Hyppää pääsisaltöön
Tikissä

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Tikissä
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä
0

Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?

Katriina Rantala-Nenonen ja Sanna Saikko · 15.9.2022
Harmaatukkainen, vanhempi valkoinen mies telekonferenssissa nuoremman BIPOC naisen kanssa.
Kuva: ShutterStock

Digitalisaatiosta puhutaan paljon, ja jokaisella meistä on jonkinlainen käsitys digitalisaatiosta ja sen merkityksestä omassa elämässä. Digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla (1). Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa, nopeuttaa tai yksinkertaistaa asioiden tekemistä. Se edistää myös asiointia, työntekoa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Digitalisaatio on nykyisin läsnä yhteiskunnan toiminnoissa ja ihmisten arjessa ehkä jopa moniulotteisemmin kuin huomaammekaan.

Digiosallisuuden edistäminen on noussut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan Unionissa ja Suomessa (2,3). Suomi on hyväksynyt Euroopan ministerineuvoston laatiman Berliinin deklaraation, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten digitaalisia osallistumismahdollisuuksia ja vähentää digitaalista eriarvioisutta yhteiskunnassa (2,3,4). Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että julkiset palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavilla digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on korvata paperi- ja käyntiasiointia lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Samalla digitaalisten palveluiden käytön tukea eli digitukea laajennetaan kattamaan yritykset ja yhteisöt. (5)

Digitalisaation toteutuminen yksilölle mielekkäällä tavalla

Kun puhutaan ihmisen digiosallisuudesta, tarkoitetaan digitaalisten välineiden ja palvelujen avulla toteutunutta osallisuutta (1). Mitä on se omannäköinen digitaalinen oleminen ja itselle sopivat digitaaliset lähteet (6)?

Digiosallisuus pitää sisällään

  • digitaidot ja digituki
  • digitaalisten palveluiden, ympäristöjen ja laitteiden turvallisuus ja luotettavuus
  • infrastruktuuri ja teknologiset välineet
  • digipalveluiden ja digiratkaisujen käytettävyys ja saavutettavuus
  • digitaalisten palvelujen käyttäminen ja siitä saadut hyödyt (1, 7).

Esimerkiksi Nuorisobarometrissa 2020 todettiin, että vaikka nuoret olisivatkin taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, taidot eivät kuitenkaan välttämättä riitä hakemusten tekemiseen tai pankkiasiointiin, koska nämä toimintaympäristöt itsessään voivat olla vieraita (8).

Jokaisella yksilöllä tai yhteiskunnallisella ryhmällä ei ole esimerkiksi taloudellisia resursseja tai muuten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää digitaalista teknologiaa. Digiteknologia ei ole kaikille itsestään selvä osa arkipäivää erilaisista syistä johtuen. On myös huomioitava, että digitaalisen teknologian ja palveluiden käyttö ei ole yksilön terveydentilan, iän tai muiden syiden vuoksi aina realistinen vaihtoehto (7, 9, 10).

Digitalisaatio ja työn murros

Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää monenlaisten digitaitojen hallintaa. Useille aikuisille juuri työelämä on se ympäristö, jossa omia digitaitoja tulee päivitettyä ja jossa uudet sovellukset tulevat tutuiksi. Ihmisen digiosallisuuden toteutumiseen vaikuttavat monet seikat, kuten yhteiskunnallisen osallisuuden toteutumiseen muutoinkin.

Digiosallisuus on osallistumista digitaalisen yhteiskunnan toimintaan ja osallisuuden toteutumista digitaalisessa ympäristössä tai digitaalisen teknologian avustuksella (1, 7).

Digiosallisuuteen vaikuttavat

  • laitteiden ja sovellusten saavutettavuus, löydettävyys, käytettävyys
  • oma osaaminen
  • laitteiden ja sovellusten turvallisuus ja luotettavuus
  • digitaalisten sovellusten käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet
  • palveluiden ja ohjelmien sisältö,
  • infrastruktuuri
  • kulttuurinen moninaisuus.

Vaikka yleisesti ottaen suomalaisten digitaidot on havaittu varsin hyviksi esimerkiksi Valtiovarainministeriö & Digi- ja väestötietoviraston selvityksessä 2020 (5), muun muassa ikäihmisten tai pitkäaikaistyöttömien henkilöiden digiosallisuuden toteutumisen mahdollisuudet ovat herättäneet huolta. Useimmiten Suomessa digitukea saadaan nimittäin perheenjäseniltä tai omalta työyhteisöltä. (11) Digitaalisia sisältöjä ja palveluita tuottavien tahojen näkökulmasta ongelmia tuottavat esimerkiksi puutteellinen infrastruktuuri ja tietoturva (7).

