Onnellisuutesi saattaa olla vaarassa.
Koronapandemian kuristuksessa olemme saaneet huomata, että viimeisen reilun vuoden ajan meiltä on puuttunut kollektiivisen kokemuksen mahdollistava taide, tapahtumat ja tilaisuudet. Ne ilmenevät kohtaamispaikkoina, yhdessä elämisen, eläytymisen ja itseilmaisun hetkinä, aikuisten leikkitiloina.
Taiteen, tapahtumien ja tilaisuuksien merkitys on laaja: yksinäisyyttä poistava, itsemurhia ehkäisevä, terveyteen ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttava [1]. Tässäkin ajassa näillä onnellisuuttasi lisäävillä välineillä on tekijänsä. Osalta heistä on kuitenkin ollut yli vuoden ajan työt kokonaan kielletty. Osa on siksi jo lähtenyt muihin töihin, ja osa heistä ei enää ikinä tule takaisin tekemään sinua onnelliseksi.
Tapahtumateollisuus Suomessa
Tapahtumateollisuudeksi on määritelty erilaisten suunniteltujen yksittäisten tai toistuvien tilaisuuksien järjestämiseen liittyvä ammattimainen elinkeinotoiminta, josta syntyy liikevaihtoa. [2]
Alalla toimii Suomessa 3 200 yritystä ja se työllistää lähes 200 000 ihmistä.
Koronakriisin vuoksi asetetut voimakkaat rajoitukset ja tapahtumien täyskiellot ovat aiheuttaneet tapahtuma-alan yrityksille viimeisen vuoden ajalta keskimäärin 74 % liikevaihdon menetykset. Viime vuonna lomautettuna oli yli 10 000 työntekijää ja kokonaan työllistämättä jäi lähes 140 000. Vuoden 2021 lomautuksia on jouduttu muuttamaan irtisanomisiksi ja satojen yritysten toiminta on ajettu lopullisesti alas. Koronakriisin aiheuttamat kokonaismenetykset toimialalle tulevat olemaan Suomessa vähintään 2,5 miljardia euroa. [3] Vastaavasti Saksassa on arvioitu, että itsensä työllistäjien poistuma koronapandemian seurauksena on alalta noin puolet (50 %). [4]
Nämä ovat ihmisiä, joiden työn tarkoitus on mahdollistaa onnellisuutesi. Olipa intohimosi näyttämö festari, teatteri, jalkapallo-ottelu, rallikatsomo, politiikan puhujakoroke, edustaminen oopperassa tai mikä tahansa tapahtuma tai yleisötilaisuus, he ovat osa isoa koneistoa, joka on toteuttamassa tuota läsnä olevaa onnellisuushetkeäsi. Onnellisuutesi voi kuitenkin toteutua vain, jos tuo tilaisuus järjestetään ja koet olevasi siellä turvassa.
Yleisön turvallisuus ei toteudu ilman työntekijöiden turvallisuutta
Turvallisuus on syystäkin noussut koronan myötä puheenaiheeksi, kun keskustelussa ovat taide, kulttuuri ja tapahtumat.
Osoituksena yleisön turvallisuuden asettamisesta etusijalle, esittävien taiteiden toimijat aktivoituivat heti pandemian alussa. He laativat ohjeistuksen ja suosituksen poikkeusajan työskentely- ja esittämisohjeisiin [5]. Ohjeistukset ja alan itsesäätely on toiminut: ”Ammattimaisesti toteutetuissa yleisötilaisuuksissa ei ole viime kesän ja syksyn aikana syntynyt yhtään yleisöjen keskuudessa levinnyttä tartuntaketjua.” [6]
Yleisöjen turvallisuus on otettu vakavasti ja siihen on satsattu. Tässä ajassa turvallinen tapahtuma on kuitenkin usein käsitetty kapeasti vain terveys- tai yleisöturvalliseksi tapahtumaksi. Todellisuudessa turvallinen tapahtuma on paljon näitä laajempi kokonaisuus.
Yleisön lisäksi työntekijän turvallisuus on taattava. Vain turvallisesti työskentelevät ammattilaiset voivat varmistaa, että tapahtuma tai tilaisuus toteutuu onnistuneesti ja turvallisesti.
