Kun tehtävänä on johtaa hanketta onnistuneesti kohti tavoitteita, johtamistyylillä on merkitystä. Moderni projektipäällikkö tekee työnsä mentoroiden ja antaen palautetta. Se auttaa hankkeen työntekijöitä kehittymään ja tekemään parhaansa. Tällöin kyseessä on valmentava johtajuus. Tässä tekstissä tarkastelen, mitä valmentava johtajuus on niin teoreettisesti ja miten olen soveltanut sitä käytännön työssäni projektipäällikkönä.
Valmentava johtajuus
Valmentavassa johtajuudessa toiminta perustuu henkilöiden väliseen luottamukseen, avoimuuteen ja asioiden väliseen keskusteluun. Puhutaan kokonaisvaltaisesta johtajuudesta, jossa vaikutetaan ja tullaan vaikutetuiksi. Tärkeintä on yhteinen tavoite ja tahtotila onnistumiseen sekä oppimiseen toisiltamme (1). Valmentavaa johtajuutta tarvitaan muutosten läpiviemiseen.
Valmentava johtaja tietää, että kaikissa ihmisissä on käyttämättömiä mahdollisuuksia ja voimavaroja. Ne saadaan käyttöön vain kannustaen, tukemalla työntekijöiden tapaa tehdä ja toteuttaa asioita. Hanketyössä on mahdollisuus hyödyntää tekijöiden erilaisuutta, johtaa erilaisia pedagogisia menetelmiä käyttäen, tasa-arvoisesti sekä arvostavasti.
Meillä jokaisella on myös erilaisia käyttäytymistapoja, ja kuulumme erilaisiin ihmistyyppeihin. Viisaus piileekin siinä, miten päästään erilaisten ihmisten kanssa samalle tai ainakin hyvin lähelle samaa aaltopituutta. Valmentavan johtajuuden opit ovat samat kuin puhuttaisiin ihmisen kohtaamisesta toista arvostaen ja kunnioittaen.
Jokainen on oma johtajansa
Hankkeen koordinaattorin, projektipäällikön tai johtajan ei tarvitse osata kaikkea. Hän johtaa toimintaa tai ehkä enemmänkin koordinoi hankkeessa tapahtuvia toimintoja ja toimii yhteyshenkilönä rahoittajaan päin hankkeen aikana.
Vaikka olemme kaikki itse itsemme johtajia, jokainen meistä tarvitsee välillä myös johtajaa. Henkilöä, joka on vastuussa kokonaisvaltaisesta toiminnasta ja kantaa vastuun loppupeleissä asiasta, jota tehdään tai vaikka vain henkilöä, johon tukeutua kun kaipaa kuuntelijaa.
Kaikkia toimijoita tarvitaan. Hyvä olisi, että kaikki johtaisivat omaa toimintaansa, omaa tekemistä ja itseään, osittain omalla tavalla, mutta yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. Tavoite toki on, että asiat rullaavat omalla painollaan, ilman että kukaan hengittää niskaan. Silloin tekijät saavat tarvittavan työrauhan, mikä mahdollistaa parhaimman työntuloksen ja työnlaadun. Siinä matkassa on vain voittajia.
Kohtaamiset ja keskustelut ovat tärkeitä hetkiä yhteisen ymmärryksen löytämiseksi. Ristikangas (1) kuvaa kirjassaan valmentavan johtamisen kysymystyypit kahteen kategoriaan:
- Kuvailevat kysymykset mahdollistavat johdettavaa selvittämään itse omaa tilannetta ja kertomaan oman näkemyksensä asiasta.
- Kontekstuaaliset kysymysten avulla tuetaan johdettavaa löytämään oman toiminnan syy-seuraussuhteet.
Nämä ovat niitä kysymystyyppejä, joita itsekin hyödynnän päivittäin, niin kotona ja töissäkin. Toki tiedon jakamiselle suoraan kertomalla voi olla paikkansa, mutta aina se ei tuota haluttua lopputulosta.
