Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon ulkomailla, erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolella suorittaneet maahanmuuttajat ovat kokeneet ammatinharjoittamisoikeuden saamisen Suomessa vaikeaksi. Tämä on johtanut vastaavan tai alemman sote-tutkinnon suorittamiseen Suomessa, työllistymiseen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, työttömyyteen tai työelämän ulkopuolelle jääntiin.
Yhteistyössä maailman paras -raportissa linjataan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä vuosina 2017–2025. Raportissa painotetaan Suomeen saapuvien osaamista tulisi kuitenkin pystyä hyödyntämään tehokkaasti (OKM 2017:11) ja korkeakoulujen edellytetään tarjoavan ulkomaalaistaustaisille suomen ja/ tai ruotsin kieliopintoja sekä monipuolistavan koulutustarjontaa (OKM 2017:5).
Hankkeen tavoitteena on helpottaa Suomessa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden opiskelu ja työelämään osallistumista yksinkertaistamalla opiskeluun ja työntekoon liittyviä prosesseja. SOTE-SILTA -hankkeen tavoitteena on kehittää sujuva ja kustannustehokas prosessi sairaanhoitajan, kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti), röntgenhoitajan, bioanalyytikon, suuhygienistin ja kätilön tutkinnon ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen sekä kuvata prosessi sosionomien osalta. Kysessä on ESR-hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Muina toteuttajina ovat Diakonia amk, Lapin amk ja Turun amk.
Nopeimmat täydentävät sairaanhoitajan tutkintonsa EU-kriteerien mukaiseksi 3-6 kuukaudessa. Silta-opintojen (täydennysopintojen) laajuuteen vaikuttaa Valviran lausunnossaan määrittämien teoriaopintojen ja harjoitteluiden määrä. Kaikki suorittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä- ja lainsäädäntö -moduulin sekä lääkehoidon moduulin. Suomen kielen tasoa pyritään parantamaan koko täydennyskoulutuksen aikana kohti tasoa YKI 4. Valviran vaatimuksen mukaisesti opiskelijan suomen kielen taito on oltava tasoa YKI 3 (vastaava kuin B1), jotta hän voi selviytyä riittävän hyvin hoitotyössä. (OPH 2019)
Kokemuksia
Kokemus harjoitteluista on ollut opettajien näkökulmasta erittäin positiivinen. Harjoitteluja on suoritettu perusterveydenhuollossa sekä vaativissa erikoissairaanhoidon hoitoympäristöissä. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua ohjaavat sairaanhoitajat ovat antaneet pääsääntöisesti hyvää palautetta sekä kielitaidosta että potilaiden kohtaamiseen liittyvistä asioista. Rakentava palaute liittyy usein aseptiseen työskentelyyn sekä rohkeuteen toimia sairaanhoitajana. Sairaanhoitajan rooli on Suomessa paljon itsenäisempi kuin EU:n ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien kotimaassa. Kiinnitämme näihin seikkoihin koulutuksessa erityistä huomiota. Suurin osa tämän hankkeen kautta pätevöitymisen hankkivista hoitajista rekrytoidaan suoraan harjoittelupaikkaan työntekijäksi. Tämä on erityisen tärkeä seikka työnantajien näkökulmasta, koska harjoittelujakso toimii jo työhön perehdyttämisenä. (Kuvio 1)
Kuvio 1. Sote-Silta täydennyskoulutusmalli.
Hankearvioinnin malli
Hankkeen arviointimalli sisältää sisäisen ja ulkoisen arvioinnin sekä prosessi- ja lopputulosarvioinnin. Hanketta arvioidaan suhteessa sen tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, hankeprosessin onnistumiseen (arviointimateriaalina mm. projektiryhmän ja ohjausryhmän pöytäkirjat). Lisäksi arvioidaan hankkeen ennakoimattomia lopputuloksia ja vaikutuksia. Hankkeen projektiryhmä tekee puolivuosittain prosessiarviointia menetelmällä, joka on kuvattu aiemmin Pro Terveys- lehdessä julkaistussa artikkelissa (Metsälä 2017). Tässä projektissa arviointityökalu on viety verkkolomakkeelle, jolloin sen täyttäminen tapahtuu joustavasti ja tulokset saadaan suoraan käyttöön, vaikka arviointikokoukseen. Ulkoista arviointipalautetta tuotettujen koulutusten onnistumisesta pyydetään niiden pilottivaiheessa koulutukseen osallistuneilta opiskelijoilta ja opettajilta. Opiskelijat vastaavat verkkopohjaiseen kyselyyn osaamisen arvioinnin vaiheessa. Kyselyn aihepiirejä ovat opiskelumotivaatio, oppimistavat ja työllistymistoiveet. Kyselylinkki on kiinnitetty Moodle-alustalle jossa opiskelijat testaavat osaamistaan ja hankkeen opettajat motivoivat opiskelijoita vastaamaan kyselyyn. Hankkeen alkuvaiheessa toteutetaan myös laadullinen online-kysely työelämäkumppaneille työelämän odotuksista ja tarpeista suhteessa toteutettavaan koulutukseen. Opiskelijat vastaavat juuri ennen valmistumistaan seurantakyselyyn jossa he arvioivat oppimistaan ja saamaansa teoreettista opetusta sekä ammattitaitoa edistävää harjoittelun toteutumista eri näkökulmista. Lisäksi heidän työelämäohjaajiltaan ja harjoittelupaikkojensa osastonhoitajilta kysytään näkemyksiä SOTE-silta konseptin toimivuutta työelämäkumppaneiden näkökulmasta. (Kuvio 2)
Kuvio 2. SOTE-silta hankkeen arviointimalli.
Lyhyesti
Sote-silta -hankkeessa tuotettu koulutusmalli on osoittautunut saadun palautteen perusteella jo nyt, ennen sen päättymistä toimivaksi tavaksi pätevöittää terveysalan ammattilaisia suomalaisen terveydenhuollon tarpeisiin. Hankkeessa on sivutuotteena kehitetty moniulotteinen hankearvioinnin malli, joka tuottaa tietoa hankkeen toimivuudesta sen eri toimijoilta. Jatkossa tämän tyylisessä hankearvioinnissa kannattaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja työelämäyhteistyökumppaneilta saatavan arviointitiedon hankintaan.
Lähteet
- Metsälä E. Projektiarviointia helposti. Pro terveys 2017;(2):22–3.
- Opetushallitus. 2019. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf (luettu 9.10.2019)
- Opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteistyössä maailman parasta – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Helsinki.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide- esitykset II. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. Helsinki.
—
Hanketiedotteet ovat Tikissä-blogin toimittamatonta materiaalia.
Ei kommentteja