Tapahtumateollisuus ry on omalla kampanjallaan [7] nostanut keskiöön tapahtumien turvallisen toteuttamisen monipuolisuuden. Heidän lanseeraamansa Check! -merkki listaa 51 turvallisuustoimenpidettä, jotka huomioimalla ja joihin sitoutumalla tapahtuma voi kertoa olevansa ammattimaisesti järjestetty ja turvallinen. Listaan perehtymällä käy myös hyvin äkkiä ilmi, että ammattimaisesti järjestetyt turvalliset tapahtumat ovat puuhastelun sijaan vaativaa monialaista työtä: itseilmaisullinen hömppä on näkyvä osa (silloin kun tapahtumassa on tarkoitus toteuttaa itseilmaisullista hömppää) ja vain hattaranmyyjän työ tuoksuu hattaralle.
Tapahtuma-alan työn todellisuus
Alan työt ovat pintapuolisesti hyvin tunnistettuja, mutta huonosti tunnettuja. Haastamme tässä kohtaa miettimään omaa toimenkuvaasi ja työaikaasi. Miltä tuntuisi tehdä työsi kuutena päivänä viikossa työajalla kello 10-14 ja 18-22 pimeässä, vaihtaa työntekopaikkaa satoja kilometrejä bussilla jokaisena työpäivänä tai suorittaa se tarkkuuta vaativin tehtävä kymmenien huutavien humalaisten ympäröimänä? Miltä tuntuisi, jos koulutuksesi tehtävääsi olisi alkanut jo kolmevuotiaana ilman mitään takuuta työpaikasta? Esiintyvien taiteilijoiden, kuten muusikkojen tai tanssijoiden on ryhdyttävä kouluttautumaan jo varhain. Äänioperaattorin sekä näyttämöteknikon työt ovat erikoisammattitaitoa vaativia ja tulevaisuuden osaamistarpeita täynnä olevia tehtäviä.
Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikan ammattilaisista suurimman osan tehtävä on hoitaa työnsä niin hyvin, että yleisö ei tiedosta heidän olemassaoloaan. Näin yleisö voi nauttia hetkestä ja olla kollektiivisen onnellinen. Ikävintä on, että osa näistä itseohjautuvista, luovista, resiliensseistä ja taitavista ongelmanratkaisijoista on poistunut alalta. Osa heistä on siirtynyt kilpailemaan työpaikoista muille aloille, vähemmän epävarmoihin ammatteihin.
Kuten esitystekninen ala yleisesti, myös alan turvallisuusajattelu on murroksessa. Tuotannot ovat kasvaneet, monipuolistuneet ja ammattimaistuneet, ja näiden myötä vaatimukset turvallisuuden toteutumiselle vastaavasti samoin. Koronan myötä on ymmärretty, että vastaaviin pandemioihin saatamme törmätä tulevaisuudessakin. Äärimmäiset sääilmiöt puhuttavat jo nyt ja kestävän kehityksen teemat edelleen kehittävät tuotantotapoja ja -prosesseja.
Erilaisten turvallisuuden tarkistuslistojen ruksaaminen auttaa hahmottamaan niitä osa-alueita, joita tapahtuman turvallinen toteuttaminen vaatii. Tarkistuslistoilla on myös toisenlainen hyöty: ne paljastavat armotta myös ne alueet, joissa opittavaa vielä on. On muistettava, että on vain kahdenlaisia tapahtumia: ammattimaisesti järjestettyjä tapahtumia ja ei-ammattimaisesti-järjestettyjä.
Turvallisuudessa on pohjimmiltaan myös kyse asenteesta. Vaikka alalla on määrällisesti vähän koulutettuja henkilöitä [8], ovat supersankaritarinat ja -asenne väistymässä kouluttautumisen ja osaamiseen panostamisen myötä. Hyvin koulutettu ja osaava työntekijä nähdään jo sijoituksena, johon työnantajan kannattaa panostaa. Syntyy positiivinen kehä: kun työntekijän osaamista arvostetaan, hän arvostaa itse omaa työtään, ja osaa näin arvostaa myös omaa – ja muiden – työturvallisuutta.
Tervetuloa onnellisuustehtaaseen
Tätä kirjoittaessa ei edelleenkään tiedetä, milloin yleisötapahtumia voidaan järjestää kokonaan ilman epidemiarajoituksia. Palo tapahtumien ja yleisötilaisuuksien pariin on kova. Ennen koronaa ala oli nosteessa. Vuonna 2019 virkistyspalvelutoimialalle ennakoitiin jopa yli 40 prosentin ja kulttuuri- ja viihdetoiminnalle noin 20 prosentin työllisten määrän kasvua vuosien 2015 ja 2035 välillä [9]. Tuskinpa edes Sitrassa tohditaan arvuutella koronanjälkeisiä kasvuprosentteja.
