Meillä kaikilla on oma tapamme toimia ja olla työrooleissamme. Useimpien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden parissa työskentelee ihmisiä eri organisaatioista. Hankkeet ovat määräaikaisia, ja hankkeessa työtä tekevä tiimi syntyy määräajaksi. Projektia vetämään nimetään projektipäällikkö.

Projektipäällikön roolin ennakko-odotukset

Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat eri vaiheissa rahoittaja, ohjausryhmä, projektin työntekijät ja kumppanit, sekä projektin sidosryhmien edustajat. Miellämme päällikön roolin kukin omasta näkökulmastamme.

Eri aloilla projektityö käsitetään eri tavoin. Ennakko-odotukset projektipäällikön roolista ja projektin toteuttamistavasta voivat kummuta kunkin mukana olevan aiemmista kokemuksista. Samoin oletukset ensikertalaisen tai kokeneemman projektipäällikön kyvykkyydestä hoitaa tehtävänsä voivat olla hyvin vahvoja. Näiden oletusten läpikäynti yhdessä, projektin alkaessa, saattaa edistää yhteistyön mielekästä käynnistymistä.

Projektipäällikkönä toimimisen perusedellytykset

Onko hyvä projektipäällikkö hankkeen itsepäinen veturi vai joukon kapteeni? Keskittyykö hän käytännön suorituksiin, vai katseleeko vielä pitemmälle, hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan? Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olla projektipäällikkö. Kyky toteuttaa projekti alusta loppuun on pääasiallinen tehtävä.

Projektipäällikkönä onnistumisen perusedellytyksiä ovat

• ymmärrys projektiluontoisesta työskentelystä, jota raamittavat aika, raha ja ihmiset
• ihmisten johtamisen taidot
• jokin käsitys aihepiiristä, jota projekti käsittelee, vaikkei hänen tarvitse olla alan erityisasiantuntija
• perustyövälineiden, kuten sähköisten raportointityökalujen, ymmärrys

Osaamistaan voi kasvattaa läpi uran, projektikokemus toisensa jälkeen. Ammattilainen hankkii todisteeksi osaamisestaan vaikkapa projektipäällikön sertifikaatin, jollaisia erilaiset kansainväliset asiaan erikoistuneet organisaatiot myöntävät.

Projektipäällikön tulee hankkeen edetessä osata reagoida muuttuviin tilanteisiin sopivalla tyylillä ja edistää hanketta sen tärkeimmät tavoitteet mielessä. Projektipäällikön on hyvä osata ja ymmärtää, tietää paljon muttei kaikkea, kantaa vastuunsa ja jakaa sitä muillekin, viestiä aktiivisesti ja luontevasti.  

Paineensietokykyäkin tarvitaan.

Tiimin rooli projektin etenemisessä

Metropolia ammattikorkeakoulussa tehdään vuosittain yli sataa hanketta, joita toteuttavat kymmenet projektipäälliköt. Monet projektipäälliköt ovat vastuussa useammasta kuin yhdestä hankkeesta. Jokainen heistä on oma persoonansa ja kullakin oma tyylinsä viedä projektejaan eteenpäin.

Hankkeen onnistumisen kannalta myös projektin työntekijöiden persoonallisuudet ja tekemisen tapa ovat merkittävässä roolissa. Tiimiään ei aina voi valita. Huomioitavaa on myös se, ettei projektipäällikkö aina ole projektityöntekijöiden hallinnollinen esihenkilö.

Ihannetilanteessa projektia vetää henkilö, joka kykenee näkemään kokonaisuuden, tekemisen merkityksen ja tulosten vaikutukset niin projektin osallisille kuin laajemmin. Lisäksi hän antaa tilaa tekemiselle, selkeät roolit ja vastuut tiiminsä asiantuntijoille. 

Tiimin tehtävä on toteuttaa annettuja tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia ja raportoida projektipäällikölle. Tiimiläisillä voi olla täysipäiväinen tai osa-aikainen työsuhde projektiin. Tiimin sisäinen viestintä on tärkeää, jotta kaikki osalliset pysyvät ajan tasalla projektin etenemisestä. 