Digiosallisuus työnhakijan näkökulmasta

Tarve digiosallisuuden vahvistamiselle nousee nykyisestä yhteiskunnallisesta ja globaalista tilanteesta. Yhteiskunnassa toiminen edellyttää erilaisten verkossa ja digitaalisessa muodossa olevien palveluiden käyttöä. Esimerkiksi työnhakua ja työllistymistä ajatellen tulisi tuntea ja hallita erilaisia työllistymistä tukevia väyliä ja kanavia. Kiinnostavana näyttäytyy myös kysymys siitä, miten digitalisaatio haastaa työllistymistä ja siihen liittyvää digiosallisuutta, erityisesti, jos henkilöllä on digituen tarpeita.

Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa haetaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan. Myös työssä oleva henkilö voi olla heikossa työmarkkina-asemassa, esimerkiksi jos hän on irtisanomisuhan alainen eikä hänen osaamistaan vastaavaa työtä löydy hänen asuinpaikkakunnaltaan. (12)

Heikossa työmarkkina-asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, jonka työkyky on heikentynyt, jolla on puutteita osaamisessa tai jolla on muita vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille joko henkilökohtaisista tai ympäristöstä johtuvista syistä. Mikäli työllisyyspalvelut ovat tarjolla digitaalisesti, työnhakijoiden digitaitojen tunnistaminen, vahvistaminen ja tukeminen on tärkeää.

Digitaaliseen osallistumiseen vaikuttavat yksilöiden mahdollisuudet ja edellytykset omaksua ja käyttää digitaalista teknologiaa ja palveluita, sekä käyttöä ohjaavat motiivit ja tavoitteet (1). Perinteinen asiakirjamuotoisen CV:n tekeminen voi jo itsessään olla haaste. Se ei välttämättä enää riitä, vaan hakijoiden joukosta saattavat erottua erilaisilla suunnittelutyökaluilla laaditut CV:t.

Työn hakeminen tapahtuu usein nettilomakkeilla ja tänä päivänä työpaikkahakemuksia odotetaan tehtävän myös videomuotoisena. Lisäksi työpaikkahaastattelut voivat toteutua lähikontaktin sijasta etäyhteytenä videovälitteisesti. Toki nämä asiat ovat mahdollisuuksia monelle, mutta voivat osoittautua digituen tarpeessa olevalle työllistymistä vaikeuttavaksi kynnykseksi.

Tutkittua tietoa digiosallisuudesta työnhaussa

Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus (PDF) digiosallisuuden toteutumisesta ja yhteiskunnassa toimimisesta pääkaupunkiseudulla asuvien heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämässä. Tutkimus toteutettiin tammi-huhtikuussa 2022. Sen tarkoitus oli kartoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien digiosallisuutta ja digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön liittyviä tuen tarpeita.

Lisäksi kyselyllä kartoitettiin työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijöiden

  • digivalmiuksia ja -osaamista
  • digilaitteiden ja -ratkaisujen käyttöä työssä asiakkaiden tai jäsenten neuvonnassa ja palveluissa
  • digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön liittyviä tuen tarpeita.

Kysely toimitettiin vastattavaksi hankkeen osatoteuttaja Sosped-säätiön sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Kyselyyn saatiin yhteensä 85 vastausta, joista 41 tuli järjestöjen työntekijöiltä.

Kyselytutkimuksen tuloksista löytyy yhtymäkohtia muiden digiosallisuutta ja digitaitoja koskevien tutkimusten kanssa. Vaikka vastaajat kokivat omat digitaitonsa hyviksi tai kohtalaisiksi, on erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä nähtävissä myös digitaitoihin ja erilaisiin ohjelmistoihin ja digipalveluihin liittyvää koulutuksen ja tuen tarvetta.

Yleensä tukea digilaitteiden ja ohjelmistojen kanssa saatiin läheisiltä, mutta kaikilla tätä mahdollisuutta ei ollut. Tällöin esimerkiksi työllisyyttä tukevien järjestötyöntekijöiden apu ja tuki oli erittäin oleellista. Suomessa löytyy jo useita digitukipisteitä, mutta niitä ei välttämättä vielä kovin hyvin tunneta (11) tai digitukipiste saattaa antaa apua vain johonkin tiettyyn digituen tarpeeseen (15).

Kaikki eivät ole kiinnostuneita digitalisaatiosta

Hankkeen kyselytutkimuksessa tuli esille myös mielenkiintoinen näkökulma digiin motivoitumisen haasteista. Työllistymisen tuen tarpeessa olevilla voi olla motivoitumattomuutta opetella käyttämään digiratkaisuja, millä puolestaan voi olla yhteys heikkoihin digitaitoihin. Taustalla saattaa olla myös digilaitteiden käytön pelko tietoturvasyistä, tai jopa laitteiden rikki menemisen pelko. Huomionarvoista on myös kyselyn kautta esille tullut havainto siitä, että taustalla voi olla oppimisvaikeuksia, kuten hahmottamisen tai luki-vaikeutta. Tällöin motivoituminen digitaalisten sovellusten käyttöön voi olla vaikeaa näistä syistä johtuvien haasteiden vuoksi.