Erilaisten kysymysten avulla ohjaan henkilöitä oivaltamaan ja aktivoimaan heidän omaa tapaa prosessoida tietoa ja ajatuksen juoksua. Toimiessani eri henkilöiden kanssa käytän avoimia kysymyksiä asioita oivalluttaen. Niihin ei voi vastata vain yhdellä lauseella, vaan tarvitaan laajempaa asian perehtymistä ja asian avaamista. Kysymykset luovat tilaa oivalluksille kysyttävästä asiasta.
Avoimesti läsnä hetkessä
Olen hyödyntänyt valmentavaa johtajuutta, niin jutellessa kuin viestiessä eri toimijoille. Olemalla läsnä, varsinkin silloin kun sitä minulta kaivataan ja odotetaan. Voisinko jopa käyttää Tommi Hellstenin sanomia ja syvällisiä sanoja: minä johdan läsnäololla (2).
Asiat, jotka menneisyydessä olivat toimivia tapoja toimia, eivät välttämättä toimi enää. Me tarvitsemme niin yksilöinä kuin yhteisönä uusi tapoja toimia, koska niin maailma kuin me olemme muutoksessa. Aina on hyvä olla avoin, kuunnella sekä katsella ympärille ja avata ovi uudelle. Tämä on minun mottoni ja tapani toimia ja tehdä asioita. Kun puoleeni käännytään, tuon omasta tausta- ja kokemuspohjasta esille kuuntelijan ja kiinnostujan, en niinkään kaikkitietävää koordinaattoria.
Kaikkea ei tarvitse kantaa omissa käsissä eikä osata edes itse. Yhdessä voimme opettaa ja ohjeistaa toisiamme. Mistä sitä tietää, voihan uusista toiminnoista muotoutua jotain uutta, joka auttaa meitä jaksamaan ja voimaan paremmin. Uuden opetteluun ja muutokseen tarvitsemme avoimuutta. Pohdintaan jää kysymys, oletko valmis?
Johtajan vahvuus mitataan kiireessä
Tekeminen lähtee ”oikeanlaisesta” johtajuudesta. Kun henkilöitä johdetaan kunnioittaen ja arvostaen, tarpeeksi vastuuta ja tukea antaen, saadaan tulosta, joka tyydyttää kaikkia. Tämä olisi tärkeää muistaa joka päivä, olemmehan kaikki yksi osa, yrityksen tärkeistä voimavaroista.
Valmentava johtajuus on ollut toimintatapana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT-EU) -hankkeessa, jossa tavoitteena oli yrittäjien ja yritysten osaamisen kehittyminen ja lisääminen. Osaamista pääsi kartuttamaan niin työpajojen, tapahtuminen kuin mikro-opintojenkin muodossa. Toimijoita on yhdeksästä ammattikorkeakoulusta ja hankkeen tekijöitä yli 50, asiantuntijoista hankkeen muihin toimijoihin.
Rahoittaja ja rahoitusinstrumentti tuovat hankkeen toimintaan raamit sekä osan säännöistä, unohtamatta jokaisen ammattikorkeakoulun omia toimintatapoja. Tässä on jo itsessään useita eri variaatioita. Juuri silloin vaaditaan jo käytäntöön vietyjä keinoja ja tapoja tehdä, jotain mihin nojata. Tilanteista selviää kyllä, toisia kuunnellen ja arvostaen. Mahtavaahan se on juurikin silloin, kun vastaan saat osaamista kannustaen ja ymmärtäen.
Kiireessä ja hektisyydessä, varsinkin monipuolisessa ja laajassa hanketyössä valmentavan johtajuuden opit punnitaan. Olen huomannut, että tämän työn juju piilee siinä, että jokaisella hankkeen tekijällä on omat vahvuudet, tiedot ja taidot töitä tehdessä. Yhdistettynä tekijät toisiinsa, olemme kokonaisuus, jota ilman hanke ei etene. Asioita ei ole tarpeen tehdä juuri minun tyylisesti ja minun tavoin, vaan samaan lopputulokseen voidaan päästä erilaisilla menetelmillä ja toiminnoilla. Tarvitaan vain keskustelua ja avoimuutta menossa olevista asioista.
Kaikkia tarvitaan
Ihmisinä olemme erehtyväisiä ja elämän mittaisella matkalla kehittymässä parhaimmaksi itseksemme. Ihannetilanteessa käyttäisimme olemassa olevan ajan kunnioitettavaan tekemiseen ja sanomiseen, toiset huomioiden. Vahvuuksia korostaen ja kehitettäviä omaisuuksia tukien.
Konkreettisesti olen kohdannut erilaiset ihmiset heidän tavoillaan. Jotta näin pystyy toimimaan, tulee olla kiinnostunut kanssapelurista ja siitä, mikä on hänelle luonteva tapa toimia. Tästä puhuu myös Thomas Erikson kirjassaan, miten ymmärtää muita ja itseään erilaisissa tilanteissa (3). Minulla tässä onnistuminen on vaatinut vuosien harjoittelua ja erilaisten ihmisten kohtaamisia.
Tavatessani uuden ihmisen, kiinnostun hänestä ja hänen tavastaan ajatella sekä tuottaa puhetta. Tämä voi kuulostaa melko pelottavalta ja ehkä jopa hurjalta tavalta toimia, mutta tämä tapa opettaa valtavasti.
Inhimillinen korjaava ote
Kukaan ei ole täysin erehtymätön. On asioita, joiden taakse voimme piiloutua, voimme yrittää perustella omaa käyttäytymistä sanoin, vaikka välillä kaivataan enemmän tekoja. Hyvät mahdollisuudet onnistumiselle saadaan myönteisellä ja kannustavalla palautteella. Tämä pätee myös silloin, kun on puututtava ei-toivottuun käyttäytymiseen. Virheitä tapahtuu, se on luonnollista. Kaikesta tekemisestä ei tarvitse tykätä tai pitää. Ongelmat eivät kuitenkaan katoa maton alle, joten välillä asioihin tarvitaan vastuullista asioihin puuttumista. Se voidaan tehdä yksilön tuen ja kannustamisen tarpeet huomioiden..
Hellsten korosti luennossaan, että johtajan tulee olla valmis ratkaisemaan vaikeitakin asioita ja parhaiten tämä tapahtuu tietoisuuden tilasta käsin. Ole läsnä juuri siinä hetkessä, menneisyyteen ei tarvitse palata ja tulevaisuus tulee kyllä. Vain tämä hetki merkitsee, koska huomenna on taas uusi tämä hetki. Näin vastapeluri tulee nähdyksi ja kuulluksi oman asiansa kanssa. Tämän vuoksi uskonkin, että näin voidaan saada yhteisesti puhaltava hanketiimi, tiimi tai olemassa oleva yhteisö, joissa mielellämme toimimme, niin sinä kuin minäkin. Voikaamme siis kaikki hyvin, yksin ja yhdessä.
Kirjoittaja
Veera Udd toimii Metropoliassa projektipäällikkönä. Taustaltaan hän on insinööri sekä pitkän linjan valmentaja, ohjaaja ja kouluttaja. Hän on hyödyntänyt taustansa tuomaa osaamista ja soveltanut sitä käytännön työssä Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT-EU) – hanketta koordinoiden.
Lähteet
- Ristikangas, M. & Ristikangas, V.: Valmentava johtajuus (2017). Alma Talent.
- Hellsten, T. Luento 22.9.2023 aiheesta, Inhimillisen kohtaamisen voima – tie rohkeaan ja levolliseen vaikuttamiseen.
- Erikson, T. Idiootit ympärilläni (2022). Otava.
Ei kommentteja