Vahva persoona, vahva työote?

Olen työskennellyt hankkeiden viestijänä noin kymmenen eri projektipäällikön kanssa. Jokainen heistä on tuntunut tekevän työtä omana itsenään ja kunkin työtyyli on värittynyt sen mukaisesti. Yhdistävänä tekijänä voi sanoa omien kokemusten pohjalta vain, että tyypillinen projektipäällikkö on varma mielipiteistään, eikä epäröi sanoa ajatuksiaan ääneen.

Itse olen toiminut viimeksi seitsemän vuotta sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen projektipäällikkönä. Oma tavoitteeni oli taata huipputiimin onnistuminen projektin suorittamisessa. Kaiken avaimena oli avoimuus ja tasavertainen vuorovaikutus, niin tiimin kuin kumppaneidenkin kanssa. Uskon myöskin edustaneeni päällikkötyyppiä, jolla on vahva mielipide.

Projektipäällikön vahva mielipide ei muodostu omista mieltymyksistä tai hetken mielijohteesta, vaan perustellusti eri vaihtoehtoja punnittuaan, päällikkö tekee päätöksen. Se ei koskaan ole jyräävä teko, vaan osoitus sitoutumisesta valintaan, joka tukee projektipäällikön näkemyksen mukaan parhaiten projektin etua kokonaisuudessaan.

Lukemistoa

Erikson, Thomas: Kehnot pomot ympärilläni – miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (2019, Atena-kustannus)

Kähönen, Päivi: Projektipäällikön osaaminen ja taidot (7.3.2016, Pasaati)

We have had an amazing opportunity to visit South Korea and learn about South Korea’s health care system as a part of the SACU co-operation project in patient safety and health care quality between Metropolia UAS and Daegu Kyungpook National University.

During our four-week student exchange we have had the privilege to visit several health care facilities in Daegu and Pohang. South Korea has over 50 million inhabitants, from which 6.8 million are elderly. As a rapidly aging society South Korea is facing similar challenges with demographic change as Finland is facing currently.

In Daegu we had a great opportunity to visit two geriatric long-term hospitals, DaeHyun Chumdan Geriatric Hospital and Daegu Metropolitan City Seobu Geriatric Hospital, and one nursing home Dr.KIM Happy Silver Family Center.

These facilities focus on patient safety in multiple ways, for instance, by improving hand hygiene and fall prevention. Patient safety and care quality issues are taken very seriously, and practices are constantly developed.

In Pohang we had an interesting visit to a new private rehabilitation hospital for the elderly and cancer patients, Goryo Daeryeon Medical Care Center. The facilities were very modern, and they were designed with a patient-centred approach.  The care center has advanced facilities for rehabilitation and it offers many different treatments for cancer patients. They also provide traditional medication services.

In South Korea, the National Health Insurance (NHI) coverage is 80% of inpatient care, and patients usually pay 20% themselves. Most health care services are included in NHI and it covers the entire population. The voluntary health care accreditation program aims to improve the quality of care and assure patient safety in hospitals.

It has been a very eye-opening experience to widen our knowledge about different solutions to improve patient safety and conduct elderly care. As Metropolia UAS Master’s students, we are grateful for this chance to explore health care in South Korea, as well as traditions, culture and local food. We have been treated with great hospitality and we want to express our gratitude for funding and enabling this once-in-a-lifetime opportunity.

References

WHO, Asia Pacific Observatory on Health Systems and Policies 2015. Republic of Korea health system review. <https://apps.who.int/iris/handle/10665/208215>

Lee, Kuy Sik – Shin, Min Kuyng 2012. Goals and assignments of healthcare accreditation program in Korea. Journal of Korean Medial Association 55 (1). 7-16.

The exchange was financed by Finnish Ministry of Education EDUFI Asia program.

—
Tikissä -blogin ProjektiPerjantai nostaa esiin Metropolia Ammattikorkeakoulun projektiesittelyjä, tiedotteita, uutisia tai muuta toimittamatonta hankkeissa syntynyttä materiaalia.

“Rokottamatta jättäminen aiheuttaa vaaraa muille”. “Vanhempien päätöstä tulee kunnioittaa”.  “Rokotusta ei ole syytä aikaistaa”…

Tämän kaltaiset sanomalehtien otsikot kertovat viime aikoina rokottamisen ympärillä käydystä kiivaasta keskustelusta. Ponnen siihen antoi joulun alla Luodon kunnassa esikouluikäisellä rokottamattomalla lapsella todettu tuhkarokko. Myös muutamia muita tuhkarokon tartuntatapauksia on diagnosoitu sen jälkeen mm. Espoossa, Kotkassa, Porvoossa ja Järvenpäässä.

Avaamme tässä blogikirjoituksessa terveydenhuoltoalan ammattilaisten näkemyksiä rokottamisesta sekä sitä, miten hoitotyön ja ensihoidon opiskelijoiden koulutuksessa vastataan rokotustietoisuuden lisäämiseen.   

Mitä tapahtuu, jos et rokotuta itseäsi ja perhettäsi

Miksi rokottaminen on tärkeää? Mitä tapahtuu, jos ei suojaa itseään  ja perhettään rokotuksilla? Voit sairastua kyseiseen tautiin tai infektioon ja sairastuttaa muita. Voit saada myös ikäviä jälkitauteja. Yleisiä jälkitauteja ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Jälkitauti on myös esimerkiksi sikotaudin jälkeinen kivestulehdus, joka hoitamattomana saattaa johtaa lapsettomuuteen. Tuhkarokon vakavin jälkitauti on harvinainen aivokuume, joka voi johtaa kuolemaan. Raskauden aikana sairastettu vihurirokko voi vaurioittaa sikiötä, aiheuttamalla kuulovaurion, sydänvian tai näkö- ja kehitysvammaisuutta.

Laumasuoja syntyy, kun riittävä määrä ihmisiä on rokotettu tietyllä rokotteella. Tuhkarokkoa vastaan laumasuoja syntyy vasta, kun yli 95% yhteisön väestöstä on rokotettu. Laumasuojan tarkoitus on suojata henkilöitä, jotka terveydellisistä syistä eivät voi ottaa rokotussuojaa. Kansallisista rokotusohjelmista sekä rokotustiedon välittämisestä ja lisääntymisestä huolimatta rokotuskriittisyys on viime vuosina lisääntynyt Euroopassa, myös Suomessa. Tähän vaikuttavat muun muussa tietämättömyys, maailmankuva, poliittiset mielipiteet ja ideologiat (Launis 2013).

Asia on vakava. Vaikka vain suhteellisen pieni osa ihmisistä vastustaa rokotuksia, yhä suurempi osa epäröi rokotusten ottamista. WHO on julkistanut vuodelle 2019 kymmenen globaalia terveysuhkaa, joista rokotuksiin epäröivästi suhtautuminen (vaccine hesitancy) on yksi. Muita terveysuhkia ovat mm. influenssa, HIV ja ebola (WHO 2019).

Tartuntatautilain 1227 /2016 tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja, niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Terveydenhuollon henkilökunnan työskennellessä paikassa, jossa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita, saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja (Tartuntatautilaki 1227/2016).   

Rokottaminen yhteiskunnallisena ratkaisuna

Rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia ja niitä tarjotaan maksuttomasti lapsille ja perheille osana julkista terveydenhuoltojärjestelmää.  Sosiaali- ja terveysministeriö päättää kuntien järjestämästä yleisestä rokotusohjelmasta ja Tartuntalain 1227/2016 mukaan kunnan vastaavat rokotusten käytännön järjestelyistä. Noudattamalla kansallista rokotusohjelmaa voidaan saavuttaa suuria kustannussäästöjä ja suojata väestöä vakavilta tartuntataudeilta ja infektioilta. Maailmasta on rokottamalla hävitetty mm. isorokko, ja Suomesta on pystytty rokottamalla hävittämään kokonaan tai lähes kokonaan joitakin tartuntatauteja, kuten polio, sikotauti ja kurkkumätä (THL 2016). Kun yksittäisiä tautitapauksia on ilmaantunut, ne ovat lähinnä olleet matkailijoiden tuomia ”tuliaisia” maista, joissa kyseisiä tauteja esiintyy.

Vuonna 2017 Euroopassa todettiin nelinkertainen määrä tuhkarokkotapauksia aiempiin vuosiin verrattuna (WHO 2018). Euroopan tautikeskus ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control) on raportoinut tuhkarokkotapausten lisääntymisestä ja tautien aiheuttamista kuolemista alhaisen rokotuskattavuuden maissa. Näitä maita ovat erityisesti Italia, Kreikka, Saksa, Ranska ja Romania (ECDC 2017, ECDC 2018).  

Yleisesti ottaen rokotuskattavuus on Suomessa hyvä. Kuitenkin tietyillä alueilla tuhkarokko-rokotuskattavuus on liian alhainen, mikä helposti johtaa tuhkarokkoepidemiaan, sillä kattavuus ei saa laskea alle 95%. Pohjanmaalla on alhainen (91,8%) rokotuskattavuus, erityisesti Pietarsaaressa (THL 2018, Helsingin Sanomat 1.12.2018).  

Viime vuosina Suomessa on ollut muutamia tuhkarokkotapauksia: vuonna 2016 kaksi henkilöä ja kesällä 2017 pieni epidemia, jolloin tartunta oli saatu Italian matkalta (THL 2017a, 2017 b).  Influenssarokotuskattavuus on Suomessa jonkin verran noussut, mutta on edelleen alhainen.

Erityisesti ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) ja pienten lasten influenssarokotuskattavuus tulisi saada nousuun. Myös terveydenhuoltoalan henkilöstön ja alan opiskelijoiden rokotuskattavuus on monin paikoin Suomessa ja maailmalla alhainen.  Metropolia Ammattikorkeakoulun hoitotyön ja ensihoidon tutkintojen opiskelijoille tehtiin opinnäytetyönä keväällä 2018 kysely kausi-influenssarokotukseen suhtautumisesta. Kysely lähetettiin kaikille kirjoilla oleville opiskelijoille (n=1808). Vastauksia saatiin 229. Näiden vastaajien influenssa-rokotuskattavuus oli 80% (Leppänen ym. 2018). Lukua voidaan pitää erittäin hyvänä, vaikka parantamisen varaa vielä onkin.

Suomessa ja useimmissa maissa rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Joissakin maissa, esimerkiksi Italiassa,  lapset eivät voi mennä esimerkiksi päivähoitoon tai kouluun, jos rokotukset eivät ole voimassa. Joissakin maissa on annettu sakkoja, kun rokotuksista on kieltäydytty. USA:ssa äiti sai ehdollisen vankeusrangaistuksen, kun ei vienyt perheen lasta rokotettavaksi (yhteishuoltajuus) ja lapsi sairastui.

Suomessa rokotusasetuksen §48 terveysalan henkilöstön rokotussuojauksesta on aiheuttanut kohun. Asetus astui voimaan 1.3.2018. Lakia on tulkittu myös väärin ja henkilöstöä on jopa uhattu irtisanomisilla. Pakkorokotusta ei kuitenkaan Suomessa ole. Joissakin tapauksissa influenssarokotus on kuitenkin välttämätön, esimerkiksi teho-osastoilla, vastasyntyneiden kanssa työskennellessä sekä paikoissa, joissa hoidetaan syöpätauteja ja immuunipuutostiloja  (Sairaanhoitaja 7/2018).

Terveysalan ammattilaisten rokotusosaamisen kehittämistä

Terveysalan opiskelijoiden ja työelämässä olevien rokottajien rokotusosaamisen vahvistaminen on erittäin tärkeää. Ohjausmenetelmillä, perusteluilla ja näyttöön perustuvalla tiedolla, samoin kuin rokottajan ”suosituksilla” on suuri merkitys siihen, ottaako asiakas rokotuksen vai ei.

Suomen ammattikorkeakouluissa on käytössä digitaalinen Valtakunnallinen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus (RKK, 3op), jota Metropolia koordinoi. RKK on kehitetty Metropolian, Diakonia- ja Turun ammattikorkeakoulujen ja THL:n yhteistyönä. RKK kuuluu hoitotyön ja ensihoidon opiskelijoiden opintoihin. Sitä tarjotaan myös täydennyskoulutuksena terveydenhuollon ammattilaisille.

Metropolia Ammattikorkeakoulu on osallisena Erasmus + Strategic Partnerships for Higher Education -hankkeessa (EDUVAC – Educating Vaccination Competence). EDUVAC-hankkeen tarkoituksena on kehittää englanninkielinen verkkokurssi rokotusosaamisesta terveydenhuoltoalan opiskelijoiden rokotusosaamisen vahvistamiseksi.

Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuu viisi korkeakoulua Suomesta, Kreikasta, Slovakiasta, Espanjasta ja Italiasta. Hankkeen aikana tuotetaan kolmen opintopisteen verkkokurssi sekä kaksi intensiivikurssia, kumpikin kaksi opintopistettä.  Tavoitteena on tuottaa kaikille avoin verkkokurssi, jossa teemoina ovat rokottamisen perustietojen lisäksi eri-ikäisten ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden ohjaaminen, maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden rokottaminen, sekä rokotusvastaiset ryhmät ja asiakkaat, jotka epäröivät rokotusten ottamista.

Intensiivikurssin aikana opiskelijat osallistuvat verkko-opetusmateriaalin tuottamiseen ja arvioimiseen. Hankkeen lopullisena tavoitteena on rokotuskattavuuden lisääntyminen Euroopassa ja asiallinen ja hyvä terveydenhuollon asiantuntijoiden antama rokotusneuvonta. Siten rokottamiseen ei enää toivottavasti tarvittaisi missään maassa sakkoa eikä pakkoa.

Lähteet:

• ECDC 2017. Epidemiological update: Measles – monitoring European outbreaks, 15 September 2017 (online).
• ECDC 2018. Surveillance Report: Measles and rubella surveillance- 2017 (online).
• Helsingin Sanomat. Uutiset. Tuhkarokon riski säikäytti. A 6-7.
• Launis, V. 2013. Tieto vai ”mutu” rokotuspäätöksen pohjana? Duodecim 129 (22), 2413-2419.
• Leppänen J & Rautiainen R & Weckström E 2018. Health care students’ attitudes and self-assessment of knowledge regarding seasonal influenza vaccination. Opinnäytetyö. Metropolia Amk.
• Tartuntatautilaki 1227/2016. Annettu 21.12.2016. Luettavissa sähköisesti https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227
• THL 2016. Miksi rokotuksia tarvitaan? Hyödyt ja haitat. Verkkodokumentti.
• THL 2017 a. Euroopan tuhkarokkoepidemia heijastuu myös Suomeen (online)
• THL 2017 b. MPR-tautien esiintyvyys Suomessa 2016 (online)
• Sairaanhoitaja 7/2019
• WHO 2018. Europe observes a 4-fold increase in measles cases in 2017 compared to previous years. Luettavissa sähköisesti http://www.euro.who.int/en/media-centre/sections/press-releases/2018/europe-observes-a-4-fold-increase-in-measles-cases-in-2017-compared-to-previous-year
• WHO 2018. Measles. Key facts. Luettavissa sähköisesti https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/measles
• WHO 2019. Ten threats to global health. Luettavissa sähköisesti https://www.who.int/emergencies/ten-threats-to-global-health-in-2019

Kirjoittajat

Anne Nikula työskentelee lehtorina Terveys -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori, sairaanhoidon opettaja, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Väitöskirjatutkimus Vaccination Competence – the concept and evaluation julkaistiin 2011. Anne Nikula toimii Metropoliassa Valtakunnallisen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus -verkoston ja toimikunnan puheenjohtajana ja kansainvälisen EDUVAC -hankkeen projektipäällikkönä. Hän työskentelee TKI- ja rokotusosaamisen opintojen parissa ja on toiminut vuosia useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa.

Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin  asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja.  Hän on toiminut vuosien ajan erilaisissa kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainvälisyys ja kulttuuriset asiat ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään.