Suomalaiset ajattelevat, että tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan halua oppia uutta, kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja yhteistyön hyödyntämistä. Tällöin työntekijältä vaadittavat kolme tärkeinä asiaa ovat Suomen Työn liiton (2017) teettämän tutkimuksen mukaan: 1. halu ja valmius oppia uutta, 2. kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja 3. yhteistyön hyödyntäminen. Myös motivaatiolla, erilaisten taitojen yhdistämisestä syntyvällä moniosaamisella sekä yhteistyökyvyillä tulee olemaan keskeinen merkitys tulevaisuuden työelämässä (Sitran Megatrendit 2013).
Edellisten lisäksi Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan (2014) aiempaa tärkeämpinä tulevaisuuden työntekijän taitoina tulevat olemaan tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu, sekä tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot.
Olemme kevään 2017 aikana OTTO -hankkeessa pysähtyneet pohtimaan tulevaisuuden osaamista. Olemme tutkineet sitä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, kuinka sitä voidaan parhaiten edistää ja miten tunnistettua tulevaisuuden osaamista ja sen muutosta voidaan arvioida. OTTO -hanke on toteutettu Metropolia AMK lisäksi yhdessä Haaga-Helia AMK:n ja Laurea AMK:n kanssa. Kolmen ammattikorkeakoulun ja niiden eri koulutusalojen opiskelijoiden lisäksi mukana on ollut myös kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskelijat ovat olleet YAMK opiskelijoita, opettajaksi opiskelevia kuin myös liiketalouden opiskelijoita. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet eri alojen yhteiset tarpeet ja taidot eli transversaaliset taidot. Transversaaliset taidot voidaan määritellä seuraavasti:
- Luonteen taidot (motivaatio, itsesäätely, sinnikkyys, uteliaisuus, toiveikkuus, luovuus, innokkuus ja periksiantamattomuus)
- Ajattelun taidot (kriittinen ajattelu, analyyttinen ajattelu, oppiminen, aloitteiden tekeminen, systeemiajattelu, tiedonhankinta ja tiedonhallinta ja luova ongelmanratkaisukyky)
- Tunne, yhteistyö ja vuorovaikutustaidot
(Euroopan komissio 2012; 2013,Euroopan Unioni 2016).
Olemme keränneet aineistoa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta ja eri aloilta liittyen tranversaaleihin taitoihin. Tässä tekstissä esittelen lyhyesti joitakin Metropolia ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK tutkinnon tuloksia.
Työn luonne, työyhteisö ja vaativa asiakastyö ovat mahdollistaneet transversaalisten taitojen kehittymisen
Sosionomi (YAMK) opiskelijat kokivat, että heillä oli jo ennestään melko vahvat transversaaliset taidot. Tätä he perustelivat sillä, että ilman niitä he tuskin olisivat pystyneet vaativaan sosiaalialan työhön. Sen sijaan he eivät aina olleet taidoistaan kovin tietoisia.
Taidot ovat vahvistuneet pitkän työkokemuksen myötä ja hyvin monenlaisissa työyhteisöissä työskennellessäni. Taidot ovat erityisesti kehittyneet oman innokkaan ja haasteita pelkäämättömän asenteen johdosta.
Työn lähtökohta on, että on motivoitunut ja itseohjautuvat, että sä pystyt tekemään sen duunin.
Asiakastyöskentelyssä korostuu tunnetaitojen merkitys.
Ryhmähaastattelussa pohdittiin transversaalisten taitojen näkyvyyttä työelämässä:
Työnantajan kautta… työhyvinvoinnin kautta… työnantajan koulutusten kautta… on tullut esille ja kehityskeskusteluissa on tullut esille, mutta se ei tule osaksi arkea.
Joskus transversaalisten taitojen tunnistamisen esteet oli helpompi hahmottaa kuin niiden oppimista edistävät tekijät.
Ehkä tässä hetkessä tunnistan paremmin niitä seikkoja, jotka jumittavat kyseisten taitojen kehittymistä. Niitä ovat kiire, stressi, liian paljon monelta suunnalta kohdistuvia paineita ja odotuksia, elämän kriisit ja ylipäätään mieltä kuormittavat asiat.
Opiskelijat toivat esille ehdotuksia siitä miten transversaalisia taitojen kehittymistä voisi entistä enemmän tukea.
Vertaiset ovat tärkeitä. Kun oppii oivaltamaan itsestään, niin tulee ehkä tietoisemmaksi niistä taidoista. Vertaisilta saatu palaute ja oppiminen ja oivaltaminen on ollut iso juttu.
Pitäisi koko ajan pitää esillä.
Tehdään näkyväksi asiantuntitijaprosessia. Koko ajan esille se opiskelijan osaaminen ja sen hyödyntäminen.
Kun on 10v. samassa työssä, niin se pitäisi tehdä jopa itsellekin näkyväksi.
Tulee rakentaa opintojen sisälle työelämäkäyntöihin.
Opiskelijat korostivat palautteenannon merkitystä transversaalisten taitojen kehittymisessä. Heidän mukaansa opettajalla on vastuu palautteen annosta ja itse palautteella on tärkeä rooli transversaalisten taitojen kehittymisessä. Toisaalta myös työnantajalta ja esimieheltä toivottiin palautetta ja asiasta keskustelemista.
Itsetuntemus on avain transversaalisten taitojen kehittymisessä.
Transversaalisia taitoja tulee tunnistaa oman ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi
Transversaaliset taidot, niiden tunnistaminen ja niiden esillä pitäminen koettiin tutkimuksen mukaan erittäin tärkeänä oman ammatillisen kehittymisen ja sen syvenemisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat, että liian usein ammatillinen kehittyminen jää opiskelijalle itselleen, kuin esimerkiksi työnantajalle ja esimiehelle, jotka voisivat parhaimmillaan kuitenkin tukea tuossa prosessissa. Myös opettajilla ja vertaisilla olisi paljon annettavaa. Heidän kanssaan oma ammatillinen osaaminen jäsentyisi paremmin ja myös työuraan liittyvät kysymykset voisivat saada monipuolisempia vastauksia.
Opiskelijoiden mukaan moninaisten keskustelujen ansiosta kehittyvä itsetuntemus edistää myös työssä- ja opiskelussa jaksamista.
Liian tukkoisena ei mieli työstä asioita samaan tahtiin kuin hyvässä tekemisen flowssa. Toisaalta kaikkia elämän asioita ei voi organisoida ja hallita, ne täytyy myös hyväksyä ja antaa niille tarvittava tila. Tämä erityisesti korostaa oppimisessa hyvinvoinnin merkitystä.
Ammattilaisen vahvat transversaaliset taidot ehkäisevät työssä tylsistymistä
Transversaalisissa taidoissa harjaantuneen ammattilaisen työskentelylle on ominaista innostuminen, uuden oppiminen ja verkostoituminen. Näiden taitojen avulla hän kykenee olemaan luova erilaisissa konteksteissa, työyhteisöissä ja muuttuvissa rooleissa ja tilanteissa. Hän tunnistaa tunteensa ja kykenee työskentelemään niiden kanssa rakentavasti. Hyvät itsesäätelytaidot luovat vahvan pohjan myös sosiaali- ja terveysalan vaativaan työhön muuttuvassa SOTE -ympäristössä.
Työstään innostunut ja tasapainoinen työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään paremmin. Sen sijaan tylsistymisen kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. (Harju, Hakanen & Schaufeli, 2014.) Herääkin kysymys siitä, mitä jos transversaalisten taitojen kehittymisen tukeminen onkin yksi keskeisimmistä vastauksista siihen, miten hyvin työntekijät selviävät myllertävästä SOTE -uudistuksesta?
Eija Raatikainen, KT, lehtori, sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalue, OTTO-hanke
Lähteet
Euroopan komissio. 2013. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Entrepreneurship 2020 action plan. Reigniting the entrepreneurial spirit in Europe. Luettavissa:
Euroopan komissio. 2012a. Entrepreneurship education at school in Europe: National strategies, curricula and learning outcomes. Luettavissa:
Euroopan komissio. 2012c. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin.
Harju, L., Hakanen, J.J., Schaufeli, W.B.2014. Job Boredom and Its Correlates in 87 Finnish Organizations. Journal of Occupational & Environmental Medicine: September 2014 – Volume 56 – Issue 9 – p 911–918
Suomalaisen työn Liitto. 2017. Tutkimus: Tältä näyttää suomalaisten mielestä tulevaisuuden työelämä. Luettavissa:
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus, 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Luettavissa:
Täältä voit lukea lisää OTTO-Transversaalien Taitojen Opettaminen ja Oppiminen hankkeesta:
Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kysymys? Luettavissa:
Katriina Rantala-Nenonen
Hilla Niemi
Eveliina Korpela
2 Kommenttia
Mielenkiintoinen – ajatuksia herättävä. Tulevaisuusnäkökulmasta hyvinkin toden tuntuinen. Kriittisesti ajatellen jonkin verran huolestuttavaa on tuo painotus hyvinkin persoonallisiin asioihin kuten niin sanottuihin luonteen taitoihin ja myös tunteiden alueelle. Niiden kasvavaa merkitystä työlle en halua kiistää mutta kysymys on siitä miten pitkälle työelämän vaatimukset voivat ulottua näinkin yksityisille ja yksilöllisille alueille. Mitä suuntaus tarkoittaa koulutuksen näkökulmasta? Entä önko odotettavissa että jonain päivänä näitäkin normitetaan, vaikkapa palkanmaksun perusteeksi? Onko vaarana että osa ihmisistä, näissä suhteissa heikommin lähtökohdin ja resurssein varustetut, syrjäytyvät työn piiristä entistä enemmän? Jos ja kun ihmisiä vastuutetaan yhä enemmän omasta työmarkkinakelpoisuudestaan. Ukopuolelle jäämisen vaara kasvaa entisestään.
Kiitos uudesta ja kriittisestä näkökulmasta.
Kyse ei suinkaan ole palkanmaksun perusteista tai henkilökohtaisista ominaisuuksista asiantuntijuuden tai ammatillisen osaamisen kustannuksella, päinvastoin. Tutkimuksemme mukaan opiskelijat kuvasivat sen, että mitä tietoisempia he ovat transversaaleista taidoistaan, niin sitä paremmin (ja sen kautta) he myös jäsensivät asiantuntijuuttaan/ammattitaitoaan. Se toimi heille eräänä tapana (yksi kehikko/viitekehys) jäsentää osaamistaan ja tulla asiasta tietoisemmaksi.