Alan kasvupaineet, pandemian kurjimus ja osaamisen poistuminen keskeisimpinä seikkoina ennustavat ilmeistä työvoimapulaa. Työvoimapulan seurauksena palkat nousevat, ja kustannuksilla on tapana tuotantoketjuissa päätyä loppuasiakkaan harteille. Hetkinen seis?
Oletko itse valmis tekemään enemmän töitä tulevaisuudessa, jotta sinulla on varaa ostaa lippu keikalle, sidosryhmätilaisuuteen, messuille tai raveihin?
Tai haluaisitko itse tulla alalle? Olet äärimmäisen tervetullut, mutta harkitse tarkkaan, sillä ihmisten tekeminen päivittäin onnelliseksi on ihan hiton rankkaa duunia!
Vai maksaisitko lipustasi korkeampaa hintaa mielelläsi, jos tietäisit sen takaavan tapahtuman turvallisen toteutuksen asiansa osaavien ammattilaisten voimin? Onnellisuutesi ei ehkä sittenkään ole vaarassa, ja olet turvassa.
SafeOnStage-hanke
SafeOnStage-hankkeessa kehitetään esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan ETTE-turvallisuuskoulutusta ja sen opetusta eteenpäin työelämälähtöisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutusmalli, joka mahdollistaa turvallisuuskompetenssien tehokkaan oppimisen osana henkilön työtehtävää ja työyhteisöä.
Johtavana ajatuksena on, että jokaisen näyttämöllä, festivaaleilla tai tapahtumassa työskentelevän henkilön on tärkeää osata toimia turvallisesti, ymmärtää turvallisen työskentelyn periaatteet ja tarkastella turvallisuutta kriittisesti.
SafeOnStage-hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalla työskentelevät henkilöt, joiden työnkuva tai osa siitä liittyy tapahtumien turvalliseen toteuttamiseen.
Hankkeessa heitä koulutetaan kehitettävän turvallisuuskoulutusmallin mukaisesti. Hankkeessa koulutetaan lisäksi alan turvallisuusvastuutehtävissä työskenteleviä sekä asiantuntijoita, jotka voivat toimia turvallisuusaiheiden kouluttajina.
SafeOnStage on Metropolia Ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutetaan 1.4.2021 – 31.3.2022 ja jonka toiminta-alueena on koko Suomi.
Kirjoittajat
Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun SafeOnStage-hankkeen henkilökuntaa.
Tero Aalto on hankkeen projektipäällikkö ja freelancer valo- ja erikoistehostesuunnittelija. Hän on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri ja opettaja. Hänellä on kokemusta tapahtumista ja teatterissa yli 300 eri tuotannosta ja on onnellinen keikan jälkeen. Väsynyt, mutta onnellinen.
Kiika Sarpola työskentelee SafeOnStage-hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sekä tradenomi, ja hän on toiminut monipuolisissa tapahtumia, koulutusta, viestintää ja kehittämistyötä sisältävissä tehtävissä kulttuurialalla.
Lähteet
- [1] World Health Organization: Health evidence network synthesis report 67 – What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? (PDF)
- [2] Tapahtumateollisuus.fi -sivusto: Mitä on tapahtumateollisuus?
- [3] Tapahtumateollisuus.fi -sivusto: Ajankohtaista 04/2021
- [4] Van Haperen, Laura, director of education and law VPTL (Der Verband für Medien- und Veranstaltungstechnic), 7.6.2021 luento Avita ry:n webinaarissa.
- [5] Suomenteatterit.fi -sivusto: Covid-19
- [6] Tapahtumateollisuus.fi -sivusto: Ajankohtaista 04/2021
- [7] Tapahtumateollisuus.fi -sivusto: Check-merkki on turvallisten tapahtumien tunnus
- [8] Hiiltä ja timanttia -blogi 28.11.2019: Showtekniikan osaamisvajeet valokiilassa
- [9] Opetushallitus OPH.fi -sivusto: Osaaminen 2035 (PDF), s 35-36.
Ei kommentteja