Myös valtakunnallisessa Valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoituksessa (2020) tuli esille laaja joukko vastaajia, jotka eivät olleet kiinnostuneita digistä. Digiin motivoitumattomuuden taustalla oli toki nähtävissä asenteita digitalisaatiota kohtaan – “pärjään kyllä ilmankin” – mutta myös kokemuksia digipalveluiden vaikeakäyttöisyydestä sekä pelkoa digilaitteita ja omaa osaamattomuuttaan kohtaan.

Valtakunnallisessa digitaitokartoituksessa tuli myös esille, että moni käyttää vain itselleen tuttuja digipalveluja. Uusien palvelujen käyttö vaatisi lisää digitaitoja erityisesti tietoturvaan liittyen. (11) Digitaitojen puute, digipelko tai oppimiseen liittyvät haasteet voivat siis pahimmillaan vaikuttaa motivoitumiseen digiasioissa, mikä puolestaan vaikuttaa digiosallisuuden toteutumiseen kerrostuneiden haasteiden myötä. Näillä asioilla voi olla suuri merkitys myös työllistymisen näkökulmasta, työnhakuun motivoitumiseen ja siinä onnistumiseen.

Työnhaun vaatimaa digiosaamista voidaan tukea

Valtaosalla kyselyyn vastanneista henkilöistä oli käytössään tietokone tai tablettitietokone sekä älypuhelin. Laitteita – etenkään tietokoneita – ei kuitenkaan välttämättä omistettu henkilökohtaisesti, vaan käytössä saattoi työttömien henkilöiden kohdalla olla perheen laite tai pääsy esimerkiksi jonkin järjestön hallinnoimalle tietokoneelle.

Tyypillisesti puhelin tai sähköposti olivat tuttuja yhteydenpidon kanavia. Vaikka suurin osa heikossa työmarkkina-asemassa olevista vastaajista totesi osaavansa käyttää esimerkiksi yleisimpiä toimisto-ohjelmia, nettiä ja erilaisia digitaalisia sovelluksia ja palveluita, myös työnhakupalveluita, kohderyhmä näyttäytyi kuitenkin melko moninaisena digiosallisuuden näkökulmasta. Osa vastaajista ei kokenut hallitsevansa esimerkiksi sähköpostin tai netin käyttöä tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmia laisinkaan.

Noin puolet heikossa työmarkkina-asemassa olevista vastaajista kertoi, että heillä on ollut haasteita ja vaikeuksia digipalveluiden käytössä. Haasteet ovat johtuneet esimerkiksi tarvittavien digitaitojen tai soveltuvien laitteiden puutteesta tai siitä, ettei mahdollisista digipalveluista ole tietoa. Työllistymistä tukevia digipalveluita tulisikin erään vastaajan mukaan kehittää siten, että työnhakuun tulisi olla saatavilla tuettua toimintaa tarvitseville, ”kuntouttavaa työnhakua”.

Jotkin työnhakuun liittyvät digitaaliset palvelut ja sovellukset saivat osalta kyselytutkimukseen vastanneista kritiikkiä. Toisinaan niiden koettiin olevan vaikeaselkoisia tai kömpelöitä ja hitaita käyttää. Digitaalisten palveluiden ja sovellusten kehittäjien vastuulla onkin kiinnittää huomiota hyvään käytettävyyteen ja saavutettavuuden huomioimiseen tuotekehittämisessä.

Digiosallisuuden mahdollistaminen erilaisiin digituen tarpeisiin vastaamalla on tärkeää. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeen näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää kohderyhmien työllistymistä edistävässä tarkoituksessa. Hankkeessa luodaankin yhteiskehittelyn kautta uutta toimintamallia heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden edistämiseksi. Toimintamalli tulee osaksi Metropolian Myllypuron kampuksen HyMy-kylä hyvinvointi ja terveyspalveluita, sekä juurtuu soveltuvilta osin myös Sosped-säätiön pääkaupunkiseudun kulttuuripajojen yhteyteen. Hankkeen nettisivuilla pääset tutustumaan tarkemmin itse hankkeeseen sekä kyselytutkimuksen raporttiin.

Kirjoittajat

Katriina Rantala-Nenonen työskentelee opettajana Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnossa ja asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa.

Sanna Saikko työskentelee toimintaterapian tutkinnossa ja asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa.

Lähteet

  1. Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus käsitteenä. Teoksessa Kuusisto, Olli; Merisalo, Maria; Kääriäinen, Jukka 2022 (toim.) Digiosallisuus Suomessa. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston tutkimus- ja julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia Helsinki.
  2. EU:n ministerineuvoston Berliinin julistus digitaalisesta yhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta (EU), 2020. Berlin Declaration on Digital Society and Value-Based Digital Governmentat the ministerial meeting during the German Presidency of the Council of the EU on 8 December 2020. (PDF) Viitattu 19.5.2022.
  3. Valtiovarainministeriö (VM) 2020a. Digitalisaation edistämisen ohjelma (vm.fi). Viitattu 18.5.2022.
  4. Valtiovarainministeriö (VM) 2020b. Suomi hyväksyi Berliinin julkilausuman arvopohjaisesta digitalisesta hallinnosta yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa (vm.fi) Viitattu 18.5.2022.
  5. Digi- ja väestötietovirasto, 2020. Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen. Digituen tarve vuonna 2020 (PDF). Viitattu 19.5.2022.
  6. Kukkonen, Minna 2022. Digiosallisuuden edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Digiosallisuuden edistäminen – THL. Viitattu 18.5.2022
  7. Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2021a. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti (julkaisut.valtioneuvosto.fi). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 19.5.2022.
  8. Berg, Päivi; Myllyniemi, Sami (2018): Nuorisobarometri 2020 – Palvelu pelaa! (PDF) Viitattu 18.5.2022.
  9. Hänninen, Riitta; Pajula, Laura; Korpela, Viivi & Taipale, Sakari 2021b. Individual and shared digital repertoires: older adults managing digital services (jyx.jyu.fi). Information Communication and Society, Early online, 1–16.
  10. Heitplatz, Vanessa N. 2020. Fostering Digital Participation for People with Intellectual Disabilities and Their Caregivers: Towards a Guideline for Designing Education Programs (cogitatiopress.com). Social Inclusion, 8(2), 201–212.
  11. Valtiovarainministeriö & Digi- ja väestötietovirasto, 2020. Digitaitokartoitus – Digitaalinen kysely (dvv.fi). Viitattu 19.5.2022.
  12. TEM & STM 2020. Heikossa työmarkkina-asemassa oleva henkilö (termipankki.fi). Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma – Sanastokeskus.  Viitattu 18.5.2022
  13. Kuusisto, Olli; Merisalo, Maria; Kääriäinen, Jukka; Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela, Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Taipale, Sakari; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti (PDF) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 19.5.2022.
  14. Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus käsitteenä.
  15. Vierula, Tanja; Koskimies, Laura; Ulander, Mikko; Ahomäki, Meiju; Levola, Maria 2021. Kyselytutkimus Espoon ja Vantaan asukkaiden digiasiointitaidoista ja digituen tarpeista. Espoon ja Vantaan kaupungit 4.10.2021.

—
Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (1.10.2021-31.8.2023) haeaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan. Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Sospedsäätiö. Hankkeen kohderyhmiä ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, sekä heidän työllistymistään edistävät järjestötyöntekijät. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat EteläSuomen Klubitalot ESKOT ry ja Vates-säätiö sr. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien digivalmiuksia, digitaitoja ja digiosallisuutta, sekä vahvistaa työllistymistä edistävien pääkaupunkiseudun järjestöjen työntekijöiden digivalmiuksia ja digiosaamista. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja työllistymistä edistävien järjestöjen käyttöön ja rakentaa digiosallisuutta vahvistava toimintamalli osaksi Myllypuron kampuksen HyMy-kylä hyvinvointi ja terveyspalveluita. Toimintamalli on tarkoitus juurruttaa soveltuvilta osin myös Sosped-säätiön kulttuuripajojen yhteyteen. Hanke toteutetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

digiosallisuusDigiosallisuus työllistämisen edistämisessädigitalisaatiotyöllistyminentyönhaku

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
      Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
      28.4.2022
    • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
      Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori…
      21.12.2021
    • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
      Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja…
      8.3.2022

    vierailija

    Tietoa blogista

    Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Tikissä-blogin toimituskunta

    • Päivi Keränen, Projektipäällikkö, Muotoilu, +358 40 184 1952
    • Jussi Linkola Projektipäällikkö, Musiikki +358 40 184 2448
    • Milla Åman Kyyrö (päätoimittaja) Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen +358 50 342 0341

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Tutustuthan kirjoitusohjeisiin, PDF-aineistolinkki Bloggaajan ohje 2021

    Uusimmat jutut

    • Overview of a conference room filled with audience, ambient purple lights.

      Focusing on Innovators instead of Innovations

      21.3.2023
    • Iso auditorio täynnä yleisöä, kuvattu takarivistä kohti esityslavaa.

      Vihertävää työmatkailua Euroopassa

      16.3.2023
    • Metropolian Leiritien kampus kuvattuna ilmasta, puussa lehdet, taivas sininen

      Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää

      15.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (16)
      • ▼ maaliskuu (5)
        • Focusing on Innovators instead of Innovations
        • Vihertävää työmatkailua Euroopassa
        • Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää
        • Liikkuminen ja ravinto – seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä
        • Innovaatiopodcasteja tekemässä
      • ▼ helmikuu (5)
        • Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä
        • Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa: 10 vinkkiä
        • Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena
        • Kampus yritysyhteistyön raja-alueena
        • Onko mikki auki, onnistuuko empaattinen vuorovaikutus etänä?
      • ▼ tammikuu (6)
        • The Harmful Nature of Informed Assumptions
        • Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä
        • Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
        • Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
        • Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects
        • The Importance of Service Design in Organisations
    • ▼ 2022 (92)
      • ▼ joulukuu (6)
        • Vertaisuuden johtaminen ja rakentaminen työyhteisöissä
        • Yrittäjänaisten digiosaamista tukemassa
        • Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat
        • Mitä TKI-viestintä on?
        • Vapaaehtoistoiminnalla kohti sosiaalisesti kestävää huomista
        • Työyhteisöjen yhteisöllisyyden vahvistaminen taiteen ja luovuuden keinoin
      • ▼ marraskuu (9)
        • Miten saada kotihoitoon pitovoimaa?
        • Äänensävyn hyödyntäminen hankkeen viestinnässä
        • Yritysten toiminnan kehittämistyöskentelyn menetelmiä
        • Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä
        • Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts
        • Kotihoidon vetovoima huolena - ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
        • Toimiva hankeviestintä vaatii suunnittelua
        • Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
        • Tulevaisuudessa kaikki toimialat voivat hyödyntää XR-teknologioita
      • ▼ lokakuu (5)
        • Miten johdetaan tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa?
        • Asiantuntija viestijänä - miten saada oma ääni kuuluviin?
        • Kestävää kehitystä voi edistää jo innovaatioiden alkulähteillä
        • Kestävä kehitys näkyväksi yrityksissä
        • Kohti ennakointikyvykkyyttä
      • ▼ syyskuu (10)
        • Learning to Innovate Every Day - 10 Days 100 Challenges Event
        • Viestintä on vallankäyttöä - asiantuntija, tunne arvosi
        • Hyödynnettävyys hanketyössä: kaupallistamisen haasteet
        • Energia-alan voimakas murros vaatii jatkuvaa oppimista
        • Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?
        • Yrityseettisyys tekee organisaatiosta tuloksellisen
        • Vinkkejä hankkeen yleisötapahtuman tuottajalle
        • Sustainable wellbeing through inclusiveness in the construction industry
        • Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
        • Metadatan merkityksestä
      • ▼ elokuu (4)
        • Vihreä siirtymä vaatii kulttuurinmuutoksen myös työpaikoilla
        • Nimi leimaa työnhakijaa - asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä
        • Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
        • Hyvis vai pahis - miten konflikti voi luoda uutta?
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Iso-Britannia ja Horisontti Eurooppa - vesittävätkö poliittiset erimielisyydet tulevaisuuden eurooppalaista TKI-yhteistyötä?
        • Ennätysmäärä kirjoituksia julkaistu Tikissä keväällä 2022
        • Behind the Scenes of a Telehealth Innovation Project
        • Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
      • ▼ toukokuu (8)
        • Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
        • Maahanmuuttajien työllisyyden haasteet ammattikorkeakoulujen ratkottavana
        • Ristiriitoja hybridityössä - nääntyä vai kehittää?
        • Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
        • Kotihoidon ammattilaiset  ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittämiskumppaneina
        • Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
        • Stewardship in the New European Bauhaus
        • Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
      • ▼ huhtikuu (12)
        • Ennakoi osaamista ja menesty
        • Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
        • Resilienssi, itsetuntemus ja näkökulman vaihto
        • Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
        • Finding Real Problems to Solve All Around Us
        • Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?
        • Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä
        • Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla
        • Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
        • Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
        • Why you need to learn Service Design
        • Pokémonin matka sosiaaliseksi innovaatioksi
      • ▼ maaliskuu (15)
        • Trust as a transversal skill
        • Neuvoja pienyrittäjälle pullonkaulojen ja kapeikkojen tunnistamiseen
        • Johtajuuden kestävyysnäkökulmat ihmisten johtamisessa 
        • Taiteilija taitonsa tuotteistajana
        • Purkkavirityksistä yhdenmukaisiin turvallisuustaitoihin - näyttämötyöturvallisuus läpäisee koko organisaation
        • Työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysalalla
        • Sisäilmapartio innovoitiin ratkaisuksi monialaisena opiskelijayhteistyönä
        • Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
        • Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
        • This Meeting Could Have Been A Workshop
        • Hubin rakennuspiirustukset
        • Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
        • Suhdekiemuroita - resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
        • Selviytymisen strategioista ennakointiosaamiseen
        • Hankalasti tavoitettavat nuoret kohdataan jalkautuvalla autotyöllä
      • ▼ helmikuu (12)
        • Miten osallistaa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt alueellisen innovaatiostrategian kehittämiseen?
        • Embedding Service Design in Higher Education
        • Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö - TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
        • Määränpäänä Eurooppa - mitä ottaa huomioon EU-hankevalmistelussa?
        • Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä  
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää hyvinvointia - osa 5: Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
        • Sirkkaa lautaselle ketterästi - yrittäjän kokemuksia elintarvikkeiden tuotteistamisesta
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 3: Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
        • Vuorovaikutteinen johtajuus eettisen organisaatiokulttuurin rakentajana
        • Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia - osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
      • ▼ tammikuu (7)
        • Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita - TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
        • Puumyönteisyys kannattaa pääkaupungissakin
        • Innovation Events in Three Parts: Design Sprints
        • Ihmisjohtaja huomioi työntekijöiden tunteet muutostilanteessa
        • Innovation Events in Three Parts: Hackathons
        • Osaaminen on kestävän työn perusta
        • Accelerating the evolution of mobility in the Baltic Sea Region with robot bus pilots
    • ► 2021 (64)
      • ► joulukuu (12)
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
        • Innovation Events in Three Parts: Service Jams
        • Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
        • Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä
        • Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella
        • Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen
        • Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?
        • Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?
        • Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets
        • Strengthening youth’s trust in the future
        • Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä
        • Onko sävellys innovaatio?
      • ► marraskuu (6)
        • Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä
        • Uutiset ovat suodatettua tietoa
        • Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia
        • Kohti turvallisempaa tulevaisuutta
        • Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education
        • Comparison of nursing students' health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka
      • ► lokakuu (4)
        • Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja?
        • Näin toteutat verkkojulkaisun
        • Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2
      • ► syyskuu (5)
        • Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
        • Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1
        • Yrittäjä jatkuvan epävarmuuden keskellä
        • Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
        • Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista
      • ► elokuu (4)
        • Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
        • Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa
        • Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu
        • Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä
      • ► kesäkuu (4)
        • Tikissä-blogin kevät 2021
        • Tasapainottelemalla hyvinvointia työhön
        • Huomio tapahtumien turvallisuuteen - jos osaamista riittää
        • Miten yritykset voivat edistää itseohjautuvuutta?
      • ► toukokuu (7)
        • Nuoret liikkeelle pelillistämisen keinoin
        • Muotoiltu ammattilaisten käyttöön – vaikuttava julkaiseminen, osa 2
        • Viisi vinkkiä hankeviestintään
        • Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
        • Korona, yrittäjät ja ammattikorkeakoulu: tiekartta onnistuneeseen yhteistyöhön
        • Mikro-oppiminen tukee tehokkaasti oppimista työarjessa ja käytännössä
        • Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
      • ► huhtikuu (5)
        • Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Liikkuminen kriisissä
        • Projektipäällikön kommunikaatiotaidoista
        • Perehdytys on osa onnistunutta rekrytointia
        • Suuri datamysteeri - datanhallintaa pakopelillistämässä  
      • ► maaliskuu (5)
        • Augmenting the participation in urban planning with XR technologies
        • Katse rohkeasti ammatilliseen koulutukseen
        • Tulevaisuussuuntautunutta ohjausta yksilöllisesti
        • Innovation in a pandemic world and beyond
        • Kyky innostua, ilo onnistua - työhyvinvoinnista voimaa kehittämiseen!
      • ► helmikuu (6)
        • Nuorten tulevaisuussuuntautuneelle ohjaamiselle on tarve poikkeuksellisena aikana ja sen jälkeen
        • Hankeviestintä ja resurssit
        • Ota oppia yrittäjästä
        • Näkökulmia prototyyppeihin
        • Asennekanvaasi tehostaa oppimista yritysvalmennuksissa
        • Kulttuurihyvinvointialan yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • ► tammikuu (6)
        • Pienyrittäjän uusi normaali?
        • Transport emission reduction goals in the light of energy consumption and charging of robot buses
        • Tinderistäkö vauhtia kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan monialaiselle verkostolle?
        • Saavutettava verkkosivujulkaisu palvelee laajasti kohderyhmiä
        • Kuntoutusalan osaamiskeskittymä osaamisen vauhdittajana
        • Innovaatio, joka sopii kaikille? 
    • ► 2020 (57)
      • ► joulukuu (7)
        • Tikissä-blogin vuosi 2020
        • Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
        • Make the World Yours - Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
        • Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
        • Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
        • Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
        • Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
      • ► marraskuu (5)
        • Arjen innovaatioita - arki 2.0
        • Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
        • Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
        • Tekoälyn keskeiset ongelmat
        • Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
      • ► lokakuu (6)
        • Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
        • Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
        • Luovuus voimavarana työelämässä
        • Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
        • Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
        • Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
      • ► syyskuu (4)
        • Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
        • Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
        • Student recruitment online - How to develop long-term success in uncertainty?
        • Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
      • ► heinäkuu (2)
        • Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
        • Developing reliable educational agent relationships in international student recruitment
      • ► kesäkuu (6)
        • Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
        • 20th International Conference on Web Engineering ICWE’20 Successfully Completed
        • Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
        • Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
        • Hankeviestintä ja medianäkyvyys
        • Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
      • ► toukokuu (7)
        • Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
        • Innovation Project Dosis
        • Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
        • Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
        • Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
        • On luovuuden aika
        • Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
      • ► huhtikuu (5)
        • Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
        • Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
        • Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
        • Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
        • Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
      • ► maaliskuu (5)
        • Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
        • Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
        • Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
        • Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
        • DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
      • ► helmikuu (4)
        • Kirjoittamisen kynnyksistä
        • Tarkkaile innovaatioitasi
        • Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
        • Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
      • ► tammikuu (6)
        • Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
        • Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
        • Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
        • Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
        • Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
        • Painovoimaa!
    • ► 2019 (48)
      • ► joulukuu (5)
        • Työn itseohjautuvuus vaatii henkilöstölähtöisyyttä
        • Työntekijyysosaaminen avaimena työn muutokseen
        • Mitä on peliriippuvuus ja milloin siitä tulee elämänhallinnallinen ongelma?
        • Asiakkuuden johtaminen vie yrityksen menestykseen
        • Pelottavia innovaatioita
      • ► marraskuu (6)
        • SOTE-silta - Korkeakoulutetun maahanmuuttajan pätevöitymispolku -hanke
        • Kansainvälisillä eväillä kotimaisen yleisön jäljille
        • Collaborating in Urban SOS Project in Ghent, Belgium
        • Asiakkaan ja työntekijän roolit muutoksessa sosiaalialalla
        • Anna meidän olla…
        • Moninaisuuden johtaminen – kiistatonta liiketoimintaetua
      • ► lokakuu (5)
        • Sairaanhoitajaopiskelijat eri puolilla maailmaa - samanlaisia, mutta silti niin erilaisia
        • Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta
        • Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa
        • Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa
        • Virtual Writers' Room nuorten käsikirjoittajien tukena
      • ► syyskuu (4)
        • Hanke viestii, huomaako kukaan?
        • Olisiko aika tehdä ohjausryhmien vallankumous?
        • Korkeakoulukiinteistöstä älykampukseksi
        • Pitääkö innovaation aina olla uutta?
      • ► kesäkuu (6)
        • Mentorointi on oiva mahdollisuus
        • Tarkoitus ei pyhitä keinoja
        • Tulevaisuutta rakennetaan tänään
        • Tekoäly ehkäisee syrjäytymistä
        • Onko tutkimuksesi kohteena ihminen?
        • Projektipäällikön ajatuksia oppimisesta
      • ► toukokuu (6)
        • Toivon kipinöitä maahanmuuttajien opetukseen
        • Resilienssi lisää yritysten kehittymistä ja mahdollisuuksia
        • Langat käsissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa
        • Onko sairaanhoitajan ammatti kutsumusammatti?
        • Opiskelijat mukaan innovaatiotoimintaan
        • Otetta elämään - miten kuulla nuorta?
      • ► huhtikuu (4)
        • Mikä nuorta urheilijaa motivoi?
        • Gamifying a path to well-being
        • Opetustaitoa oppimassa mielikuvitellen ja yhdessä pohtien
        • Vastaako koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin?
      • ► maaliskuu (4)
        • Haaveissa hyvä elämä
        • Pelastuuko printti?
        • Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
        • Asiantuntijan ja organisaation osaaminen kehittyy hanketyössä
      • ► helmikuu (4)
        • Projektipäällikkö jyrää kaikki?
        • Sakko, pakko, rokotus vai rokko?
        • Hoitotyön opiskelijat tutkittu: motivaatio kohdillaan, jaksaminen ei
        • Innovaatioista yrittäjyyteen
      • ► tammikuu (4)
        • XR cMOOC on yhteistoiminnallisen oppimisen virtuaalinen kohtauspaikka
        • Yhdessä yrittäjämäiseen ekosysteemiin 3AMK:ssa
        • Onko aikuinen liian vanha leikkimään?
        • Äänimaisemien ymmärrys kehittyy osallistavilla mobiilityöpajoilla
    • ► 2018 (42)
      • ► joulukuu (3)
        • Hanketulokset kaikkien käyttöön
        • Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
        • Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
      • ► marraskuu (4)
        • Hyötypelikiihdyttämö pelialan yhteiskehittäjänä
        • Älynväläystä odottavan aika on pitkä
        • Opinnollistaminen avuksi työssäkäyvälle sosionomiopiskelijalle
        • Varmuutta työelämään Australian opeilla
      • ► lokakuu (6)
        • Opiskelijayhteisöä rakentavat, murentavat ja energisoivat merkitykselliset tunteet
        • Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
        • Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yhä enemmän
        • Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
        • Ohjaaja ja ryhmä auttavat oppimaan
        • Tulevaisuuden tapahtumia toteuttavat osallistettu yleisö ja ammattimahdollistajat
      • ► syyskuu (4)
        • Odottamattomia aarteita luovuuden avulla
        • 10 DAYS 100 CHALLENGES - syväsukellusta tulevaisuuden työelämätaitoihin
        • Metropolian TKI-toiminnan arviointi
        • Hyvät ja huonot uudisteet
      • ► elokuu (2)
        • Tulevaisuusajattelu osaksi innovaatio-opintoja - kokemuksia Teiniminnotalkoot kehittämistyöstä
        • Vantaan asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun VR-pelin avulla
      • ► kesäkuu (3)
        • Yhteiskehittämisellä moninaisuuden johtamiseen
        • Ideoiden vuoropuhelusta yhteiskehittelyyn
        • Luovuudella arjesta enemmän
      • ► toukokuu (5)
        • Yhdessä innovoiden tuotekehitystä tulevaisuuden tarpeisiin
        • Yrittäjänainen haluaa kasvaa
        • Työhyvinvointi arjessa - miten sitä tuotetaan?
        • Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen
        • Miksi opinnollistaa palkatonta työtä?
      • ► huhtikuu (4)
        • Yhdeksän kysymystä sähköautoilusta
        • Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
        • Robottibussi tarvitsee toimivan reitin
        • Podcast - Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
      • ► maaliskuu (4)
        • Kampuskehittäminen - uusia näkökulmia
        • Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
        • Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa
        • Rakentamisesta raunioiksi - kosteuden hallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajan
      • ► helmikuu (4)
        • Innovaatio - mitä se on?
        • Unen laatu ja työstressi yhteydessä toisiinsa - miten sitä tutkitaan?
        • Yhdessä kehittäminen vaatii joustamista
        • Tiedettä kansankielelle - miten muutos mahdollistuu?
      • ► tammikuu (3)
        • Homepilkkujen viilausta - ratkaisuja rakennusten kosteusongelmiin?
        • Älyliikenne odottaa kypsymistään
        • Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
    • ► 2017 (17)
      • ► joulukuu (1)
        • Innostu monialaisesti - ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
      • ► marraskuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
        • Työstä osaamista tulevaisuuteen
      • ► lokakuu (3)
        • Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
        • Minun, meidän ja muiden johtaminen
        • Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
      • ► elokuu (1)
        • Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
      • ► kesäkuu (2)
        • Päätöspyörteissä
        • Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
      • ► toukokuu (2)
        • Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
        • Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
      • ► huhtikuu (1)
        • Imuroin merkityksiä MinnoFestissä
      • ► maaliskuu (1)
        • Metropolian innovaatio-opintojen tuloksena tukea nuorille äideille
      • ► helmikuu (1)
        • Mobility Revolution – A Shift towards Urban Sustainability
      • ► tammikuu (3)
        • Onni tulee puun takaa!
        • Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
        • Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
    • ► 2016 (16)
      • ► lokakuu (1)
        • Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
      • ► syyskuu (2)
        • Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?
        • Hankkeen päättyessä
      • ► heinäkuu (1)
        • Havaitsin tänään hyttysen
      • ► kesäkuu (7)
        • Mitkä asiat kertovat, että TKI- opettajat onnistuvat työssään?
        • Puolisen vuotta jälkeenpäin
        • Kokeneita opettajia kouluttamassa
        • Mistä Onni tulee?
        • Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty (?)
        • “Alakko nää mua?”
        • Onko opinnäytetyön ohjauksessa pelisääntöjä?
      • ► toukokuu (3)
        • Tehdääkö TKI- työtä talkoilla?
        • Edistys antaa syyn elää?
        • Päräyttääkö innovaatiotoiminta?
      • ► huhtikuu (1)
        • Kulttuurin kouraisuja sydämessä
      • ► maaliskuu (1)
        • Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri

    Avainsanat

    ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten etiikka FUTU hanke hankeviestintä hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot johtaminen kansainvälinen hanke Katse tulevaisuuteen kehittäminen Kestävä keikkatyö koulutus metropolia minno nuoret Oona Oona-hanke opiskelijat osaaminen osaamisen kehittäminen Peili-hanke resilienssi sosiaali- ja terveysala teknologia tki TKI-toiminta tulevaisuus Tuottavasti moninainen tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen työpaja Urbaania kasvua Vantaa viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen Yrittäjänainen yrittäjyys

    Hae sisältöä tästä blogista

    Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Metropolia.fi-sivuilla

    Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

    Tutustu hankkeisiimme

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste