vuoksi pilotoimme Kestävä keikkatyö -hankkeen arviointipajan verkkototeutuksena.

Tässä blogimerkinnässä kerromme viisi askelta siihen, kuinka toteuttaa hankkeen aloituksen arviointipaja verkossa. Vinkit ovat hyödyllisiä myös parhaillaan käynnissä olevan poikkeustilan jälkeen, sillä esimerkiksi hankekumppaneiden välimatkojen vuoksi voi joskus olla kestävämpää työskennellä verkossa. Kerromme lopussa myös osallistujien kokemuksia pilotista.

Suosittelemme myös tutustumaan kokonaisuudessaan varsinaiseen 3×3-projektiarvioinnin malliin, jonka on kehittänyt Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Leena Björkqvist

1. Etsi työpariksesi ammattitaitoinen fasilitoija

Jotta projektipäällikkökin voi osallistua täysipainoisesti arviointipajan työskentelyyn, tarvitsee hän työparikseen ammattitaitoisen fasilitoijan.

Fasilitoija

  • auttaa selkiyttämään arvioinnin tavoitteita
  • määrittämään tavoitteisiin sopivan aikataulun
  • valitsee parhaat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvä fasilitoija antaa tilaa, rohkaisee, arvostaa ja motivoi kaikkia osallistujia. Fasilitointi onkin ihan oma ammattitaitonsa! Hyvän fasilitoijan löytää usein verkostojen kautta. Hankkeiden arvioinnissa hanketoimijat voivat myös fasilitoida vastavuoroisesti toistensa projekteja (ks. Björkqvist 2019). Joissain organisaatioissa on myös fasilitoijaverkostoja, joiden ammattitaitoa voi hyödyntää.

2. Toteuta itsearviointikysely

Arviointi aloitetaan virtuaalisella itsearviointikyselyllä, jonka tavoitteena on

  • luoda kokonaiskuva lähtötilanteesta hanketoimijoiden arvioimana
  • auttaa projektipäällikköä ja fasilitoijaa suunnittelemaan tulevan arviointityöpajan sisältöä.

Itsearviointikysely lähetetään ennakkoon arviointityöpajaan osallistuville hanketoimijoille, rahoittajille sekä mahdollisille muille hankkeen kannalta keskeisille kumppaneille, jotka vastaavat siihen hyvissä ajoin ennen työpajaa. Lomakkeen lähettäminen tapahtuu helpoiten hyödyntäen jotakin sähköistä lomaketta (esim. e-lomake ja google forms). Samalla voidaan lähettää myös kutsu työpajaan ja tarvittavat liitteet, kuten hankesuunnitelma.

3. Suunnittele arviointipajan tavoitteet

Projektipäällikkö ja arvioinnin fasilitoija perehtyvät itsearviointikyselyn tuloksiin ja suunnittelevat arviointityöpajan sisällön ja tavoitteet niiden perusteella. Aloitusarvioinnissa tavoitteeksi usein asetetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman kirkastaminen. Hanketoimijoista osa saattaa olla liittynyt matkaan vasta tässä vaiheessa, joten yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää. Tämä auttaa hanketoimijoita suuntamaan toimintaa alusta alkaen kohti tavoitteita sekä projektipäällikköä johtamaan projektia.

4. Valitse sopiva työtila ja menetelmät

Perinteisesti arviointipaja toteutetaan fyysisessä tilassa työskennellen. Myös virtuaaliset työpajat tarvitsevat yhteisen huoneen, jossa osallistava työskentely tapahtuu. Kestävä keikkatyö -hankkeessa valitsimme työtilaksi Zoom-sovelluksen, jonka toiminnallisuudet mahdollistavat muun muassa työskentelyn pienryhmissä sekä kaikkien osallistujien kuvien näkemisen samanaikaisesti ruudulla. Myös esimerkiksi MicrosoftTeams työvälineenä mahdollistaa ryhmiin jakautumisen.

Livetilanteessa tietokoneet ovat suljettuna ja työskentelyn keskiössä ovat ihmiset, vuorovaikutus, kynät ja paperit. Kun paja siirretään virtuaaliseen muotoon, ei tietokoneita voida “heittää nurkkaan”, mutta muutoin työskentelyperiaatteet säilytetään ennallaan. Osallistavien menetelmien hyödyntäminen on mahdollista myös verkossa ja pajan tavoitteisiin nähden oikein valitut työskentelymenetelmät tukevat onnistuneen dialogin syntymistä ja kuulluksi tulemista.

Avain onnistumiseen onkin: älä tingi osallisuudesta ja dialogista, vaikka työpajaan osallistuvien ihmisten välillä etäisyyttä voikin olla jopa tuhansia kilometrejä. Koneet ovat apuvälineemme, mutta kohtaaminen on keskiössä.

5. Toteuta työpaja osallistaen

Projektipäällikkö ja fasilitoija ovat yhdessä suunnitelleet pajan tavoitteita ja toteutusta, mutta itse pajassa fasilitoija ottaa kopin työpajan ohjaamisesta ja projektipäälliköstä tulee muiden kanssa tasavertainen osallistuja. Virtuaalisessakin työpajassa fasilitoijan kannattaa edetä perinteisen fasilitoidun tilaisuuden viisivaiheisella perusrungolla:

  • Aloitus
  • Yhteisen ymmärryksen luonti
  • Ratkaisujen ideointi
  • Arviointi ja sopiminen
  • Lopetus

Aloitus hyvin toteutettuna varmistaa luottamuksen ja avoimen ilmapiirin syntymisen. Mikäli osallistujat eivät tunne tosiaan, on aluksi hyvä tehdä lyhyt esittelykierros. Hyödynnä tutustumisessa myös esimerkiksi virtuaalisia fläppitauluja (esim. Jamboard) ja kyselylomakkeita, joissa hanketoimijat voivat kertoa itsestään ja tutustua toisiinsa. Rytmitä koko työpajaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyllä (me-we-us-metodi). Tämä tekee työskentelystä mielekkäämpää ja mahdollistaa myös tutustumisen. 

Luo yhteistä ymmärrystä kirkastamalla työpajan kulku ja tavoitteet. Osallistujien on hyvä saada aluksi kokonaiskuva pajan tavoitteista ja kulusta, vaikka siinä edetäänkin vaihe kerrallaan. Voit esimerkiksi jakaa omalta näytöltäsi kuvan pajan käsikirjoituksesta (ks. otsikkokuva).

Ota ratkaisujen ideoinnin pohjaksi hankesuunnitelma ja erityisesti siellä määritellyt hankkeen työpaketit ja konkreettiset toimenpiteet. Jaa näitä paketteja osiin ja anna osallistujille tehtäväksi pienryhmissä kirkastaa hankkeen toimenpiteitä. Hyödynnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä virtuaalisia fläppitauluja, joihin on mahdollista piirtää vaikkapa mindmap työpaketin sisällöstä. 

Arvioikaa vielä koko hanketta yhdessä. Kun työpaketit on käsitelty ja siten lisätty hanketoimijoiden yhteisymmärrystä tulevasta hankkeesta, voidaan hanketta arvioida vielä kokonaisuutena. Yksi tapa toteuttaa tämä on esimerkiksi perinteinen SWOT-analyysi, jossa arvioidaan hankkeen uhkia, mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka jo hakuvaiheessa on tehty riskinarviointi, voi esimerkiksi maailmalla leviävä virus tuoda uusia uhkia ja mahdollisuuksia hankkeen onnistumisen näkökulmasta. Virtuaalisesti työskennellessä voit käyttää SWOT-analyysissä apuna erilaisia työvälineitä, kuten Google forms -työkalua, Padletia tai vaikkapa Google docs -työkalua. Kestävä keikkatyö -hankkeessa paras vaihtoehto oli Google forms.

Muistakaa myös sopia jatkotoimenpiteistä. Projektipäällikön tehtävänä on varmistaa, että pajassa sovitut asiat toteutuvat ja toimintasuunnitelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan. 

Työpajan onnistunut lopetus on avain tulevaan! On tärkeää, että koko porukka kokoontuu lopussa yhteen virtuaaliseen tilaan ja jokaisella on mahdollisuus parilla sanalla kertoa tuntemuksiaan työpajan annista ja hankkeen tulevaisuudesta. Varaa tähän aikaa, sillä se nostattaa hanketoimijoiden yhteishenkeä. Erityisesti verkossa työskennellessä tällä on merkitystä, sillä verkkotyöpajasta kaikki lähtevät virtuaalisen huoneen sulkemisen jälkeen omiin suuntiinsa; livetyöpajassa juttu saattaisi jatkua vaikkapa yhteisellä kahvihetkellä.  

Muista, että yhteisen ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa vielä pajan jälkeenkin ja työskentelyä jatketaan esimerkiksi hankeryhmän tapaamisissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen itsearviointi on jatkuvaa ja systemaattisesti se tehdään seuraavan kerran mallin mukaisesti hankkeen keskivaiheilla.

Yllättävät tilanteet vaativat nopeita ratkaisuja – kokemuksia arviointipajasta

Valtakunnallinen Kestävä keikkatyö-hanke (ESR) oli juuri käynnistynyt ja kaikki odottivat yhteistä aloitustilaisuutta. Pääsemme vihdoin tapaamaan toisemme! Olimme jo hakuvaiheessa laatineet kattavan riskien arvioinnin, mutta koko valtakunnan poikkeustilaan ja Uudenmaan rajojen sulkemiseen emme totisesti osanneet varautua. Niin kuitenkin kävi koronavirustilanteen pahentuessa Suomessa. Oli muutama päivä aikaa suunnitella kaikki uusiksi, sillä yhteinen kokoontuminen livenä ei ollut mahdollista. 

Metropolian osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimin Elina Ala-Nikkola ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkö Kati Ylikahri lähtivät yhdessä suunnittelemaan 3×3 projektiarvioinnin virtuaalista toteutusta, jonka tässä blogimerkinnässä olemme kuvanneet. 

Onnistunut virtuaalinen pilotti!

Kysyimme pajaan osallistuneilta lopuksi, miltä arvioinnin toteuttaminen verkossa tuntui ja voidaanko arvioinnin tavoitteet saavuttaa myös virtuaalisesti työskennellen. 

Arviointipajan tavoitteet saavutettiin tässä esimerkkinä käyttämässämme pilotissa osallistujien mielestä tehokkaalla ja yhteiskehittelyn mahdollistavalla tavalla. Pajaan varattiin aikaa kaksi tuntia ja se oli osallistujien mielestä riittävä aika tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Miltä osallistujista tuntui? Virtuaalinen osallistava työpaja oli monelle uusi kokemus. Uusien menetelmien kokeilua pidettiin kuitenkin innostavana ja moni sai siitä hyviä ideoita myös omaan työhön.  Arviointipajan innoittamana osallistujat toteuttivatkin heti seuraavan Kestävä keikkatyö -hankkeen Kehittäjäfoorumin virtuaalisesti fasilitoiden. Zoom-sovelluksen käyttö oli lähes kaikille täysin uutta, mutta työskentely sujui silti hyvin. Muutaman kerran joku tippui keskustelusta tai joutui etsimään ryhmän työhuonetta, mutta ongelmista kuitenkin selvittiin. 

Rakentuuko verkossa ryhmähenki? Osallistujat kokivat, että myös verkossa ryhmähenkeä voi edistää toisilleen uusienkin ihmisten kesken. Hyvä tunnelma välittyi niin osallistujille kuin fasilitoijallekin ja virtuaalinen loppuvilkutus sai hymyn kaikkien kasvoille. 

Milloin valita osallistavan työpajan toteuttaminen verkossa? Kestävän työn näkökulmasta tilaisuuden järjestäminen verkossa on sekä ekologinen että taloudellinen ratkaisu. Aikaa ja rahaa säästyy kun tilakulut, matkakustannukset ja matkustamiseen käytetty aika poistuivat kokonaan ja matkustamisesta johtuvat päästöt nollautuvat. 

Tämä pilotin kokemukset osoittivat, että sosiaalisesta ja inhimillisestä näkökulmasta hyvin suunniteltu ja fasilitoitu tilaisuus mahdollistaa yhteiskehittelyn ja kaikkien osallistujien kuulluksi tulemisen. Varsinkin jos sen rinnalla ja vastapainona hanketoimijat myös silloin tällöin tapaavat kasvotustenkin. 

Lisää vinkkejä?

Lisää vinkkejä virtuaalifasilitointiin löydät toisesta blogistamme ”Fasilitointi sujuu verkossakin – 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin”.

Lähteet:

Björkqvist Leena (toim.). 2014. Kartta, kompassi & kalenteri. Projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Björkqvist Leena. 2019. Kehittämishankkeiden arviointityöpajat – projektipäälliköt vuoroin fasilitoimassa. Artikkeli teoksessa Kaihovirta Minna, Raivio Anne-Mari & Palojärvi Henna-Liisa (toim.). 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

 

Kirjoittajat:

Elina Ala-Nikkola on yhteisöjen ja prosessien fasilitoija, jonka osaaminen sijoittuu erityisesti osallistavan työskentelyn, viestinnän, kehittämisen, projektinhallinnan sekä luovan työotteen kentille. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä ja on työskennellyt niin hanketyössä kuin opetuksessakin. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK).

Kati Ylikahri toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on hyödyntänyt fasilitointia niin liiketoiminnassa, hanketyössä kuin opetuksessakin erityisesti työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kehittämisessä. Koulutukseltaan hän on Terveydenhuollon maisteri. 

 

0
arviointifasilitoijahanketyöKestävä keikkatyöprojektipäällikkötyöpajavirtuaalifasilitointi
Kommentoi (0)
0

Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö

vierailija · 16.4.2020
Kuvalähde: Capri23auto palvelusta Pixabay.com

Tutkittava päättää itse, haluaako hän osallistua tutkimukseen

Kun opinnäytetyössäsi teet havaintoja muista ihmisistä – esimerkiksi seuraat ihmisryhmän käyttäytymistä, mittaat henkilön aktiivisuutta, kyselet mielipiteitä, tallennat keskustelua tai otat kuvia – tarvitset tutkittavilta suostumuksen. Ennen suostumuksen pyytämistä sinun on kerrottava mahdollisille tutkittaville ymmärrettävällä tavalla ja totuudenmukaisesti, mitä olet tekemässä. Mitä tutkit, ketä muita tutkijoita osallistuu tutkimuksen tekemiseen, kuka työn rahoittaa, mitä osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa, koituuko siitä mahdollisesti jotain haittoja tai riskejä ja miten käsittelet tutkimusaineistoja ja henkilötietoja. Kun mahdollinen tutkittava on saanut riittävästi tietoa tutkimuksesta ja sinä tai ohjaajasi olette vastanneet hänelle mahdollisesti mieleen nouseviin kysymyksiin, hän päättää itse, haluaako osallistua tutkimukseen vai ei. Tätä päätöstä sinun on kunnioitettava: et saa millään tavoin houkutella tai painostaa häntä osallistumaan.

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa –ohjeen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, TENK 2019) mukaan tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on keskeinen tutkimuseettinen periaate [1]. Tätä tietoon perustuvaa suostumusta osallistua tutkimukseen voidaan kutsua myös eettiseksi osallistumissuostumukseksi [2].

Sinun ja ohjaajasi on huolehdittava siitä, että tutkittavalta pyydettävä suostumus on asianmukainen. Edellisessä kappaleessa mainitun TENK:n (2019) ohjeen kohdassa ”Tutkittavan kohtelu ja oikeudet” on lisätietoa siitä, miten tutkittavaa on kohdeltava. Tutkittavan tulee tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on häneen nähden myös jossain muussa roolissa, kuten esimiehenä, ohjaajana, opettajana tai asiakaspalvelutehtävissä.

Käytännön kokemuksena on, että erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetyössä, jonka opiskelija toteuttaa omalla työpaikallaan ja joka kohdistuu sen työntekijöihin tai asiakkaisiin, on erityisesti varmistettava tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus. Jo tutkimuksen suunnitelmavaiheessa onkin tarkkaan pohdittava ja tutkittavan tiedotteessa kuvattava, mikä on tutkimusta ja mikä on normaalia työtä. Erityisen tärkeää on varmistaa ja kertoa myös mahdolliselle tutkittavalle, ettei hänelle koidu mitään kielteisiä seurauksia siitä, jos hän ei halua osallistua tutkimukseen tai hän peruu suostumuksensa myöhemmin. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan sivuilta löydät mallilomakkeet tutkittavan tiedotteesta ja suostumuksesta [3].

Suostumus henkilötietojen käsittelyyn

Mikäli keräät opinnäytetyössäsi henkilötietoja, niiden käsittely edellyttää tietosuojalainsäädännön mukaista käsittelyperustetta.

”Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, puhelinnumero, sijaintitiedot ja isovanhempien perinnöllisiä sairauksia koskevat tiedot” ja edelleen ”Tietosuojasäännökset suojaavat tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä. Lainsäädännön tavoitteena on luoda tasapaino henkilötietojen suojan ja tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn välille. Tietosuojasäännöksissä on tieteellistä tutkimusta koskevia erityisiä käsittelysäännöksiä ja poikkeuksia, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää tutkimustoimintaa” [4a].

Keskustelua on herättänyt kysymys, onko osana alempaa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tehtävä opinnäytetyö tieteellistä tutkimusta, jolloin siihen liittyvien henkilötietojen käsittelyperusteena voisi olla yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimus. Tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivustolla (www.tietosuoja.fi) on pohdittu tieteellisen tutkimuksen määrittelyä mm. yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU asetus 2016/679). Vaikka opinnäytetyö sisältäisikin tieteellisen tutkimuksen piirteitä, opiskelijalta puuttuu riittävä tieteellinen pätevyys ja näin tulkinta usein onkin, ettei opinnäytetyö täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Eli opinnäytetyössäsi saat lähtökohtaisesti käsitellä henkilötietoja vain tutkittavan suostumuksella.

Huomaathan, että tietoon perustuva eettinen suostumus osallistua tutkimukseen on eri asia kuin suostumus, jota käytetään henkilötietojen laillisena käsittelyperusteena (kts. esim. TENK 2019). Käytännössä tämä tarkoittaa, että sinun on pyydettävä tutkittavalta erikseen:

  • suostumus osallistua tutkimukseen ja
  • suostumus henkilötietojen käsittelyyn, mikäli niitä aiotaan käsitellä.

Ollakseen pätevä henkilötietojen käsittelyperuste suostumuksen on oltava yksilöity, tietoinen, aidosti vapaaehtoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu [4b]. Henkilötietojen rekisterinpitäjän pitää pystyä osoittamaan, että tutkittava on antanut suostumuksensa. Suostumusta ei voi antaa vaikenemalla, valmiiksi rastitetulla ruudulla tai jättämällä jotain tekemättä.

Suostumus erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyyn

Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla opinnäytetöissä voidaan kerätä erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja, joista ilmenee henkilön

  • rotu tai etninen alkuperä
  • poliittinen mielipide
  • uskonnollinen tai filosofinen vakaumus
  • tietoa terveydestä
  • ammattiliiton jäsenyys
  • seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
  • tai geneettisiä ja biometrisia tietoja henkilön tunnistamista varten.

”Näitä tietoja on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittely voi aiheuttaa huomattavia riskejä henkilön perusoikeuksille ja –vapauksille” [4c]. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Opinnäytetyössä niitä saa käsitellä vain tutkittavan nimenomaisella suostumuksella. ”Nimenomaisuuden vaatimuksella tarkoitetaan tapaa, jolla rekisteröity ilmaisee suostumuksensa. Nimenomaisen suostumuksen voi antaa esimerkiksi allekirjoittamalla kirjallisen lausuman, sähköisellä allekirjoituksella tai kaksivaiheisella varmistuksella. Rekisteröity voi esimerkiksi ensin vastata lähettämääsi sähköpostiin, minkä jälkeen hänelle lähetetään vielä vahvistuslinkki tai -koodi tekstiviestillä” [4d].

Eli jos käsittelet opinnäytetyössäsi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja:

  • sinun pitää kertoa selkeästi tutkittavalle, mitä henkilötietoja käsittelet ja mitkä niistä kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin (arkaluonteisiin tietoihin)
  • tutkittavan pitää antaa kirjallinen suostumus näiden tietojen käsittelyyn. Suullinen tai muulla tavoin osoitettu suostumus ei ole riittävä.

Opinnäytetyöntekijänä olet rekisterinpitäjä

Henkilötiedoista muodostuu henkilötietorekisteri ja sen rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käyttötarkoituksen ja käsittelytavan sekä vastaa rekisterin tietosuojasta. Opinnäytetöissä, jossa henkilötietoja kerätään kyseistä työtä varten, opiskelija itse on usein rekisterinpitäjä.

Sinun on suunniteltava henkilötietojen käsittelyn koko elinkaari:

  • kerääminen
  • analysointi
  • käyttö opinnäytetyön aikana
  • mahdollinen tutkimusyhteistyö ja henkilötietojen jakaminen
  • käyttö jatkotutkimukseen
  • anonymisointi
  • arkistointi
  • tuhoaminen

ja kuvattava se tietosuojailmoitukseen ennen kuin aloitat aineiston keräämisen ja henkilötietojen käsittelyn. Muista, että henkilötietojen käsittelyn yleisiin periaatteisiin kuuluu tietojen minimointi, eli saat kerätä ja käsitellä vain tutkimuskysymyksen kannalta oleellisia ja tarpeellisia henkilötietoja.

Jos käsittelet opinnäytetyössäsi erityisiä henkilötietoryhmiä, rekisterinpitäjänä sinun tulee tehdä erityisiä toimenpiteitä rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi ja riskin laskemiseksi hyväksyttävälle tasolle. Yksi työkalu riskien arviointiin ja vähentämiseen on tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (DPIA) [4e]. Vaikutustenarviointi on pakollinen, kun suunniteltu käsittely voi aiheuttaa korkean riskin ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Mutta voit hyödyntää vaikutustenarvioinnin mallia ja työkaluja milloin tahansa, kun suunnittelet henkilötietojen käsittelyä opinnäytetyössäsi.

Lisää tietoa eettisestä opinnäytetyöstä

Tutustuthan ennen opinnäytetyösi aloittamista Ammattikorkeakoulun rehtorineuvoston Arenen opinnäytetyön eettisiin suosituksiin, jotka löydät Arenen sivuilta.

Viitteet

  1. Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019.
  2. Tietoarkisto: Aineistonhallinnan käsikirja, fsd.tuni.fi -sivulla
  3. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan nettisivut
  4. Tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivut (tietosuoja.fi), erityisesti
    • 4a Tietosuoja.fi – tieteellinen tutkimus
    • 4b Tietosuoja.fi – rekisteröidyn suostumus
    • 4c Tietosuoja.fi – erityisten henkilötietoryhmien käsittely
    • 4d Tietosuoja.fi – rekisteröidyn suostumus
    • 4e Tietosuoja.fi – arvioi riskit (poiminnat 2.4.2020)
  1. Arene ry, 2020: Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset arene.fi -sivulla

Kirjoittajat

Terveystieteiden dosentti, fysioterapeutti Jyrki Kettunen työskentelee vanhempana tutkijana Arcadassa. Hänellä on pitkä kokemus mm. tutkimustoiminnan hallinnoinnista ja tutkimusetiikasta. Hän toimii myös Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan puheenjohtajana. Työn ohessa perhe, tuumailu, nikkarointi ja kuntoilu pitävät mielen virkeänä.

Oikeustieteen maisteri Anna Härmä työskentelee lakimiehenä ja tietosuojavastaavana Arcadassa. Hän neuvoo organisaatiossaan tietosuojaan ja tutkimuksen juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä ja toimii myös Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan jäsenenä. Vapaa-ajallaan hän kuntoilee, ulkoilee ja käy myös mielellään museoissa.

Susanna Näreaho työskentelee erityisasiantuntijana Metropolian TKI-johtajan tiimissä. Hän on koulutukseltaan FT (ympäristötekniikka) ja hänen dosentuurinsa erityisalana on kehittyneet hapetustekniikat prosessivesien käsittelyssä. Viime aikoina hän on keskittynyt vastuulliseen eli eettiseen ja avoimeen TKI-toimintaan. Hän on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ja Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan jäsen. Vapaa-ajallaan hän juoksee ultrapitkiä matkoja maastossa tai heittää repun selkään ja lähtee vuorille.

 

0
etiikkahenkilötiedotopinnäytetyöTENKtietosuojatutkimus
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Tietoa blogista

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita, ääntä tai niiden yhdistelmiä. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos  haluat  kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

Tikissä-blogin toimituskunta

  • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
  • Jussi Linkola Projektisuunnittelija, Media, +358 40 184 2448
  • Milla Åman (päätoimittaja) Viestintäsuunnittelija, TKI, +358 50 342 0341

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

Bloggaajat

Elina Ala-Nikkola

Elina Ala-Nikkola

on osallistavalla otteella työskentelevä prosessien fasilitoija ja sparraaja Metropoliassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja innostuu eri alojen asiantuntijoiden kohtaamisesta, osaamisesta ja kehittämisestä yhdessä oppien. Onnistunut viestintä ja innostava ilmapiiri ovat aina työn fokuksessa. Hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK), joka vapaa-ajallaan muun muassa lukee, juoksee, kiertää museoita ja tanssii.


Milla Åman Kyyrö

Milla Åman Kyyrö

on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen viestinnän, hanketyön ja kehittämistehtävien parissa. Tikissä-blogin päätoimittajana hän on ollut vuoden 2018 alusta alkaen. Tällä hetkellä hän toimii viestintäsuunnittelijana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan TKI-palveluissa. Koulutukseltaan hän on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).


Anna-Maria Vilkuna

Anna-Maria Vilkuna

aloitti Metropolian TKI-toiminnasta vastaavana johtajana alkuvuodesta 2016. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa hän on kehittänyt eri tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän työhön häntä motivoivat lahjakkaat opiskelijat, ammattitaitoiset kollegat ja monipuoliset yhteistyökumppanit. Koulutukseltaan Anna-Maria on Suomen myöhäiskeskiajasta väitellyt historian tutkija, mikä selittänee kiinnostuksen ottaa haltuun erilaisia ilmiöitä ja tarkastella niitä niin historiallisesti kuin tulevaisuusorientoituneesti. Työn, perheen ja ystävien lisäksi elämään sisältöä antavat luontoretket patikoiden, pyöräillen ja veneillen.


Kaisu Kiventaus

Kaisu Kiventaus

on ihmisistä kiinnostunut nörtin ja taiteilijan sekoitus. Hän työskentelee Metropoliassa asiantuntijana. Monitaitoisena ja poikkialaisena kehittäjänä tunnettu Kaisu on taustaltaan opettaja, joka on perehtynyt musiikillisten käsitteiden didaktiikkaan ja tutkimukseen. Osaamistaan hän on sittemmin laajentanut viestintään. Hänen intohimonsa on ratkoa kaikenlaisia pulmia uudenlaisia ratkaisuja kehittäen. Harrastuksista Kaisulle tärkeimpiä ovat melonta, retkeily ja pelargonien kasvattaminen.


Ulla Vehkaperä

Ulla Vehkaperä

on perehtynyt Metropoliassa innovaatiotoimintaan ja -pedagogiikkaan. Hän innostuu työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutettavista opintojaksoista ja projekteista. Koulutukseltaan Ulla on toimintaterapeutti, terveystieteen maisteri, työnohjaaja ja toiminnallisten ryhmien ohjaaja. Hyvinvointialan yrittäjyys ja uusien palveluiden kehittäminen vievät hänet mennessään. Vapaa-ajalla Ullan voi löytää tilkkutöiden ja ystävien parista.


Katri Myllylä

Katri Myllylä

työskentelee Metropoliassa viestinnän lehtorina median osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja taiteen kandidaatti. Lisäksi Katri on pätevöitynyt ammatilliseksi erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Viestinnän ja median teoriaopetusten lisäksi hän työskentelee opinnäytetöihin ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien moninaisten työtehtävien parissa. Katri toimii myös viestinnän tutkinto-ohjelmassa graafisen suunnittelun tutkintovastaavana. Muutaman vuoden ajan Katri on pendelöinyt kotoaan Tampereelta Metropolian eri toimipisteisiin, nykyisin ensisijaisesti Arabian kampukselle.


Kaisa Puuronen

Kaisa Puuronen

Teollinen muotoilija Kaisa Puuronen työskentelee terveysteknologian ja palvelumuotoilun asiantuntijana Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa. Terveydenhuollon asiantuntijana hän rikastaa teknologiapainotteista tutkimus- ja kehitystyötä tuoden siihen käyttäjälähtöisen lähestymistavan. Tällä hetkellä hän vastaa projektipäällikkönä “Iällä ei ole väliä” -hankkeen Metropolian osaprojektista.


Johanna Holvikivi

Johanna Holvikivi

työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily.


Irene Gröhn

Irene Gröhn

työskentelee projektipäällikkönä Metropolian terveysalalla ja on kiinnostunut erityisesti osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Onni tulee puun takaa -hankkeessa häntä innostaa pienten yritysten työhyvinvoinnin yhteistoiminnallinen kehittäminen ja Oona-ESR-hanke on temmannut hänet mukaansa naisyrittäjien osaamisen kehittämiseen. Irene on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on pätevöitynyt ammatilliseksi opettajaksi ja monipuoliseksi EU-projektien taitajaksi.


Jarmo Tuppurainen

Jarmo Tuppurainen

työskentelee Metropolian sovelletun elektroniikan tutkimus- ja kehitysyksikkö Electriassa teknologiapäällikkönä. Pääosa hänen työtään on hankkeiden vetäminen. Julkaisutoiminnassa Jarmoa kiinnostaa erityisesti tieteen ja tekniikan kansantajuistaminen. Vapaa-aika Jarmolla kuluu perheen parissa ja aktiivisen liikunnan merkeissä.


Kati Forsman

Kati Forsman

työskentelee Metropoliassa TKI-viestinnän parissa. Hän aikoi ensin ammattikorkeakoulun lehtoriksi, mutta viestintäasiat veivät hänet mennessään. Metropolian monialaisesta ilmapiiristä Kati nostaa innostavia sisältöjä ja tapahtumia muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi. Opiskelijoiden uudet innovaatioprojektit yllättävät Katin positiivisesti kerta toisensa jälkeen. Vapaa-ajasta Kati nauttii koiran kanssa lenkkeillen sekä tytärten taitoluisteluharrastuksen, mökkeilyn ja puutarhanhoidon parissa.


Carita Kokkala

Carita Kokkala

työskentelee lehtorina Metropolian terveysalalla vastuullaan gerontologisen hoitotyön sekä johtamisen opinnot. Peruskoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Näiden lisäksi hänellä on johtamisen ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnot sekä muistihoitajan koulutus. Hänen ydinosaamistaan ovat muistisairaiden hoitotyö, lähiesimiestyö ja työhyvinvointi. Carita on intohimoinen uuden tiedon etsijä ja kokeilija, joka ei halua unohtaa heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia. Hän voimaantuu luonnossa.


Pirjo Koski

Pirjo Koski

työskentelee Metropoliassa hoitotyön lehtorina terveyspalveluiden osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori ja taustaltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö ja opettaja. Pirjo opettaa Metropoliassa tutkimus- ja kehitystyön menetelmiä ja terveyden edistämistä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä ja innovaatioprojekteja sekä osallistuu hankkeiden suunnitteluun. Pirjolla on pitkä oman alansa kansainvälinen työkokemus. Hän asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja viettää vapaa-aikaansa huvilallaan Keski-Suomessa liikkuen ja kirjoittaen. Hänen mottonsa kuuluu: "Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.” — Steve Jobs.


Eija Raatikainen

Eija Raatikainen

työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella ja opettaa sosionomiksi (& YAMK) valmistuville opiskelijoille kasvatustieteeseen, yhteiskuntatieteisiin ja psykologiaan liittyviä aiheita. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Vapaa-aika menee lapsen harrastuksissa ja lenkkeilyn parissa. 


Arto O. Salonen

Arto O. Salonen

on sosiaalisen hyvinvoinnin yliopettaja. Hän on mukana lukuisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa kuten Sitran rahoittama Education for a Changing World 2015­-2017, Nuorisotutkimuksen seuran Nuorisobarometri 2016 ja Suomen Akatemian From Failand to Winland. Salonen johtaa Suomen kasvatustieteellisen seuran (FERA) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tutkimusryhmää ja toimii opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijana lukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen OPS2016-prosessissa. Hän on julkaissut 90 julkaisua ja ohjannut 150 opinnäytetyötä.


Lue lisää
vierailija

vierailija


Uusimmat postaukset

  • Hankeviestintä ja resurssit

    23.2.2021
  • Tyhjä ravintolan terassi, punaiset tuolit

    Ota oppia yrittäjästä

    18.2.2021
  • Näkökulmia prototyyppeihin

    11.2.2021

Arkisto

  • ▼2021 (11)
    • ▼helmikuu(5)
      • Hankeviestintä ja resurssit
      • Ota oppia yrittäjästä
      • Näkökulmia prototyyppeihin
      • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
      • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
    • ►tammikuu(6)
      • Pienyrittäjän uusi normaali?
      • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
      • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
      • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
      • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
      • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
  • ▼2020 (57)
    • ►joulukuu(7)
      • Tikissä-blogin vuosi 2020
      • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
      • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
      • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
      • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
      • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
      • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
    • ►marraskuu(5)
      • Arjen innovaatioita - arki 2.0
      • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
      • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
      • Tekoälyn keskeiset ongelmat
      • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
    • ►lokakuu(6)
      • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
      • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
      • Luovuus voimavarana työelämässä
      • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
      • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
      • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
    • ►syyskuu(4)
      • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
      • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
      • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
      • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
    • ►heinäkuu(2)
      • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
      • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
    • ►kesäkuu(6)
      • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
      • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
      • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
      • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
      • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
      • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
    • ►toukokuu(7)
      • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
      • Innovation Project Dosis
      • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
      • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
      • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
      • On luovuuden aika
      • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
    • ▼huhtikuu(5)
      • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
      • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
      • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
      • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
      • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
    • ►maaliskuu(5)
      • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
      • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
      • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
      • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
      • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
    • ►helmikuu(4)
      • Kirjoittamisen kynnyksistä
      • Tarkkaile innovaatioitasi
      • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
      • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
    • ►tammikuu(6)
      • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
      • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
      • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
      • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
      • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
      • Painovoimaa!
  • ►2019 (55)
    • ►joulukuu(5)
      • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
      • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
      • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
      • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
      • Pelottavia innovaatioita
    • ►marraskuu(6)
      • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
      • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
      • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
      • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
      • Anna meidän olla…
      • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
    • ►lokakuu(6)
      • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
      • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
      • POETS of AI – visiting South Korea
      • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
      • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
      • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
    • ►syyskuu(4)
      • Hanke viestii, huomaako kukaan?
      • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
      • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
      • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
    • ►kesäkuu(6)
      • Mentorointi on oiva mahdollisuus
      • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
      • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
      • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
      • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
      • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
    • ►toukokuu(7)
      • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
      • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
      • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
      • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
      • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
      • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ProjektiPerjantai: Kuulluksi tuleminen tässä ja nyt!
    • ►huhtikuu(4)
      • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
      • Gamifying a path to well-being
      • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
      • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
    • ►maaliskuu(6)
      • Haaveissa hyvä elämä
      • Pelastuuko printti?
      • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
      • ProjektiPerjantai: Potentials and Ethics of Artificial Intelligence in the fields of healthcare diagnostics - project related intensive week
      • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ProjektiPerjantai: 3D-tulostusta Arabian kampuksen verstaalla
    • ►helmikuu(7)
      • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
      • ProjektiPerjantai: Student Exchange in South Korea, SACU Project
      • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
      • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
      • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ProjektiPerjantai: Opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Tuottavuutta yrityksiin työhyvinvoinnilla
    • ►tammikuu(4)
      • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
      • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
      • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
      • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
  • ►2018 (53)
    • ►joulukuu(3)
      • Hanketulokset kaikkien käyttöön
      • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
      • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
    • ►marraskuu(4)
      • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
      • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
      • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
      • Varmuutta työelämään Australian opeilla
    • ►lokakuu(6)
      • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
      • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
      • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
      • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
      • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
      • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
    • ►syyskuu(4)
      • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
      • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
      • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
      • Hyvät ja huonot uudisteet
    • ►elokuu(2)
      • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
      • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
    • ►kesäkuu(3)
      • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
      • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
      • Luovuudella arjesta enemmän
    • ►toukokuu(5)
      • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
      • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
      • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
      • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
      • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
    • ►huhtikuu(8)
      • ProjektiPerjantai: Robottibussi Suvilahdessa
      • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi Skotlannin malliin
      • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
      • ProjektiPerjantai: Hyvinvointiyritykset kiertoon
      • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
      • ProjektiPerjantai: Robottibussin ulkoasuäänestys päättyy sunnuntaina
      • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
      • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
      • ProjektiPerjantai - hanketapahtuma työhyvinvointia edistämään
      • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
      • ProjektiPerjantai: Interreg Baltic Sea Region -toisilta oppimassa
      • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ProjektiPerjantai: Höntsäilemällä elämässä eteenpäin
    • ►helmikuu(8)
      • Innovaatio - mitä se on?
      • ProjektiPerjantai: Matti -nuorille työpajoista työpaikkoja
      • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
      • ProjektiPerjantai: CIF -hankkeen juurruttamisopas
      • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
      • ProjektiPerjantai: Henkilökohtainen budjetointi -hankkeen piirrosvideo
      • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ProjektiPerjantai: The Sacu Project
    • ►tammikuu(3)
      • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
      • Älyliikenne odottaa kypsymistään
      • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
  • ►2017 (17)
    • ►joulukuu(1)
      • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
    • ►marraskuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
      • Työstä osaamista tulevaisuuteen
    • ►lokakuu(3)
      • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
      • Minun, meidän ja muiden johtaminen
      • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
    • ►elokuu(1)
      • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
    • ►kesäkuu(2)
      • Päätöspyörteissä
      • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
    • ►toukokuu(2)
      • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
      • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
    • ►huhtikuu(1)
      • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
    • ►maaliskuu(1)
      • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
    • ►helmikuu(1)
      • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
    • ►tammikuu(3)
      • Onni tulee puun takaa!
      • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
      • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
  • ►2016 (16)
    • ►lokakuu(1)
      • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
    • ►syyskuu(2)
      • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
      • Hankkeen päättyessä
    • ►heinäkuu(1)
      • Havaitsin tänään hyttysen
    • ►kesäkuu(7)
      • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
      • Puolisen vuotta jälkeenpäin
      • Kokeneita opettajia kouluttamassa
      • Mistä Onni tulee?
      • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
      • “Alakko nää mua?”
      • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
    • ►toukokuu(3)
      • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
      • Edistys antaa syyn elää?
      • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
    • ►huhtikuu(1)
      • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
    • ►maaliskuu(1)
      • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Tutustu hankkeisiimme

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Tikissä
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.